Lue keskustelun säännöt.
Mistä asioista olette katkera puolisollenne?
17.05.2019 |
Tiedän, pitäisi unohtaa ja antaa anteeksi, mutta vaikka olisi yrittänyt, niin jotkut asiat jäävät kaivelemaan.
Mun on vaikeaa antaa anteeksi sitä, kun mies raskausaikana ei yhtään huolehtinut voinnistani. Loppuraskaudesta verenpaineeni nousi, enkö olisi saanut rehkiä yhtään ylimääräistä, siltikään mies ei vaivautunut käymään kaupassa ostamassa minulle ruokaa/valmistanut sitä, vaikka oli lomautettu ja itse olin töissä. Joten kun tulin töistä kotiin, joudun tulemaan kaupan kautta ja sitten valmistamaan ruokaa, jota mies kyllä hyvällä omalla tunnolla söi.
Mies myös jätti sektion jälkeen minut yksin sairaalaan vauvan kanssa, vaikka tarjolla olisi ollut perhehuone. Sanoi vielä että synnytys oli hänelle niin rankka ja että ei tykkää sairaaloista. Olimme useamman päivän sairaalassa, mutta miestä ei juuri näkynyt. Oli muun muassa kiireinen omien varpajaistensa kanssa.
Olen myös katkera siitä että ei usein ole muistanut mitenkään merkkipäivinä, kuten minun syntymäpäivänä.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
No miksi sä sen ukon kanssa sitten vielä pyörit? Jos ei ne sen hyvät puolet anna sun antaa anteeksi näitä töppäilyjä.
Olen periaatteessa antanut anteeksi ne, mutta silti kun on vaikeampia aikoja, asiat nousevat pinnalle ja huomaan olevani katkera hänelle. Minulla on omat syyni miksi olen jaksanut häntä näin pitkään. Ehkä tulevaisuudessa eroan vielä hänestä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies piti salaa yhteyttä toiseen naiseen
Kotitöiden jakaantuminen lähes yksipuolisesti minun suuntaan (käydään molemmat töissä, ei voi käyttää tekosyynä).
Olen katkera siitä, kun miehellä on parempi palkka. Jouduin vaihtamaan alaa ja palkka puolittui.
Olen katkera siitä, että mies on aina saanut avun vanhemmiltaan. Se on tehnyt hänestä vastuuttoman esim raha-asioissa. Aina kun on tuhlannut rahansa, on tottunut että joku maksaa. Nyt se on minä. Hän saattaa ilmoittaa, että nyt ei ole rahaa käydä kaupassa. Siis täysin ennakoimatta. Sitten hän olettaa vaan että minä ostan meille ruoat. Meillä myös lapsi, joten todella vastuutonta. Kaipa ne vanhemmat taas sitten ojentaisi auttavan käden, jos multakin vaan hups loppuisi rahat niin, ettei olisi lapselle ostaa ruokaa. Kaikki miehen sisarukset samanlaisia.
Mies ei tee kotitöitä oma-alotteisesti ja välillä kun pyydän pistää hanttiin. Olen se nihkeä ilonpilaaja (äiti), joka pistää siivoamaan vaikka olisi kivempaakin tekemistä ”onko pakko?”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi sä sen ukon kanssa sitten vielä pyörit? Jos ei ne sen hyvät puolet anna sun antaa anteeksi näitä töppäilyjä.
Olen periaatteessa antanut anteeksi ne, mutta silti kun on vaikeampia aikoja, asiat nousevat pinnalle ja huomaan olevani katkera hänelle. Minulla on omat syyni miksi olen jaksanut häntä näin pitkään. Ehkä tulevaisuudessa eroan vielä hänestä. Ap
Kieltäytyikö mies käymästä kaupasta, kun kerroit huonovointisuudestasi ja verenpaineongelmasta?
Siitä kun joi koko lapsen vauva-ajan... se siitä ihanasta vauvavuodesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vuosia mies on laiminlyönyt sun synttärit ym juhlat ja asia on vaivannut sinua. Sitten päätät tehdä lapsen hänen kanssa, ei luoja tätä järjen määrää.
Aloittajalle että ompas kamala mies ja törkeä. Kun sairastuin niin mieheni kävi kaupassa kolme kuukautta, tein vain listan mitä tarvitsin ja kaikki tuotiin. Mies teki aamupalankin ennen kuin lähti töihin, keitti kahvit termariin tietokone päydälle kun sängystä suoraan menin koneelle. Mikään kokki hän ei ole ja sain eines laatikoita ruuaksi kunnes pystyin vähän itse kokkaamaan. Mies pesi pyykkinikin. Tekisin ihan saman hänelle eikä meillä ole koskaan riidelty kotitöistä että se tekee joka ehtii. Merkkipäiviä ei meillä muistella eikä niillä ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehuu liikaa muita naisia. Tuntuu vittuilulta mua kohtaan. Ei kehu ulkonäköä mutta muita juttuja... kaipa minä olen nykyään tylsä. En ole enää sellainen cool-naikkonen sitten.. ennen jaksoin maalata ja kirjoittaa, laittautua joka päivä kauniisti, nyt olen haalistunut sossu jota kukaan ei tunnu näkevän tai arvostavan. Mies taas töissä naisvaltaisella alalla. Saa paljon huomiota. Minä en ole muuta kuin siivousväline ja ruoanlaittaja. Mies elää omaa elämää. Pelailee. Käy ulkona. Minä olen kuin ketjussa kiinni täällä kotona. Enkä halua erota. Ei se muuta mitään. Tämän saa kun omistaa elämänsä muulle kun itselleen. Mikä se minuus edes on. Tämä ontto keho vaan..
Katkera olen. Sitä juurikin.
Se että mies ei koskaan ehdi viettämään aikaa minun kanssani. Edes elokuviin ei ole ehtinyt. Kodin remontointi ja piha hommat menevät aina edelle. Lastenkaan kanssa ei kerkiä mutään tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kehuu liikaa muita naisia. Tuntuu vittuilulta mua kohtaan. Ei kehu ulkonäköä mutta muita juttuja... kaipa minä olen nykyään tylsä. En ole enää sellainen cool-naikkonen sitten.. ennen jaksoin maalata ja kirjoittaa, laittautua joka päivä kauniisti, nyt olen haalistunut sossu jota kukaan ei tunnu näkevän tai arvostavan. Mies taas töissä naisvaltaisella alalla. Saa paljon huomiota. Minä en ole muuta kuin siivousväline ja ruoanlaittaja. Mies elää omaa elämää. Pelailee. Käy ulkona. Minä olen kuin ketjussa kiinni täällä kotona. Enkä halua erota. Ei se muuta mitään. Tämän saa kun omistaa elämänsä muulle kun itselleen. Mikä se minuus edes on. Tämä ontto keho vaan..
Katkera olen. Sitä juurikin.
Näitä itsesäälisiä marttyyreitä en opi ymmärtämään: "Mua kohdellaan kuin paskaa, ruikuti ruikuti" ja sitten "En halua erota".
Tälllä hetkellä tuntuu että olen katkera ihan kaikesta, ja miksi edes olen miehen kanssa. Vuosia yritin keskustella miehen kanssa siivouksesta, kun jouduin sen hoitamaan yksin. Mies vaan alkoi aina raivoamaan, haukkumaan ja puolustamaan itseään. Mistään epäkohdista ei voi keskustella, kun aina alkaa tuo päätön raivous jota jopa pelkään. Pariterapiaan ei suostu, kun kaikki on "niin hyvin" parisuhteessa. Alkoholia käyttää ihan liikaa, ja siinäkään ei ole mitään ongelmaa miehen mielestä, vaikka aina kun on stressiä niin se pitää korjata alkon kittaamisella tai muuten kiristää liikaa vannetta ja se puretaan minuun. Ja alkoa on saatava vähintään joka viikko, mieluiten joka päivä. Lasten teosta on puhuttu, ja sanoin etten tee mitään jos ei lopeta juomista, mies alkaa siivoamaan osuutensa, ja mennään pariterapiaan. Mies meinaa että tottakai hoitaa osuutensa lasten hoidosta, ja korjaa nuo epäkohdat heti kun lapsi syntyy. Tuohonko pitäisi luottaa tuon kaiken perusteella. Ja siis lupailee vaikka ja mitä, ja rikkoo lupauksiaan ja valehtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tulen joskus katkeraksi miestäni kohtaan, eroan.
Vierailija kirjoitti:
Eli vuosia mies on laiminlyönyt sun synttärit ym juhlat ja asia on vaivannut sinua. Sitten päätät tehdä lapsen hänen kanssa, ei luoja tätä järjen määrää.
Sanoinko että mies laiminlöi synttärit ennen lapsen syntymää? Ei, kyllä hän silloin jotenkin aina muisti. Sanotaan viimeiseen kolmeen neljään vuoteen ei ole muistanut. Viimeksi ei ollenkaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi sä sen ukon kanssa sitten vielä pyörit? Jos ei ne sen hyvät puolet anna sun antaa anteeksi näitä töppäilyjä.
Olen periaatteessa antanut anteeksi ne, mutta silti kun on vaikeampia aikoja, asiat nousevat pinnalle ja huomaan olevani katkera hänelle. Minulla on omat syyni miksi olen jaksanut häntä näin pitkään. Ehkä tulevaisuudessa eroan vielä hänestä. Ap
Kieltäytyikö mies käymästä kaupasta, kun kerroit huonovointisuudestasi ja verenpaineongelmasta?
Ei, saattoi just silloin pahantuulisena käydä, mutta muutaman parin päivän päästä oli taas sama tilanne. Ilmeisesti ajatteli, että teeskentelen tai ei muuten vaan kestänyt nähdä minua ”heikkona”. Ap
Edelliselle, älä vaan ala lasta tekemään tuollaiselle miehelle. Mies on narsisti ja hyväksikäyttäjä, puhuu paskaa ja sitten se juominen vasta alkaakin kun olet lapsessa kiinni ja äijä huitelee missä lie omilla teillään. Älä luota ja mikään terapia ei mitään muuta. Jos ei tavat muutu ennen lapsen syntymään niin ei sen jälkeenkään. Äidilläni oli sama tilanne ja kaikki vaan paheni lasten jälkeen eikä mies viihtynyt kotona muuta kuin karapulassa kävi nukkumassa kunnes jaksoi jatkaa " omia harrastuksiaan". Lapsista vasta saakin syyn stressiin kun ei kestä niitä.
Älä tee lasta muussa tapauksessa jos haluat yksinhuoltajaksi sillä miehestä ei tule sellaista miestä mitä kuvitemissasi kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Edelliselle, älä vaan ala lasta tekemään tuollaiselle miehelle. Mies on narsisti ja hyväksikäyttäjä, puhuu paskaa ja sitten se juominen vasta alkaakin kun olet lapsessa kiinni ja äijä huitelee missä lie omilla teillään. Älä luota ja mikään terapia ei mitään muuta. Jos ei tavat muutu ennen lapsen syntymään niin ei sen jälkeenkään. Äidilläni oli sama tilanne ja kaikki vaan paheni lasten jälkeen eikä mies viihtynyt kotona muuta kuin karapulassa kävi nukkumassa kunnes jaksoi jatkaa " omia harrastuksiaan". Lapsista vasta saakin syyn stressiin kun ei kestä niitä.
Jos siis tarkoitat minua (14), niin en todellakaan ole tekemässä, ennen kuin nuo asiat on kunnossa ja ollut kunnossa pitkään. Näyttää kyllä siltä, että ei ne asiat tule kuntoon. Siivousta on saatu hieman tasapuolistettua, mutta sekin pitkin hampain, ja aina yrittää luistaa jos pystyy. En voi luottaa miehen sanaan lainkaan, se on jo todistettu monta kertaa. Aina oma etu ensin, vaikka muut joutuisi siinä kärsimään. On jo mitta kyllä ihan täynnä tätä. Terapiaan minulla olisi luottoa, olen itseäni saanut muutettua alistetusta lapamadosta oman arvoni ja rajani tuntevaksi ihmiseksi, joten se saattaisi auttaa miestä. Mutta toinen ei suostu näkemään itsessään mitään korjattavaa, niin minkä teet. Kyllä olen vihainen itselleni että olen näin pitkään katsellut tätä touhua.
-14
No miksi sä sen ukon kanssa sitten vielä pyörit? Jos ei ne sen hyvät puolet anna sun antaa anteeksi näitä töppäilyjä.