Ihanin koirarotu?

Hm, sellainen rotu millä on pitkähkö häntä, terävät kynnet, pystyt korvat ja se naukuu joskus äänekkäästi? 

Se, joka on hyvin koulutettu, ei louskuta, eikä kuse naapurin portinpieleen.

Vierailija kirjoitti:

Hm, sellainen rotu millä on pitkähkö häntä, terävät kynnet, pystyt korvat ja se naukuu joskus äänekkäästi? 

Shiba?

Sekarotuinen

Mietin koiran ostoa, haaveissa coton. Mitä huonoa rodussa on? Hyviä puolia olen löytänyt netistä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon sattumalta tutustunut huskeihin, ja oon aivan lääpälläni rotuun. Tähän asti olen itse omistanut palveluskoiria, seuraava on siperianhusky.

Voi tulla aikamoinen muutos miellyttämisenhalun ja koulutettavuuden suhteen, mutta sen varmasti tiedätkin:)

Toki, mutta älyttömän fiksuja huskyt ovat. Oppivat kahdella toistolla sen mitä palveluskoira viidellä..

Staffit, bokserit, ranskikset.

Suomenpystykorva! Kaunis kun mikä, ja ihana perhekoira ja jahtikaveri samassa paketissa. Kansalliskoira.

Kultainennoutaja, ei ole lutuisempaa halimussukkaa olemassa.

Sattumoisin nämä löytyy kotoa, 2x pystäri ja 1x kultsu :D

Rottweiler

Elämäni koira oli saksanpaimenkoira. Toista koiraa en ole sen jälkeen hankkinut, enkä varmaan hankikaan. Kova työ oli kouluttaa, mutta se mitä siitä koirasta sitten tuli - sitä ei voi mikään muu korvata.

Lisäksi haluttomuus ottaa uutta koiraa liittyy myös rotujen nykyiseen terveyteen, siihen että koiria on jo ihan liikaa ja varsinkin siihen, että niitä ei kouluteta ollenkaan. Kun oman kanssa on selvät säännöt, ottaa todella pattiin ne joilla ei ole mitään tolkkua. Ja niitä koirakkoja on paljon. Enkä halua tulla luokitelluksi samaan kastiin niiden koiranomistajien kanssa, jotka eivät kerää kakkoja, eivät opeta tapoja ja jotka antavat koiriensa haukkua kaikille kaikkialla.

Vierailija kirjoitti:

Elämäni koira oli saksanpaimenkoira. Toista koiraa en ole sen jälkeen hankkinut, enkä varmaan hankikaan. Kova työ oli kouluttaa, mutta se mitä siitä koirasta sitten tuli - sitä ei voi mikään muu korvata.

Lisäksi haluttomuus ottaa uutta koiraa liittyy myös rotujen nykyiseen terveyteen, siihen että koiria on jo ihan liikaa ja varsinkin siihen, että niitä ei kouluteta ollenkaan. Kun oman kanssa on selvät säännöt, ottaa todella pattiin ne joilla ei ole mitään tolkkua. Ja niitä koirakkoja on paljon. Enkä halua tulla luokitelluksi samaan kastiin niiden koiranomistajien kanssa, jotka eivät kerää kakkoja, eivät opeta tapoja ja jotka antavat koiriensa haukkua kaikille kaikkialla.

Juuri näin. Esim hyvään hihnakäytökseen koulutettua koiraa näkee todella harvoin, vaikka kyseessä ihan perusasia.

Tosi monet, laitan tähän kuiteskin Corgit😍

Shetlanninlammaskoira <3

Suomenpystykorva, sopivan kokoinen ja utelias. Mieluusti nukkuu sängyn jalkopäässä kerälle kietoutuneena 😅

Sellainen, jonka omistaja huolehtii siitä, että koira käyttäytyy hyvin, eikä häiritse tai sotke ympäristöä.

Valitettavan harvinainen rotu.

Labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira, kääpiösnautseri ja suomenlapinkoira. Näistä roduista minulla on paljon kokemusta ja lähes poikkeuksetta ne ovat olleet positiivisia. Labbikset ovat seurallisia, fiksuja ja hellyydenkipeitä, hyvin sosiaalistetut ja koulutetut sakemannit vielä tuplasti sellaisia. Kääpiösnautsereissa viehättää edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi sopiva sähäkkyys mutta eivät ole niin provosoituvia kuin jotkin terrierit tai kääpiökoirat. Suomenlapinkoira on lunki joka paikan koira eikä söpö ulkonäkökään haittaa <3

Minulle tulee aina surku, jos joku kommentoi näihin niitä ruttunokkaisia ja luustoltaan jotain alieneita olevia koiria :( eipä ole sellaisella koiralla varmastikaan kivaa...

Perhoskoira. Kaunis, älykäs ja rotuna sieltä terveemmästä päästä. Luonteeltaan suloisia ja leikkisiä.

Chihuahua! Väärissä käsissä pomottava hirviö, oikeissa mitä omalaatuisin ja herttaisin rotu.

Saluki on myös aina kiehtonut, mutta niistä ei ole henkilökohtaista kokemusta.

Italian vinttikoira.