Edunvalvontavaltakirja, tietääkö kukaan tästä?
Minulla on iäkäs monisairas isä ja olen kuullut, että olisi järkevää tehdä edunvaltuutusvaltakirja. Osaisiko joku neuvoa, miten kannattaa toimia?
Kommentit (4)
Äidilleni teki myös pankin lakimies.
Homma iäkkään tai muuten vajaa-valtaisen henkilön edunvalvojana on viheliäistä hommaa. Maistraatti haluaa selvityksen joka sentistä mihin käytetty . Paras antaa homma yleiselle edunvalvojalle
Edunvalvontavaltakirja tehdään etukäteen silloin kun henkilö vielä on täysin oikeustoimikelpoinen ja kykeneväinen huolehtimaan itse omista asioistaan. Valtakirja on silloin tehty valmiiksi sitä hetkeä varten jos/kun henkilö tulee sairauden, heikentyneen terveydentilan, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kyvyttömäksi huolehtimaan itse omista asioistaan. Edunvalvontavaltakirjalla henkilö voi itse päättää kuka asioita lähtisi hänen puolestaan hoitamaan (toki valtakirjaa vahvistaessa maistraatti tutkii nimetyn valtuutetun kelpoisuuden, esim. luottotiedot). Valtakirjan laajuuden voi myös itse päättää, eli koskeeko valtakirja kaikkia taloudellisia ja omaisuutta koskevia kysymyksiä ja/tai henkilökohtaisia asioita vai esim. tiettyä omaisuserää. Tietyt omaisuuserät voi myös jättää valtakirjan ulkopuolelle halutessaan vaikka valtuutus muuten olisi laaja. Tällöin jos joku omaisuuserä, kuten esim. kiinteistön myynti-, vuokraus- tai muut luovutustilanteet vaativat erillisen edunvalvojan määräämisen ja maistraatin luvan. Edunvalvojalla sekä edunvalvontavaltuutetulla on molemmilla kirjanpitovelvollisuus valtuuttajan taloudellisten asioiden hoitamisesta, mutta tilintekovelvollisuus maistraatille on lakisääteisesti vain edunvalvojalla. Edunvalvontavaltuuttajan osalta voidaan valtakirjassa määrätä tilintekovelvollisuus viranomaisille, mutta ilman erillistä määräystä ei tilintekovelvollisuutta ole. Viranomaisella on kuitenkin mahdollisuus tarvittaessa pyytää valtuutetulta selvitystä varallisuuden hoidosta.
Tuttavalleni on pankin lakimies tehnyt edunvalvontavaltakirjan.