Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En tule toimeen tyttäreni kanssa
25.05.2019 |
Kuten jo otsikossa lukee en tule tyttäreni 14-v. kanssa toimeen. On tällä hetkellä sijoitettuna. Tuntuu vaikealta edes kirjoittaa tästä. Kun ei vain halua olla kanssani missään tekemisissä, vaikka olen yrittänyt olla hyvä äiti. Kaverit on tärkeintä ja on päihdekokeiluja ja karkaamisia. Ohjaajat koettavat puhua sille siitä että äidin kanssakin pitäisi viettää aikaa. Mutta pelkään että olen menettämässä koko tytön. Kun en saa mitään kontaktia häneen. Aivan kuin olisin menettänyt koko lapseni. Tosiaan sijoitetuksi joutui kun ei totellut yhtään mitään ja karkaili. Ja sijoitusta jatketaan vielä ainakin kesän. Pelkään että muuttaa isälleen syksyllä, me kun ollaan erottu jo aikaa sitten. Mitä tehdä kun ollaan vieraannuttu niin pahasti? Olen todella epätietoinen. Tuntuu että koko elämäni tarkoitus, eli lapset katoaa. Vanhempi lapsi lähtee syksyllä opiskelemaan muualle. Miten luoda yhteys tyttöön? Kun ei tosiaan ole yhtään vastaanottavainen. Olisi kiva saada vertaistukea
Kommentit (26)
Olin lapsena sinun lapsesi kaltainen tapaus. Ei ehkä tilanne ole sama, mutta meidän tilanteessa käyttäytymiseeni oli monta syytä. Ensinnäkin minua käytettiin hyväksi lapsena, jolle vanhempani eivät tehneet mitään. Minua koulukiusaattiin, johon myöskään vanhempani eivät puuttuneet. Kaikki vanhempieni aika ja päätökset olivat vanhemman veljen ympärillä. Veli sai kaiken, minä vain huudot. elin siinä ajatuksessa, ettei minulla ollut väliä, ettei minusta välitetä ja että ihan sama mitä teen, olen aina se huono lapsi. Karkailin kotoa tosi paljon, koska oli niin paha olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö mistä se ei-vastaanottavaisuus johtuu? Miten hän asian kokee?
En tiedä.
Ei siis aavistustakaan? Kun ongelman tunnistaisi, sitä voisi lähteä ratkaisemaankin.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena sinun lapsesi kaltainen tapaus. Ei ehkä tilanne ole sama, mutta meidän tilanteessa käyttäytymiseeni oli monta syytä. Ensinnäkin minua käytettiin hyväksi lapsena, jolle vanhempani eivät tehneet mitään. Minua koulukiusaattiin, johon myöskään vanhempani eivät puuttuneet. Kaikki vanhempieni aika ja päätökset olivat vanhemman veljen ympärillä. Veli sai kaiken, minä vain huudot. elin siinä ajatuksessa, ettei minulla ollut väliä, ettei minusta välitetä ja että ihan sama mitä teen, olen aina se huono lapsi. Karkailin kotoa tosi paljon, koska oli niin paha olla.
Kiitos vastauksesta. Meillä ei ole kyse hyväksikäytöstä. Koulukiusaamista ollut mutta siihen on puututtu jo ajat sitten. Tyttö on ajautunut väärään seuraan, siitä ongelmat peräisin. Käyttää tupakkaa ja alkoholikokeiluja ollut, samoin itsetuhoisuutta. Nuorisopsykiatriselle on aika varattu mutta vasta syksyllä. Sisaruksensa on aivan erilainen, oikein hyvin pärjännyt kaverisuhteissa ja koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena sinun lapsesi kaltainen tapaus. Ei ehkä tilanne ole sama, mutta meidän tilanteessa käyttäytymiseeni oli monta syytä. Ensinnäkin minua käytettiin hyväksi lapsena, jolle vanhempani eivät tehneet mitään. Minua koulukiusaattiin, johon myöskään vanhempani eivät puuttuneet. Kaikki vanhempieni aika ja päätökset olivat vanhemman veljen ympärillä. Veli sai kaiken, minä vain huudot. elin siinä ajatuksessa, ettei minulla ollut väliä, ettei minusta välitetä ja että ihan sama mitä teen, olen aina se huono lapsi. Karkailin kotoa tosi paljon, koska oli niin paha olla.
Kiitos vastauksesta. Meillä ei ole kyse hyväksikäytöstä. Koulukiusaamista ollut mutta siihen on puututtu jo ajat sitten. Tyttö on ajautunut väärään seuraan, siitä ongelmat peräisin. Käyttää tupakkaa ja alkoholikokeiluja ollut, samoin itsetuhoisuutta. Nuorisopsykiatriselle on aika varattu mutta vasta syksyllä. Sisaruksensa on aivan erilainen, oikein hyvin pärjännyt kaverisuhteissa ja koulussa.
Ei kukaan ala itsetuhoiseksi kaverien käskystä. Syy "ajautumiselle" eli hakeutumiselle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsena sinun lapsesi kaltainen tapaus. Ei ehkä tilanne ole sama, mutta meidän tilanteessa käyttäytymiseeni oli monta syytä. Ensinnäkin minua käytettiin hyväksi lapsena, jolle vanhempani eivät tehneet mitään. Minua koulukiusaattiin, johon myöskään vanhempani eivät puuttuneet. Kaikki vanhempieni aika ja päätökset olivat vanhemman veljen ympärillä. Veli sai kaiken, minä vain huudot. elin siinä ajatuksessa, ettei minulla ollut väliä, ettei minusta välitetä ja että ihan sama mitä teen, olen aina se huono lapsi. Karkailin kotoa tosi paljon, koska oli niin paha olla.
Kiitos vastauksesta. Meillä ei ole kyse hyväksikäytöstä. Koulukiusaamista ollut mutta siihen on puututtu jo ajat sitten. Tyttö on ajautunut väärään seuraan, siitä ongelmat peräisin. Käyttää tupakkaa ja alkoholikokeiluja ollut, samoin itsetuhoisuutta. Nuorisopsykiatriselle on aika varattu mutta vasta syksyllä. Sisaruksensa on aivan erilainen, oikein hyvin pärjännyt kaverisuhteissa ja koulussa.
Ei kukaan ala itsetuhoiseksi kaverien käskystä. Syy "ajautumiselle" eli hakeutumiselle on.
Minulla pisti sulmään ihan sama asia. Ei itsetuhoisuus johdu kaveripiiristä. Vaan kotioloista se kumpuaa.
Alue: Aihe vapaa
hei haloo - tyttö on 14. Kyllä tarvitsee kumpaakin vanhempaa. Toivottavasti sinulla ei ole omia lapsia