Lue keskustelun säännöt.
Näin poliitikot menestyivät lukiossa – katso todistukset!
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Li oli paras tuossakin kisassa.
Parempi kuin Henriksson? Millä laskukaavalla?
Vierailija kirjoitti:
Li oli paras tuossakin kisassa.
Lin tulokset eivät ole siinä mielessä vertailukelpoisia vanhempiin suorituksiin, että nykyisin yo-tutkinnon voi tehdä monessa osassa. On ihan eri asia tehdä kuusi ainetta kerralla kuin vaikkapa 4+4. Mutta en toki tiedä, tekikö Li kahdeksan ainetta kerralla. Luultavasti ei, koska lyhyet kielet kirjoitetaan samana päivänä.
Vikassa linkissä:
"Harkimo on kertonut Improbatur-lehden haastattelussa valmistuneensa C:n papereilla vuonna 1973. Iltalehti ei kuitenkaan löytänyt hänen tietojaan kyseiseltä vuodelta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta. Iltalehti ei tavoittanut Harkimoa kysyäkseen lisätietoja."
Miksei tietoja löytynyt? Onko Harkimo sanonut valmistumisvuoden vahingossa väärin? Vai johtuuko tietojen puute jotenkin siitä, että hän on kirjoittanut eri vuosina?
https://improbatur.fi/lukihairio-vaikeutti-hjallis-harkimon-lukio-opint…
Esim. äikän kirjoittanut neljästi: a, a, a ja i.
Harkimon lukihäiriö vaikeutti opiskeluja.
Eipä yllättänyt Harkimon koulumenestys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Li oli paras tuossakin kisassa.
Lin tulokset eivät ole siinä mielessä vertailukelpoisia vanhempiin suorituksiin, että nykyisin yo-tutkinnon voi tehdä monessa osassa. On ihan eri asia tehdä kuusi ainetta kerralla kuin vaikkapa 4+4. Mutta en toki tiedä, tekikö Li kahdeksan ainetta kerralla. Luultavasti ei, koska lyhyet kielet kirjoitetaan samana päivänä.
Kyllä. Lisäksi historia ja yhteiskuntaoppi olivat aikaisemmassa systeemissä yksi arvosana. Aikaisemmin kaikki reaaliaineet olivat yhdessä reaalikokeessa. Li olisi siis kirjoittanut seitsemän ainetta kahdeksan sijaan vanhassa systeemissä.
Oon aina miettinyt miksi kykypuolueen johtajilla matikka ei suju