Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää muuttanut vaimo
21.05.2019 |
Ensinnäkin hänestä on tullut politiikasta pakkomielteinen.
Toisekseen, hänestä meidän tulisi yhtäkkiä sijoittaa 500€ enemmän kuussa, ja säästää 500€ enemmän. Tämä tarkoittaisi puhtaasti elintason laskua, hauskuuden vähenemistä. Suosituisin max 500€, en tonniin.
Hän haluaa olla se joka tekee ylitöitä. Ihan vaan periaatteesta.
Lisäksi on alkanut fanaattiseksi ruuan suhteen.
En tiedä mihin on kadonnut se positiivinen ja kiltti ihminen johon tutustuin.
Onko vaihe vai pysyvä tila?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
On puhuttu, ei auta.
Esimerkiksi eu-vaalit on nyt pahasti framilla, ja minä oikea pahis, kun vaalikrapula painaa.
Paasaa kuin olisin täysin aivoton.
Ollaan kolmekymppisiä, joten ei pitäisi vielä stressata tuohon malliin. Ap
Ehkä olet hieman aivoton? Mikä ihmeen vaalikrapula sinulla muka on? Kolmekymppisellä miehellä, jolla on kaikki edessä, pitäisi olla oikeasti intoa katsoa elämää tulevissakin eurovaaleissa ja ei missään tapauksessa pitäisi jumahtaa johonkin ajatukseen, että ei voi itse vaikuttaa mihinkään.
Mitä ruokaan liittyviä asioita rouva tekee? Minkälainen elämä teillä on siis tähän asti ollut, oletteko matkustelleet paljon, syöneet lihaa paljon ja eläneet kuin pellossa? Vaimostasi taitaa tulla aikuinen, milloin sinusta tulee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko vaimo siis kasvanut aikuiseksi ja sä olet jäänyt matkasta? Ei kai se auta kuin neuvotella. Kuulostaa tosin siltä, että nämä vaimon ajatukset ei ihan uusia ole, koska vaikuttaa aika ehdottomalta ja se neuvotteluhetki meni jo aikoja sitten. Nyt ollaan ehkä kohta jo tilanteessa my way or highway? Haluatko mukautua vai etsiä ikäsi uutta hilpeää sinisilmää? Näin se nuorempaan vaihtaminen alkaa.
Ap voi vaihtaa nuorempaan ja tyhmempään, valitusvirsi on jo hänen puolellaan alkanut.
Ap haluaa olla se Peter Pan, joka vain liihottelee poikamaisesti vailla vastuuta ja tulevien miettimisiä. Mikään ei koske häntä ja muiden huoli maapallon tilasta ja omasta tulevaisuudesta lähinnä hihityttää.
Kasvoi aikuiseksi? Itse aloin myös kolmekymppisten tienoilla, no oikestaan jo 25-vuotiaana kun lapsia sain, kiinnostumaan noista asioita. Sit vieressä oli vuosia se lapamatomies joka ei tajunnut politiikasta mitään, ei halunnut säästää ja veteli kebabbia naamaan.
Lähdin. Koin vahvasti että minä kasvoin äitiyteen ja aikuisuuteen, mies jäi sinne kakskymppisen tasolle.
Olisko ihan kolmenkympin kriisi? Kaikki nuo vaikuttavat sellasilta asioilta millä hakee elämän merkitystä, suuntautunut nyt noihin asioihin. Jos näin nii menee kyllä ohi, lievenee.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa.
Naisen kanssa keskustelu muistuttaa voimakkaaseen vastatuuleen kusemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että nainen haluaa elämänsä kuntoon ja valmistautuu potkaisemaan kiviriipaksi muuttuneen miehensä ulos. Kuten monet toteavatkin. Toiset ihmiset aikuistuvat, toiset jää säälittäviksi haahuilijoiksi.
Pitkässä parisuhteessa väistämättä käy niin, että molemmat muuttuu. Joillain se johtaa eroon ja toisilla ei.
Mun yliopistotutkinnon suorittanut virkanaiseni lähti opiskelemaan taidealaa. Sanoi että on aina sitä halunnut, mutta nuorena yritti tehdä järkeviä valintoja. Nyt hän kukoistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että nainen haluaa elämänsä kuntoon ja valmistautuu potkaisemaan kiviriipaksi muuttuneen miehensä ulos. Kuten monet toteavatkin. Toiset ihmiset aikuistuvat, toiset jää säälittäviksi haahuilijoiksi.
Luultavasti näin käy. Ei aikuinen nainen jaksa todellakaan katsoa mitään lapamatoa ja selittää tälle kuin pienelle lapselle miksi joka päivä ei voi syödä makkaraa ja miksi ei ole järkevää pistää kaikki rahat johonkin hauskanpitoon.
Nainen katsoo eteenpäin ja koska raha ei välttämättä kasva puissa tulevaisuudessakaan, niin nyt on taottava, kun rauta on kuuma. Jos nainen haluaa tulevaisuudessa jälkikasvua, niin olisi hyvä säästää jo valmiiksi ja jos jälkikasvua ei ole suunnitteilla, niin hän ei ole menossa hautaan vielä, vaan haluaa säästää nyt, kun siihen on mahdollisuus.
Tuossa yhtälössä taitaa ap olla liikaa ja ylimääräinen.
Voi olla ihan vain aikuistuminen ja oman identiteetin löytäminen, normaali vaihe n. 25-30-v tietämillä. Joten hyvinkin voi olla pysyvä muutos. Tuossa vaiheessa voi hyvinkin tulla kriisiä nuoruudenrakkauden kanssa ja kehitys voi johtaa eri suuntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jumaliste mitä tylsimyksiä tää ketju on täynnä! Eikö kultainen keskitie ois paras? Sopivassa suhteessa aikuisuutta ja lapsenmieltä.
Nyt tiedän mistä sikiää ne tyypit jotka 3-kymppisinä muka-aikuistuu ja sitten 4-kymppisinä kun lapset isompia ja ero tuloillaan (tai tullut) alkaa sekoilla ja laulattaa Tinderiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelkaa.
Naisen kanssa keskustelu muistuttaa voimakkaaseen vastatuuleen kusemista.
Silloin on menty yhteen väärän parin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustaa onnensa ja turvallisuudentunteensa rahaan/ muuhun materiaan ei sitä ole koskaan tarpeeksi.
Run Forrest, run!
No hänellä ehkä turvallisuudentunne selittäisi, kun on huonosta perheestä. Itse arvostan kokemuksia ja mukavaa elämää läpi elämän, ikinä ei tiedä milloin kuolee. Vaimo oli alkuun samanlainen, mutta nyt tunnen olevani tuhlari vaikka talouteni keskivertohyvin olenkin hoitanut. Ap
Niin, ikinä ei tosiaan tiedä, milloin kuolee. Tarkoittaa siis myös sitä, että voi varsin hyvin elää 100-vuotiaaksikin. On mukavampaa olla vakavarainen eläkeläinen, kuin leipäjonossa kärvistelevä.
Toinen pointti, mitä mukavuuteen tulee, on taloudellinen riippumattomuus. Itse lähestyn viittäkympoiä ja voin kertoa, että on tosi mukavaa, kun ei tarvitse pelätä yt-neuvotteluja ja koko ajan on optio sapattivapaan pitoon, tai vaikka kokonaan palkkatyön jättämiseen.
Se on sitä todellista elämän mukavuutta, joten ymmärrän vaimoasi oikein hyvin ja itsekin pidin aika tiukkaa taloudenhoitoa nuorempana. Enää ei niin tarvitse ja se on juuri sen ansiota, että tuli maksettua lainat kunnianhimoisella tavoitteella ja laitettua säästöönkin.
Oma juttunsa on vielä se, jos on lapsia. Vanhemmuuden toiseksi suurin huolenaihe on se, miten jälkeläisillä menee, jos itse kuolee. Rahalla ei saa kaikkea, mutta kyllä se todella paljon jälkeläisten jatkoa helpottaa, jos itselle tulee lähtö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustaa onnensa ja turvallisuudentunteensa rahaan/ muuhun materiaan ei sitä ole koskaan tarpeeksi.
Run Forrest, run!
No hänellä ehkä turvallisuudentunne selittäisi, kun on huonosta perheestä. Itse arvostan kokemuksia ja mukavaa elämää läpi elämän, ikinä ei tiedä milloin kuolee. Vaimo oli alkuun samanlainen, mutta nyt tunnen olevani tuhlari vaikka talouteni keskivertohyvin olenkin hoitanut. Ap
Vaimosi on viisas. Et vissiin ymmärrä, errä Antri Rinne aikoo myydä kansallisuusvarallisuuden, rakentaa velkavuoren ja nostaa veroja jotta voi jaella vappusatasia äänestäjilleen? Pieni pesämuna kannattaa olla jottei tule vanhana nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gonamies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perustaa onnensa ja turvallisuudentunteensa rahaan/ muuhun materiaan ei sitä ole koskaan tarpeeksi.
Run Forrest, run!
No hänellä ehkä turvallisuudentunne selittäisi, kun on huonosta perheestä. Itse arvostan kokemuksia ja mukavaa elämää läpi elämän, ikinä ei tiedä milloin kuolee. Vaimo oli alkuun samanlainen, mutta nyt tunnen olevani tuhlari vaikka talouteni keskivertohyvin olenkin hoitanut. Ap
Niin, ikinä ei tosiaan tiedä, milloin kuolee. Tarkoittaa siis myös sitä, että voi varsin hyvin elää 100-vuotiaaksikin. On mukavampaa olla vakavarainen eläkeläinen, kuin leipäjonossa kärvistelevä.
Toinen pointti, mitä mukavuuteen tulee, on taloudellinen riippumattomuus. Itse lähestyn viittäkympoiä ja voin kertoa, että on tosi mukavaa, kun ei tarvitse pelätä yt-neuvotteluja ja koko ajan on optio sapattivapaan pitoon, tai vaikka kokonaan palkkatyön jättämiseen.
Se on sitä todellista elämän mukavuutta, joten ymmärrän vaimoasi oikein hyvin ja itsekin pidin aika tiukkaa taloudenhoitoa nuorempana. Enää ei niin tarvitse ja se on juuri sen ansiota, että tuli maksettua lainat kunnianhimoisella tavoitteella ja laitettua säästöönkin.
Oma juttunsa on vielä se, jos on lapsia. Vanhemmuuden toiseksi suurin huolenaihe on se, miten jälkeläisillä menee, jos itse kuolee. Rahalla ei saa kaikkea, mutta kyllä se todella paljon jälkeläisten jatkoa helpottaa, jos itselle tulee lähtö.
Tämä.
Ap, kerrohan siis elämästänne tarkemmin. Mitä muutoksia vaimo haluaisi tehdä ja miten teillä on elämä tähän asti mennyt? Oletko sinä ollenkaan kiinnostunut muista kuin hauskanpidosta? Kerroit hoitavasti laskuasiat keskivertohyvin, mutta mitä se tarkoittaa? Kerroit myös, että tunnet itsesi tuhlariksi - mihin siis haluaisit rahoja laittaa mielummin kuin säästöön? Entä se ruokapuoli, minkälainen arkenne olisi jos vaimo saisi päättää, entä mitä se olisi jos sinä saisit olla puikoissa?
Tämä on ihan mielenkiintoinen asia. Itse olen 45 vuotias ja pyrin säästämään mieheni kanssa, mutta emme elä kuitenkaan nuukasti, vaan perheemme myös nauttii. Tulevasta emme kuitenkaan tiedä ja lapsemme tulevat tarvitsemaan meidän rahoja vielä vuosia, joten emme laita rahaa turhuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Jumaliste mitä tylsimyksiä tää ketju on täynnä! Eikö kultainen keskitie ois paras? Sopivassa suhteessa aikuisuutta ja lapsenmieltä.
Nyt tiedän mistä sikiää ne tyypit jotka 3-kymppisinä muka-aikuistuu ja sitten 4-kymppisinä kun lapset isompia ja ero tuloillaan (tai tullut) alkaa sekoilla ja laulattaa Tinderiä.
Hohhoijaa, joku jonne 18 vee taas hörhöilee.
Vierailija kirjoitti:
Pysyvä tila. 20v on sinisilmäinen ja nauraa tyhmille vitseille koska mies tykkää. 30v on enenmän kiinnostunut itsestään ja urasta kuin miehen miellyttämisestä.
Tämä. Kalskynppinen esittää hölmöä ja on kiinnostunut vain ulkonäöstä koska siitä miehet eniten välittävät. Myöhemmin sitten keskittyy siihen mikä itseä kiinnostaa, esim se politiikka. Ja tietysti hän on se joka tekee ylitöitä, enemmän rahaa itselle Ja ukko hoitaa ilmaiseksi lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyvä tila. 20v on sinisilmäinen ja nauraa tyhmille vitseille koska mies tykkää. 30v on enenmän kiinnostunut itsestään ja urasta kuin miehen miellyttämisestä.
Tämä. Kalskynppinen esittää hölmöä ja on kiinnostunut vain ulkonäöstä koska siitä miehet eniten välittävät. Myöhemmin sitten keskittyy siihen mikä itseä kiinnostaa, esim se politiikka. Ja tietysti hän on se joka tekee ylitöitä, enemmän rahaa itselle Ja ukko hoitaa ilmaiseksi lapset.
Omasta elämästäkö kertoilet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyvä tila. 20v on sinisilmäinen ja nauraa tyhmille vitseille koska mies tykkää. 30v on enenmän kiinnostunut itsestään ja urasta kuin miehen miellyttämisestä.
Tämä. Kalskynppinen esittää hölmöä ja on kiinnostunut vain ulkonäöstä koska siitä miehet eniten välittävät. Myöhemmin sitten keskittyy siihen mikä itseä kiinnostaa, esim se politiikka. Ja tietysti hän on se joka tekee ylitöitä, enemmän rahaa itselle Ja ukko hoitaa ilmaiseksi lapset.
Omasta elämästäkö kertoilet?
Siitäkin :)
Onko vaimo siis kasvanut aikuiseksi ja sä olet jäänyt matkasta? Ei kai se auta kuin neuvotella. Kuulostaa tosin siltä, että nämä vaimon ajatukset ei ihan uusia ole, koska vaikuttaa aika ehdottomalta ja se neuvotteluhetki meni jo aikoja sitten. Nyt ollaan ehkä kohta jo tilanteessa my way or highway? Haluatko mukautua vai etsiä ikäsi uutta hilpeää sinisilmää? Näin se nuorempaan vaihtaminen alkaa.