Minulla on ikävä kuollutta kissaani
Kommentit (10)
Sure kisua sopiva aika ja pidä hyvät muistot. Anna sitten uusi koti jollekin kisulle joka tarvitsee kotia.
M
Vierailija kirjoitti:
Sure kisua sopiva aika ja pidä hyvät muistot. Anna sitten uusi koti jollekin kisulle joka tarvitsee kotia.
M
tuntuu etten voisi kiintyä siihen niinkuin entiseen kissaani.. ja suren joka päivä. Ei tästä ole vasta kuin 2 viikkoa kun kissa kuoli. Olen ollut aina erakko ja kissa oli ainut ystäväni. On kamalaa olla yksin kun talossa nyt ei ole ketään muuuta kuin minä
Niin minullakin. Vasta muutama päivä aikaa kisun kuolemasta, mutta en usko tämän itkun ja ikävän koskaan helpottavan.
Rakkaiden ystävien menetykset, niin ihmisten kuin eläimienkin, on osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Niin minullakin. Vasta muutama päivä aikaa kisun kuolemasta, mutta en usko tämän itkun ja ikävän koskaan helpottavan.
OTan osaa :(
Tsemppihalaukset sulle ap :( Ei ehkä vielä kannata edes miettiä uuden lemmikin ottamista, vaan surra ihan rauhassa
Otan osaa suruusi. Itsellä ollut aina kissoja ja aina kaksi yhtäaikaa. Silloin toisen kuoleman hetkellä on toinen jonka kanssa ikävöidä ja surra. Jokainen eläin on oma persoonansa, kuten ihmisetkin. Menetettyä kissaa ei toinen kissa voi korvata mutta uudella kissalla on sitten taas erilainen persoona, johon rakastua. Näitä asioita ei ymmärrä muut, kuin he joilla on lemmikki.
Oma katti täyttää jo 13v. Pitääköhän oikeasti ottaa varakatti sen rinnalle.
m
Minullakin. Vanhin kissamme kuoli syksyllä 2017, ja vaikka 3 kissaa jäi, ikävä tätä yhtä välillä edelleen. Viime kesänä otimme neljännen kissan, ei siksi että se korvaisi menehtyneen vaan koska lähistöllä syntyi pentue kenen lie kissalle (omistajaa ei koskaan löydetty) ja pennut ja emo tarvitsivat uudet kodit. Me otettiin yksi pentu ja muillekin löytyi koti, emo jäi kissojen löytäjälle.
Onko lähistöllä vanhaa intiaanien hautausmaata?