Lue keskustelun säännöt.
Nuoret naiset uupuvat töissä valtavaa vauhtia, paljastaa Terveystalon iso tilasto – ”Kaikessa pitäisi olla täydellinen”
26.05.2019 |
SUOMALAISET jäävät yhä useammin sairauslomalle mielenterveyden ongelmien vuoksi. Erityisesti mielen pahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla, selviää Suomen suurimman terveyspalveluyritys Terveystalon tilastoista.
Terveystalo selvitti suomalaisten sairauspoissaolojen syitä 3,6 miljoonaa suomalaista käsittävän potilasaineistonsa perusteella. HS sai tilastot tarkasteltavaksi ennen julkistamista.
Vaikka tavallisin syy jäädä sairauslomalle on edelleen flunssa tai selkäsärky, eniten osuuttaan ovat kasvattaneet juuri mielenterveydestä johtuvat syyt, kuten ahdistuneisuushäiriöt, unettomuus, pitkittynyt stressi, masennus tai toistuva masennus. Samat teemat toistuivat myös HS:n työuupumuskyselyssä, johon vastasi päivän aikana lähes 140 naista.
TULOS mielenterveysongelmien ja erityisesti nuorten naisten uupumisen kasvusta ei ollut yllätys:
”Sama trendi on havaittu aiemminkin. Se peilaa myös kansainvälisiä aineistoja”, sanoo Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi.
Kommentit (17)
Hän muistuttaa, että esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä on laskenut samaan aikaan, kun työpaikoilla on kiinnitetty huomiota työergonomiaan ja liikuntaan.
Nyt huomiota tulisi suunnata työn psyykkiseen kuormittavuuteen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviin ongelmiin.
”Keskeistä mielenterveysongelmissa on kuitenkin se, että kun sellaisia ilmenee, pääsee nopeasti hoitoon”, Blomgren sanoo.
Hän muistuttaa, että työterveyshuollon asiakkailla on olemassa tie hoitoon, mutta muilla hoitoon pääsy voi olla vaikeaa. ”Erityisesti siksi, että hoitopolku pitäisi löytää tilanteessa, jossa sellaisen etsimiseen ei ole voimia”, Blomgren sanoo.
TERVEYSTALON Riihijärven mukaan tärkeintä olisikin, että hoitoon hakeuduttaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”Masennuksessa ja ahdistuksessa parhaaksi hoidoksi on osoittautunut psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä. Kun hoito aloitetaan mahdollisimman varhain, oireet eivät kroonistu ja sairauspoissaolo lyhenee.”
Nuorille naisille hän haluaisi opettaa armollisuutta itseä kohtaan.
”Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen, kaiken ei tarvitse mennä suunnitelman mukaan. On tärkeämpää seurata omia arvoja kuin vastata ulkoisiin odotuksiin.”
”Toivoin jonkun törmäävän autooni, jotta pääsisin sairauslomalle” – 139 naista kertoi työuupumuksestaan, taustalta paljastui huonoja pomoja ja tukahduttavaa tunnollisuutta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressin ja elämänsietokykyyn vaikuttaavolennaisesti se, että keskittyy olennaisiin asioihin.
Kasvatuksessa ja oppimisessa pitäisi auttaa ihmisiä tajuamaan mikä on olennaista ja tekemään kompromissejä.
Mielenterveysongelmien ja idealismin välillä näyttäisi olevan korrelaatio. Olisi hyvä tutkia onko kyseessä peräti kausaliteetti.
Nuoret naidet kokevat ekdistenttiaalista masilman tuskaa ja sekoavat täydellisyys fantasioihin herkemmin kuin muut ryhmät.
Auttaisiko matematiikan soveltamisen, logiikan, ihmisen käyttäytymisen opiskelu siihen, että voi tehdä kompromissin ydinvoiman vastustamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Voisiko valita helpomman tien lastenvaatteiden hankinnassa. Meneekö lapsi pilalle kun joskus syö eineksiä, voiko lapsen nukkumaan menoajasta joustaa tunnin kun on kylässä?
Auttaisiko pakollinen asevelvollisuus myös naisille stressinhallinnan/elämänhallinan, erilaisuuden sietoon, niinkuin se auttaa miehille?
Kyllä. Monta nuorta naista päätynyt IM.
Tiedän lukuisia im tapauksis iältään 24-35.
Pärjääviä ihmisiä. Akateeminen loppututkinto 2/3 osalla.
Laiskoja ja rapakuntoisia.
Suurin ongelma on ettei töissä voi koko ajan somettaa känny naamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten? Mitä haet postaamalla tätä yhtä ja samaa tänne? Fiksu kirjoitta esittää omat väitteensä ja mielipiteensä ja linkkaa haluamansa artikkelin taustatiedoksi. Eihän tämä ole mitään keskustelua, että kopioi ilman tekijänoikeuksia toisten tekstiä palstalle. Sitäpaitsi se on palstan sääntöjen vastaista. Etkö tosiaankaan osaa itse tuottaa asiasta mitään tekstiä?
Mitä sitten? Mitä haet postaamalla tätä yhtä ja samaa tänne? Fiksu kirjoitta esittää omat väitteensä ja mielipiteensä ja linkkaa haluamansa artikkelin taustatiedoksi. Eihän tämä ole mitään keskustelua, että kopioi ilman tekijänoikeuksia toisten tekstiä palstalle. Sitäpaitsi se on palstan sääntöjen vastaista. Etkö tosiaankaan osaa itse tuottaa asiasta mitään tekstiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten? Mitä haet postaamalla tätä yhtä ja samaa tänne? Fiksu kirjoitta esittää omat väitteensä ja mielipiteensä ja linkkaa haluamansa artikkelin taustatiedoksi. Eihän tämä ole mitään keskustelua, että kopioi ilman tekijänoikeuksia toisten tekstiä palstalle. Sitäpaitsi se on palstan sääntöjen vastaista. Etkö tosiaankaan osaa itse tuottaa asiasta mitään tekstiä?
- kuten palkkakeskusteluissakin on tapana todeta, naiset hakeutuvat tai päätyvät tietyille aloille. Voisiko näiden kyseisten alojen työskentelyolosuhteissa olla vikaa?
- olen lopen kyllästynyt tuohon "perfektionistityttö" -väittämään. Minä en ole perfektionisti, ja pystyn kyllä listaamaan paperille ne työssäni ärsyttävät ja kuormittavat tekijät. Ne eivät ole mikään musta aukko päässäni, vaan konkreettisia asioita.
- en ala nyt sen enempää vänkäämään eri odotuksista sukupuolien välillä, mutta oletteko huomanneet: mies kahvitauolla nähdään "aktiivisena verkostoitujana, jolle on mieltenpä osa työnkuvaa istua kahvihuoneessa sidostyhmiensä kanssa". Nainen kahvitauolla on "mukavuudenhaluinen laiskottelija, joka jauhaa tyhjää muiden kanojen kanssa". Muitakin esimerkkejä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhhuh onneks ei tarvii olla töissä.
Miten niin pitää olla kaikessa täydellinen? Eihän nuo pysty olemaan täydellisiä edes työläisinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämä vaatii usein erilaisia taitoja kuin opiskelu.
Meidän firmassa miehillä pettää hermo heti kättelyssä. Heti kun alkaa olla vähän kiire, jäädään saikulle "vatsataudin" takia ja työt kaatuvat naisten niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Monta nuorta naista päätynyt IM.
Tiedän lukuisia im tapauksis iältään 24-35.
Pärjääviä ihmisiä. Akateeminen loppututkinto 2/3 osalla.
Meillä on monta tällaista akateemista turhaketta, joilla on kyllä maisterin tai tohtorin oppiarvo, mutta jotka töissä ovat ihan muiden talutettavia. Yleissivistys on toki kannatettavaa, mutta jos akateemisuuden myötä häviää kaikki ahkeruus ja kyky tehdä mitään käytännöllistä niin onko se "worth it"? Minun työkavereistani tärkeimpiä töiden etenemisen kannalta ovat koulutkseltaan laborantti, työteknikko, koneteknikko sekä levyseppä-hitsari. Yhden kemian puolen FT:n irtisanouduin heti alisuoriutumisen vuoksi jos se olisi minun vallassani.
Olen ollut terveystalolla ja siellä missä itse olin niin oli ainakin tosi hyvä työtahti, siis tosi hyvä! Mitoitus erittäin hyvä. Ja muutenkin tosi kiva työpaikka. Vaihdoin työpaikkaa täysin muista syistä, en siksi että siinä olisi mitään vikaa ollut.
Naisilta vaaditaan töissä enemmän kuin miehiltä. Mies saa olla huolimaton, laiska ja sysätä töitään toisille. Jos nainen tekee näin niin häneen suhtaudutaan heti negatiivisesti. Naiset ovat parempia opiskelijoita ja työntekijöitä, ja siksi heille annetaan kaikkein vaativimmat asiantuntijatehtävät, koska miehistä ei ole näihin. Tämä näkyy varmasti myös uupumisina. Lisäksi kun näkee, että useissa työpaikoissa miehet suosivat miehiä johtotehtäviin, niin oikean työn arvostuksen puuttuminen ja oikeista asioista palkitseminen uuvuttaa.
Taustalla on hänen mukaansa monta tekijää:
Ensinnäkin ihmiset uskaltavat ja osaavat hakea apua mielenterveysongelmiin lääkärin vastaanotolta tai terveydenhuollosta.
”Nuoret eivät enää ole niin kiinni siinä reippauden kulttuurissa, missä me vähän vanhemmat olemme. He eivät yritä pärjätä kaikessa yksin”, Riihijärvi sanoo.
Taustalla on hänen mukaansa myös työelämän vaatimusten kasvu ja sosiaalisen median luoma paine. ”Kaikessa pitäisi olla täydellinen.”
TERVEYSTALON selvityksen mukaan mielenterveyden ongelmista aiheutui viime vuonna keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää potilasta kohden. Kolmessa vuodessa niiden määrä on kasvanut 53 prosenttia.
Mielenterveyden ongelmat tulevat myös kalliiksi: Työterveystalon tutkimuksessa viime vuonna mielenterveyshäiriöistä aiheutui 1,3 miljoonaa sairauspoissaolopäivää, mikä tarkoitti työnantajille laskennallisesti 455 miljoonan euron kustannuksia.
Jenni Blomgren (KUVA: KELA)
”Koko Suomen väestössä summa on paljon suurempi”, arvioi Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
”Kelassa korvattiin mielenterveyssyistä 4,6 miljoonaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2018, eivätkä siinä ole mukana alle 10 arkipäivän poissaolot, sillä ne eivät näy Kelan rekisterissä”, Hän toteaa.
MYÖS Kelassa on havaittu, että mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen määrä kasvaa nyt kovaa vauhtia.
”Kärkisijaa ovat pitkään pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet kakkosena.”
Kymmenen vuoden aikana sairauspoissaolojen määrä on kaiken kaikkiaan laskenut, mutta vuonna 2017 ne kääntyivät jälleen nousuun. Ja erityisesti kasvavat nyt juuri mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot.
”Jos trendi jatkuu, mielenterveyssyyt ohittavat kohta tuki ja liikuntaelinsairaudet sairauspoissaolon syynä”, Blomgren sanoo.
NUORILLA naisilla mielenterveyden ongelmat ovat Blomgrenin mukaan jo nyt ”kirkkaasti suurin syy” Kelan korvaamiin sairauspoissaoloihin. Niiden kasvu on ollut jyrkkää aina 1990-luvun puolivälistä.
Myös nuorilla miehillä mielenterveyden ongelmat ovat nousseet ykköseksi sairauspoissaolojen syynä ja ohittaneet vammat. Mielenterveyssyyt ovat nousseet tärkeimmäksi myös keski-ikäisillä, 35–49 -vuotiailla naisilla.
YHTÄ SYYTÄ tähän trendiin ei Blomgrenin mukaan ole. Tutkimuksissa on hänen mukaansa kuitenkin havaittu, että kun talous kasvaa, myös sairauspoissaolojen määrä nousee.
Nousukaudella työmarkkinat vetävät hänen mukaansa töihin myös terveydeltään hauraampaa väkeä. Toinen syy on se, että ihmiset uskaltavat jäädä helpommin sairauslomalle, kun työttömyyden pelko pienenee.
Mielenterveyssyiden painottumisen taustalla voi olla myös vaatimusten kasvu. ”Ihmiset kokevat, että heidän pitää suoriutua hyvin monella elämänalueella”, Blomgren sanoo.
Toisaalta mielenterveyshäiriöitä ei enää pidetä niin häpeällisinä, kuin aikaisemmin. ”Niihin haetaan apua ja siksi ne päätyvät myös tilastoihin”, Blomgren selittää.
MITÄ asiantuntijoiden mielestä sitten pitäisi tehdä, jotta mielenterveysongelmien määrän kasvusaataisiin pysäytettyä?
”Yhtä viisastenkiveä ei ole, mutta asioihin voidaan toki vaikuttaa”, Blomgren sanoo.