Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihanaa toinen ihminen on sinulle sanonut tai tehnyt?
28.05.2019 |
Mieheni oli lukenut filosofi Esa Saarisen artikkelin ihmissuhteista, hän tuli luokseni, pussasi kovaa päähäni ja pyysi lukemaan. Mies pursusi ylpeyttä siitä että olemme kolmekymppinen pariskunta joka on ollut lähemmäs 20 vuotta yhdessä. Meillä on niin hyvä ja luja suhde mies sanoi.
Tuli hyvä mieli.
Kommentit (2)
Tämä oli aiemminkin jossain vastaavassa hyvän mielen ketjussa, mutta laitan tännekin.
Sain ensimmäisellä luokalla lahjaksi kauan toivomani luistimet. Sain luvan mennä lähikentälle luistelemaan. Siellä oli myös pari vuotta vanhempia poikia, joista yksi oli tunnettu kiusaaja. Tämä kiusaaja kaatoi minut maahan ja varasti toisen luistimeni. Itkuhan siinä pääsi ja mietin miten pääsen pelkkä villasukka jalassa kotiin. Lähitalolta tuli eräs pappa reino-tossut mukanaan. Sanoi, että näki ikkunasta koko tilanteen ja tietää missä tuo poika asuu. Antoi minulle reinot jalkaan ja sanoi, että mennäänpäs vähän jututtamaan pojan vanhempia. Sieltähän se luistin löytyi. Sen jälkeen pappa kutsui minut luokseen, antoi kuivat sukat, keitti kaakaota ja tarjosi pikkuleipiä. Soitti äidilleni (elettiin lankapuhelinaikaa eli minulla ei ollut mitään kännykkää) ja pyysi häntä hakemaan minut kotiin. Halusi olla varma että pääsen turvallisesti kotiin.
Seuraavana päivänä leivoimme äidin kanssa kiitokseksi kakun ja veimme sen papalle kiitosten kera. Tuo ihana pappa jäi lapsen mieleen ikuisesti :,)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä oli ihana kertomus ja aloitus, aivan liian vähän tulee mietittyä kivoja asioita, joita on itselle tehty. Niitä on varmaan todella paljon, mutta kaikkia ei muista eikä kaikista välttämättä tiedäkään.
Olen tullut matkalta ja kotona on ollut odottamassa siihen aikaan harvinainen kreikkalainen salaatti. (Tapahtui hyvin kauan sitten, mutta vieläkin muistan.)
Olen ollut ulkomailla töissä, ja sinne saapui minulle osoitettu onnittelusähke. Tästäkin hyvin kauan.
Minulle on järjestetty yllätyssynttärit, tosin olin niin pieni, etten edes tiennyt tai muistanut synttäreitä, eikä vieraitakaan ollut. Oli kuitenkin hieno kakku ja kynttilöitä. Muistan lämmöllä.
Ilahdun aina, kun joku haluaa auttaa minua asiassa, jossa hänen ei olisi pakko. Muistan nämä hyvin pitkään, tietyt varmaan siihen asti, kunnes dementoidun tai kuolen.
Ilahdun myös, jos joku näkee minussa hyvää ja kertoo siitä, mutta tässäkin on ongelmia, sillä koen suurta tarvetta oikaista asiaa, jos siinä on jotain negatiivista täydennettävää tai jos se on jotenkin käsitetty mielestäni väärin.
Joskus on käynyt niin, että olen kokenut yllätyksen ja ilahduttamishalun menneen aivan liian pitkälle ja olen joutunut ahdistuksen valtaan. En pysty luontevasti ottamaan vastaan kovin suuria tai kalliita tai paljon vaivannäköä vaatineita yllätyksiä.