Mitä jos en enää väistä kadulla/kaupassa/missään. Onko joku kokeillut?

Olen kokeillut. Yleensä olen ollut aina se väistäjä, mutta kyllästyin liian kilttiin itseeni ja aloin tuijottaa tiiviisti kadun pintaa kun huomasin jonkun lähestyvän. Kyllä ne väistää kun itse et väistä. Vaatii kyllä rohkeutta ja tylyyttä tehdä noin, mutta minä sain voiton ja se tuntui hyvältä.

Katse kannataa pitää ylhäällä ja tuijottaa tyhjyyteen, tilaa tulee :D

Kyllä. Toimii lähes aina. Sitten kun on toinen samanlainen tulossa vastaan, sen kyllä tunnistaa. "Energioissa" tuntee sen tilanteen latauksen ja joskus joutuu nöyrtymään ja väistämään tätä toista.

Jos olen oikealla puolella asiallisesti ja ikään kuin liikennesääntöjen mukaisesti, en yleensä väistä niitä "väärällä" puolella päin minua käveleviä. Jos sattuu olemaan joku painava tai kova laukku mukana, niin saatan siirtää sen vielä puskuriksi. Harmi jos törmääjää sattuu.

up

Tottakai te olette aina se, joka väistää. Näin siksi, että oikeasti molemmat osapuolet väistävät, mutta te ette tajua sen toisen osapuolen tekemisiä kun itsekin joudutte väistämään.

Kävelen nykyään suoraan vain aikomatta väistää ojaan liian leveästi kulkevia.Vaarana on erittäin todennäköisesti olkapäiden yhteen paukahtaminen.Ihmeellisesti ne on tehneet ihan viime hetkellä muutaman sentin väistö liikkeen ja ei ole paukahtanut.

Joku on sitäkin kokeillut, huonolla menestyksellä.  

Nyt kaverit lääkäriin tarkastamaan lääkitystä! Tämä keskusteluhan on aivan mielenvikainen!

Vierailija kirjoitti:

Nyt kaverit lääkäriin tarkastamaan lääkitystä! Tämä keskusteluhan on aivan mielenvikainen!

Tämä keskustelu on järkevä.

Kuljen usein vaimoni kanssa kirpputoreilla ja kaupoissa ja miellyttävää huomata kuinka hänen elinikäinen liika kilttiytensä on poistunut yhdessäolomme aikana.

Ennen hän oli se joka kulki kauppojen käytävillä seinänvieriä pitkin ja oli arkana väistämässä jokaista vastaantulijaa.

Yhdessä kulkemisestamme on ollut se hyöty, ettei hän enää pelkää liikkua ihmisjoukoissa ja ottaa oman tilansa joka hänelle kuuluu.

Sivusta seuraten hänen taktiikkansa on miellyttävä, sillä ilman agressiivista yhteentörmäystä hän "haahuilee" ympäriinsä, ikäänkuin kiinnittämättä mitään huomiota ympäristöönsä ja porukka pysyy poissa hänen tieltään jotenkin automaattisesti.

Yhteentörmäyksiä ei näytä syntyvän koskaan :-)

Itseäni kulkemisessa häiritsevät eniten jätkäporukat ja äh lämit ja monesti törmään tarkoituksella em. ihmisiin ja otan olkapäälläni kontaktia liikoja itsestään luuleviin hippiäisiin.

Vastaantulevista koirista saa osviittaa oman olemuksensa antamista signaaleista, sillä jos ne kohdatessa ryömivät maha maata hipoen sivummalle tai karkaavat omistajiltaan pusikkoon markkeeraamaan, tilanne on kaikinpuolin hallinnassa.  

Minua huitaisi kerran joku juoppo tai narkki kun en väistänyt tarpeeksi hänen mielestään. Hän valtasi koko tien porukoineen. Että näinkin voi käydä.

Toivottavasti et kulje autolla.

Menkää hoitoon.

Eilen tuli vastaan nelihenkinen perhe kaikki rinnakkain kävellen täyttäen koko kapean kujan laidasta laitaan. Kuljin oikeaa reunaa ja päätin etten väistä. Eivät meinanneet väistää hekään, ennen kuin viime hetkellä perheen tytär vähän koukkasi kohdallani ettemme törmänneet. Olen vanhempi nainen ja tässä tilanteessa katsoin, että olisi ollut heidän asiansa huomata miten heidän rintamansa oli kohtuuttoman leveä.