Erikoisin asia mitä olet löytänyt vanhempasi tai isovanhempasi jäämistöstä
Löysin vähän aikaa sitten kuolleen isäni kotoa kaikki mitä olen hänelle vuosien saatossa ostanut lahjaksi. Ovat avaamattomina paketissa. Vaatteita ja kodintarvikkeita, joita on ihan itse pyytänyt ja kertonut tarvitsevansa
Kommentit (1024)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän isä oli rintamalla, ja kävi sinä aikana ainoastaan kerran tai kaksi kotonaan. Hän kuoli 20-vuotta sitten, jonka jälkeen hänen vaimonsa, mummoni lähes heti perässä. Löysimme isäni kanssa mummolaa siivotessa kirjeitä venäläiseltä naiselta, ja mustavalkoisia kuvia pienestä vauvasta. Isän isäni oli rakastunut rintamalla venäläiseen naiseen, ja he olivat saaneet yhdessä lapsen. Kirjeitä oli useita, mutta vain muutaman kuukauden ajalta. Nainen osasi jonkin verran kirjoittaa hataraa suomea.
Etsisin mielelläni lisätietoa venäläisestä sedästäni, mutta postikorteissa ja kirjeissä oli niin hataria tietoja että en päässyt puusta pidemmälle. Tiedän kuitenkin että minulla on setä Venäjällä (josta ei ikinä suvussa puhuttu)
Olipas erikoinen sotatilanne, kun rintamalla saa alkunsa parisuhde, joka kes
Kyllä paikallisia naisia Suomeen tuotiin. Tiedän esimerkkitapauksen kotipaikkakunnaltani Etelä-Pohjanmaalta, missä itänaapureihin ei ole suvaitsevasti suhtauduttu missään vaiheessa.
Löysin mummoni miehen laatikosta paljon seksileluja. Hän oli myös kysellyt minulta seksiin viittaavia kysymyksiä. Olen vähän järkyttynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se onkin mielenkiintoisempaa, mitä ei löydetty. En minäkään ole löytänyt mitään outoa, mutta kummallista on ollut se, mitä ei löytynyt.
Isälleni soitti joku naapuri ambulanssin, kun hän sai sairauskohtauksen yksin omassa kodissaan, oletettavasti. Minä en tunne ketään siitä taloyhtiöstä ja tuokin oli vain sairaalasta saatu tieto, että naapuri mennyt katsomaan, kun ei isääni näkynyt yhtenä päivänä ja löytänyt hänet tuupertuneena,. Isälläni oli tapana pitää rivitalon ovea aina päivisin auki ja kaikki ystävät ja sukulaiset sen tiesi. Isäni kuoli sairaalassa myöhemmin aivoverenvuotoon, jolle ei voitu tehdä mitään.
Mitä ei löytynyt, niin lompakkoa. Isäni oli vanhanaikainen mies ja nosti 400 euroa kerran kuussa, oletettavasti maksoi ruuat ja bensat käteisellä. Hän oli pari päivää ennen kuolemaansa jälleen nostanut
Tässä aivan lähivuosina merkittiin perukirjaan: Tavanomainen koti-irtaimisto. Ei tarvinnut mainita mitään partakoneita, kelloja, puhelimia eikä tietokoneita.
Äidin jäämistöstä löytyi viinakortti ja sekös nauratti suvun nuorisoa joka ei tiennyt mitään aikakaudesta jolloin tällaisia kortteja tarvittiin (mummo ei kyllä ollut yhtään viinaksiin menevä). Yksi lapsenlapsi sai sitten viinakortin muistoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni jäämistöstä löytyi useita ulosottolappuja, joka vuosi oli jokin maksuasia ollut vireillä oikeudessa.
Oli tilannut esim. kirjan 25 eurolla, jättänyt maksamatta ja perintäkuluineen kirjan hinta oli noussut noin 300 - 400 euroon.
Näitä velkoja oli yli 14000 euron edestä yhteensä. Ei ollut dementikko, mutta raha-asioissa höveli.
Kukaan sukulainen ei tiennyt tästä ongelmasta ennen hänen kuolemaansa.
"Höveli" = "Kohtelias"
???
Höveli tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan kohteliasta, ystävällistä ja avuliasta. Tässä tapauksessa liian höveliä eli antaa toisille rahaa/käyttää yli varojensa aisasta liiemmin stressaamatta.
Ai että mitä? :D
Ulosottokuluja, maksamattomia laskuja, oikeusjuttuja = antaa toisille rahaa ja käyttää yli varojensa = kohtelias, ystävällinen, avulias?
Ei se ole mitään höveliyttä, ettei osaa hoitaa laskujaan, mutta ei piittaa siitä. Se on vain kyvyttömyyttä hoitaa talouttaan. Ei kohteliaisuutta. Ei ystävällisyyttä. Ei avuliaisuutta.
Päiväkirjan jonka kannessa oli nimeni ja että se on minulle osoitettu. Ekalla sivulla oli että hän aikoo kirjoittaa siihen lapsuudestani usein, ostaa uuden kun se täyttyy ja jatkaa siihen ja kun se on täynnä ostaa taas uuden jne ja antaa kirjat minulle kun täytän 18. Taisi unohtaa koska noita oli vain yksi eikä kirjaa koskaan minulle antanut ja viimeisin sivukin on ajalta kun olen just ja just 2 vuotias.
Löysin äitini salasuhteen hänelle lähettämät kirjeet. Kirjeistä pystyi seuraamaan suhteen koko kaaren.
Nämähän on jänniä, onko lisää?
Löysin äitini vanhan kirjoituksen, jossa hän kuvaili tuntemuksiaan veljeni kuoleman jälkeen. Hän ilmaisi suoraan, että olisi mieluummin toivonut minun kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden sanomalehden vuosikerrat siisteissä pinoissa ullakolla. Aikamoinen paloriski. Vanhimmat 80-luvulta.
En ole ikinä kuullut, että sanomalehdet olis syttyneet itsestään palamaan.
Hehheh. Kerrotaan nyt kuitenkin jos joku ei tiedä: tuo on paloriski siitä syystä että jos tuli leimahtaa syystä tai toisesta se leviää kulovalkean tavoin paperipinojen myötä. Paperi nähkääs palaa herkästi, ja enemmän paperia palaa herkästi ja lisäksi leviää.
Yksittäinen paperiarkki tietysti syttyy helposti. Mutta pinossa olevat sanoma- tai aikakauslehdet on jo huomattavasti vaikeampi saada syttymään.
Kyllä näin on, kun poltamme erään firman kirjanpitoa, oli täystyö saada ne edes palamaan, vaikka sytytysnestettäkin oli apuna.
Vierailija kirjoitti:
Erikoisin...3 asunto-osakkeen osakekirjat. Meni aika lailla aikaa ennen kuin saatiin selville, missä ko. asunnot ovat. Verotuksessa ja sittemmin perukirjassa ne toki olivat mukana, mutta vain as Oyn nimellä ja kaupunkina, ei sen tarkemmin.
Höpö höpö, kyllä perukirjoitukseen tulee selvät osoitteet, tuore tieto on!
Äitni jäämistöstä kahden minulle kirjeitä lähettäneen miehen kirjeet avaamattomina eli onko äitini jotenkin pöölinyt ne. Postitettu viiden vuoden erolla eli eivät kirjoittaneet minulle samoihin aikoihin. Myös veljeni tyttöystävän minulle lähettämisä kirjeitä.
Vierailija kirjoitti:
Äitni jäämistöstä kahden minulle kirjeitä lähettäneen miehen kirjeet avaamattomina eli onko äitini jotenkin pöölinyt ne. Postitettu viiden vuoden erolla eli eivät kirjoittaneet minulle samoihin aikoihin. Myös veljeni tyttöystävän minulle lähettämisä kirjeitä.
Äitisi oli pöllinyt ne.
Vanhempieni pienemmissä lakanoissa Turun yliopistollisen sairaalan leimat. Asuvat Kuopiossa, tietääkseni eivät ole käyneet Turussa. Ainakaan sairaamassa, varastamassa lakanoita?
Vanha pistooli. Paperiton ja huoltamaton, liekö edes toimi enää. Omituisinta oli se löytöpaikka, löytyi vielä ihan viimeisinä vuosina käytössä olleen takin povarista. Jälkeenpäin käynyt mielessä, että oliko jotain lievästi muistisairaan pelkoisuuteen liittyvää, että ikivanhaa perintöpyssyä kanniskeltu mukana. Onneksi ei mitään päässyt sen kanssa käymään.
Mistähän aloittaisin? Pysäyttävin viime aikoina tekemäni löytö oli yli sata vuotta sitten nuorena kuolleen esivanhempani hiuskiehkura, joka oli pakattu tiiviisti paperiin. Löytyi kirjekuoresta, jossa oli raamatunvärssyjä ja lehtileike joiden perusteella osasin päätellä kenen hiuksista on kyse.
Yhden esivanhemman käyntikortti. En edes tiennyt että tuo oli jossain vaiheessa asunut siinä keskisuomen kunnassa mikä tuohon oli merkattu osoitteeksi. Mutta mistäpä noita muuttoja ja väliaikaisia asuinpaikkoja jälkeenpäin tietäisikään jos ei jää jälkeen jotain päiväkirjaa tms. jossa noista kerrottaisiin.
Vanhempani menehtyivät yllättäen tapaturmassa. Heidän asuntoa siivotessa löytyi useita kymmeniä vhs kasetteja, jotka oli etiketöity pelkästään päivämäärällä. Otin ne talteen ja isän vidoenauhirilla rupesin käymään niitä läpi. Oli melkoinen järkytys sisällöstä, kotipornoa jossa äitini oli eri miesten kanssa ja isäni oli toiminut kameramiehenä.
N47
Höpö höpö! Annelia ei syytetty eikä tuomittu noituudesta.