Yo-tutkintoon pitäisi saada matematiikka pakolliseksi
Jos nyt kerran se ruotsikin taas tekee pakollisen paluun.
Meillä on nyt jo sadaksi vuodeksi näitä kolmen kielen, terveystiedon ja uskonnon monialaosaajia.
Kommentit (30)
En näe mitään syytä pitää matematiikkaa vapaaehtoisena, jos ruotsista tulee pakollista. Eihän se reilua ole, että huonosti kieliä oppivat ihmiset joutuvat reputtamaan, mutta matikkaa tajuamattomat eivät.
Ihan yhtä lailla meillä on ylitarjontaa STEM-alan osaajista
Eikös tällä hetkellä ole pakko kirjoittaa joko pitkä matikka tai pitkä enkku? Vai onko se muuttunut? Omien kirjoitusteni aikaan oli muistaakseni jotakuinkin noin.
Itse en todellakaan kannata matikkaa pakolliseksi kirjoituksiin. Monilla aloilla pärjää opiskeluissa ja työelämässä hyvin ilman matikkaa. Ja perusarjessa nyt pärjää ihan hyvin perusmatikalla.
Matematiikkaa ei tartte kuin fyysikot, kemistit ja insinöörit sekä ekonomistit.
Pitkä matematiikka kaikille pakolliseksi. Kyllä siinä pärjää kun käyttää aikaa ja vaivaa. Sitäpaitsi sehän nykysysteemissä käytännössä ratkaisee opiskelupaikan saannin.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa ei tartte kuin fyysikot, kemistit ja insinöörit sekä ekonomistit.
Eikö nyt tuohon kategoriaan sisälly ainakin laajassa mielessä varsin suuri prosentti Suomen työväestöstä ja vielä suurempi prosentti hyvin ansaitsevista, yksityisen sektorin asiantuntijatöistä?
Muistuu mieleen Hedbergin sketsi: "Kyllä minulle on matematiikasta ollut hyötyä töissä". "No mitä te sitten teette työksenne?" "Olen matematiikan opettaja".
Matematiikka oli aika fiksu valinta sketsin aiheeksi, voisi tulla pikku noottia jos saman sketsin tekisi esimerkiksi Ruotsin kielestä :D
Lukion matikkaa ei tarvita oikeassa elämässä. Lukion matikka meni ohi korkealta ja kovaa. Valmistuin yo-merkonomiksi pääaineena laskentatoimi. Sekä laskentatoimi että kauppamatematiikka olivat kiitettäviä, Jossain työhaastattelussa minulta kysyttiin, että miksi olen lähtenyt matemaattiselle alalle, kun lukion matikan numeroni on niin huono (6). Vastasin, että jos Jyrki Katainen on pärjännyt samalla numerolla valtiovarainministerinä, niin enköhän minäkin selviä teidän reskontrasta. Lukion matematiikalla kun ei ole mitään tekemistä laskemisen kanssa.
Ehdottomasti. Tai erikseen maininta.
Suorittanut ei suorittanut.
Kyllä matematiikka on perusaine, joka pitäisi ehdottomasti suorittaa.
Matematiikka on perusta kaikille muille opinnoille.
Kuka idiootti päätti sen poistamisesta kirjoituksista.
Livija kirjoitti:
Eikös tällä hetkellä ole pakko kirjoittaa joko pitkä matikka tai pitkä enkku? Vai onko se muuttunut? Omien kirjoitusteni aikaan oli muistaakseni jotakuinkin noin.
Itse en todellakaan kannata matikkaa pakolliseksi kirjoituksiin. Monilla aloilla pärjää opiskeluissa ja työelämässä hyvin ilman matikkaa. Ja perusarjessa nyt pärjää ihan hyvin perusmatikalla.
Yksi pitkä aine on pakko kirjoittaa, eli jos ei kirjoita pitkää kieltä, niin sitten pitkä matikka on pakko.
Äidinkieli on pakollinen.
Lisäksi pitää valita pakolliseksi kaksi vieraasta kielestä, toisesta kotimaisesta ja matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Lukion matikkaa ei tarvita oikeassa elämässä. Lukion matikka meni ohi korkealta ja kovaa. Valmistuin yo-merkonomiksi pääaineena laskentatoimi. Sekä laskentatoimi että kauppamatematiikka olivat kiitettäviä, Jossain työhaastattelussa minulta kysyttiin, että miksi olen lähtenyt matemaattiselle alalle, kun lukion matikan numeroni on niin huono (6). Vastasin, että jos Jyrki Katainen on pärjännyt samalla numerolla valtiovarainministerinä, niin enköhän minäkin selviä teidän reskontrasta. Lukion matematiikalla kun ei ole mitään tekemistä laskemisen kanssa.
Kuka alapeukuttaa näin ilmiselvää viisautta? Sellaiset jotka itkien päkistivät B:n pitkästä matematiikasta - eivätkä ikipäivänä ole tarvinneet prosenttilaskuja monimutkaisempaa matematiikkaa töissään?
Sellaisia ihmisiä täytyy olla paljon.
Tietoisku: kaikki oikeasti tarpeellinen matematiikka on opetettu jo 7. luokan loppuun mennessä. (Poikkeuksena ehkä todennäköisyyslaskenta, jota olen välillä tarvinnut uhkapeleissä).
Kysyin lukion matematiikanopettajaltani 80-luvulla mihin ihmeeseen tarvitsen logaritmejä, differentaalilaskentaa ym, en ymmärtänyt niistä nimittäin oikein mitään.
Hän vastasi ettet luultavasti koskaan tarvitsekaan, mutta niiden opettelu opettaa sinua ajattelemaan ja käyttämään aivojasi.
Hienoa, että edes vauvojen vanhemmat ymmärtävät matematiikan merkityksen. Tätä keskustelua pitäisi jatkaa nyt ja saada Facebookin jokaiseen Puskaradioon.
Facebookin ryhmässä "Rakastan matematiikkaa" on kiva fiilis, kun aktiiviset vanhemmat ja isovanhemmat ovat alkaneet kerrata matematiikkaa, jotta voivat auttaa koululaisia matematiikan opinnoissa.
Kunpa Yle saataisiin mukaan syrjäytymistalkoisiin. Vauva.fi on ollut esimerkillinen matematiikkakeskustelussa. Muistettaneen riisinkeitto-keskustelu, joka kesti vuosia. Onko ollut muita yhtä antoisaa keskustelun aihetta?
Ap ei taida tuntea ylioppilastutkinnon rakennetta, tai sitten vääristely oli tarkoitushakuista. Kolmen kielen suorittaminen on hyvin harvinaista, ellei äidinkieltä lasketa kieleksi ap:n tarkoittamalla tavalla. Ruotsi ei myöskään ole pakollinen, vaan opiskelijat valitsevat joko matematiikan tai ruotsin, moni ottaa molemmat. Äidinkieli on ainoa pakollinen, tämän lisäksi lähes kaikki valitsevat pitkän englannin. Terveystieto on suosittu aine, mutta uskonto ei. On totta, että moni valitsee "helpoimman" vaihtoehdon eli äidinkieli, englanti, lyhyt matikka tai ruotsi ja terveystieto, mutta tällaisen tutkinnon painoarvoa ei lisää mitenkään pakollinen matikka. Jatko-opinnoissa ruotsia on varmasti, matikkaa ei läheskään kaikilla.
Matikka on loogisen päättelykyvyn harjoittamista. Se on helppoa laskujen avulla, kun niihin on vain yksi vastaus. Ja jotta tämä taito harjaantuisi mahdollisimman paljon pitää opiskeltavan materiaalin olla monipuolista, eli sellaista, mitä osa tuskin tulee koskaan kurssien ulkopuolella käyttämään. Pelkkien prosenttilaskujen laskemisella harjaannus ei onnistu, kun se menee nopeasti ulkomuistista tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kysyin lukion matematiikanopettajaltani 80-luvulla mihin ihmeeseen tarvitsen logaritmejä, differentaalilaskentaa ym, en ymmärtänyt niistä nimittäin oikein mitään.
Hän vastasi ettet luultavasti koskaan tarvitsekaan, mutta niiden opettelu opettaa sinua ajattelemaan ja käyttämään aivojasi.
Tämän vuoksi yliopistoon ei pitäisi olla mitään asiaa, jos ei ole kirjoittanut matematiikkaa edes lyhyenä.
Matematiikka on kieli.
Hallitsemalla loogisen ajattelun, kompleksiset mallit ja niiden ratkaisun, valmentaa se kaikenlaiseen ajatustyöhön, myös kielten oppimiseen omaksumiseen, oli kyse sitten ohjlemoinnista tai uuden rakkaan äidinkielen omaksumista 15-vuotta myöhemmin elämässä.
Matematiikka on haastavaa, mutta hyödyllistä.
MOP kirjoitti:
Matematiikka on kieli.
Hallitsemalla loogisen ajattelun, kompleksiset mallit ja niiden ratkaisun, valmentaa se kaikenlaiseen ajatustyöhön, myös kielten oppimiseen omaksumiseen, oli kyse sitten ohjlemoinnista tai uuden rakkaan äidinkielen omaksumista 15-vuotta myöhemmin elämässä.
Matematiikka on haastavaa, mutta hyödyllistä.
Ei taida valmentaa, ”15-vuotta”.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka kaikille pakolliseksi. Kyllä siinä pärjää kun käyttää aikaa ja vaivaa. Sitäpaitsi sehän nykysysteemissä käytännössä ratkaisee opiskelupaikan saannin.
Pitkä matikka on kyllä hieno juttu.
pakkomatematiikka pois! Sen sijaan oppilaille on annettava oikeus oppia ruotsin kieltä.