Voisitko olla homofoobikon kaveri?
Kaverini (mies) suhtautuu oudon nihkeästi homoihin, sellaista perinteistä "eivät saa tulla lääppimään mua, yök!!!" settiä. Ihmettelee ääneen, miten kukaan voi olla homo.
Voiko tällaista katsoa läpi sormien, vai kannattaako yrittää pehmentää hänen näkemyksiään? Arvatenkin lesbot ovat hänelle ok :D
Kommentit (38)
En voisi olla. Kuulun itse seksuaalivähemmistöihin. Ja tuollainen "homot yök, lesbot jees" näkemys on mielestäni täysin naurettava.
No en kyllä, jos se kammo siis olisi jollain fobian asteella. Olen itse yli viiskymppinen rasvanahkaduunarimies, eikä kyllä ikäisissäni tutuissa ole ainuttakaan varsinaista homofoobikkoa, vaikka juuri meikäläisen ikäisten duunarimiesten kuvitellaan olevan melko homofoobbisia. Itse olen ollut joskus aikoinaan ravintolassa töissä ja tuona aikana opin tuntemaan homomiehiä ihan henkilökohtaisesti, joten itselläni on luonnollinen suhtautuminen homoihin tullut sitäkin kautta. Eiköhän ne homofoobbisimmat ole pääosin jonkin sortin h*hhuliosastoa.
Tuskinpa haluaisi olla kaverini :D
AA-kerhossa näitä piisasi ja ryhmän vaatimus oli, että minun olisi pitänyt rehellisyyden nimissä aina avauksessani painottaa, että olen alkoholisti ja H O M O !!! Siihen jäi siinä kerhossa käynti...
Olen yhden kaveri. On tosiaan raskasta kuunneltavaa mutta puheenaiheen voi helposti vaihtaa.
Tuollainen avoin ihmisten haukkuminen ja halveksunta on junttimaista ja ihan v*tun lapsellista, niin en todellakaan voisi olla tekemisissä. Jotkut tätä kyllä tekee ikävä kyllä ja se saa kyllä niskakarvani pystyyn, että miten voi olla noin yksinkertainen ihminen... Yleensä on kyseessä joku ahdasmielinen elämämkoulu persuliini.
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä, jos se kammo siis olisi jollain fobian asteella. Olen itse yli viiskymppinen rasvanahkaduunarimies, eikä kyllä ikäisissäni tutuissa ole ainuttakaan varsinaista homofoobikkoa, vaikka juuri meikäläisen ikäisten duunarimiesten kuvitellaan olevan melko homofoobbisia. Itse olen ollut joskus aikoinaan ravintolassa töissä ja tuona aikana opin tuntemaan homomiehiä ihan henkilökohtaisesti, joten itselläni on luonnollinen suhtautuminen homoihin tullut sitäkin kautta. Eiköhän ne homofoobbisimmat ole pääosin jonkin sortin h*hhuliosastoa.
No, aika harva on avoimen homovihamielinen, ellei tosiaan ole joku uskonnollinen näkymys taustalla.
Suurin osa näistä homofoobikoista kuuluu ryhmään: "mä en kyllä tunne yhtään homoa, mutta jotenkin oudolta se tuntuu..." Vähän huvittaa, kun kaikki homoja tuntevat, jotkut eivät vain tiedä sitä. Esim. appeni suhtatuminen tuntui muuttuvan, kun sai tietää bestmanini olevan homo. Oli kuitenkin yliopistotutkinto (samalta alalta kuin apella) ja arvostettu työpaikka.
Homofoobikot eivät usein ole myöntäneet omaa seksuaalista suuntautumistaan, joten yrittäisin varmaan auttaa tätä raukkaparkaa tulemaan sinuiksi itsensä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä, jos se kammo siis olisi jollain fobian asteella. Olen itse yli viiskymppinen rasvanahkaduunarimies, eikä kyllä ikäisissäni tutuissa ole ainuttakaan varsinaista homofoobikkoa, vaikka juuri meikäläisen ikäisten duunarimiesten kuvitellaan olevan melko homofoobbisia. Itse olen ollut joskus aikoinaan ravintolassa töissä ja tuona aikana opin tuntemaan homomiehiä ihan henkilökohtaisesti, joten itselläni on luonnollinen suhtautuminen homoihin tullut sitäkin kautta. Eiköhän ne homofoobbisimmat ole pääosin jonkin sortin h*hhuliosastoa.
No, aika harva on avoimen homovihamielinen, ellei tosiaan ole joku uskonnollinen näkymys taustalla.
Suurin osa näistä homofoobikoista kuuluu ryhmään: "mä en kyllä tunne yhtään homoa, mutta jotenkin oudolta se tuntuu..." Vähän huvittaa, kun kaikki homoja tuntevat, jotkut eivät vain tiedä sitä. Esim. appeni suhtatuminen tuntui muuttuvan, kun sai tietää bestmanini olevan homo. Oli kuitenkin yliopistotutkinto (samalta alalta kuin apella) ja arvostettu työpaikka.
Yllätyävän moni kuvittelee, että kaikki homot edustavat stereotyyppistä, ensinäkemältä tunnistettavaa tyyppiä. Moni tuntee homoja, eikä heillä ole aavistustakaan siitä.
Olisi aika vaikeaa, koska olen itse lesbo. Homofoobikoiden mielipidettä on mahdotonta muuttaa, joten ystävyys olisi aika vaikeaa. En haluaisi viettää aikaa sellaisessa seurassa, jossa minua ei hyväksytä. Yleensä homofoobikot ovat muutenkin suvaitsemattomia, joten meillä olisi varmaan eri näkemykset muistakin asioista.
Tui "homot on yäk, lesbot jees" -asenne kertoo yleensä, että homot ja lesbot ovat ällöjä, mutta miehille tehtyä lesbopornoa on kiva katsoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä, jos se kammo siis olisi jollain fobian asteella. Olen itse yli viiskymppinen rasvanahkaduunarimies, eikä kyllä ikäisissäni tutuissa ole ainuttakaan varsinaista homofoobikkoa, vaikka juuri meikäläisen ikäisten duunarimiesten kuvitellaan olevan melko homofoobbisia. Itse olen ollut joskus aikoinaan ravintolassa töissä ja tuona aikana opin tuntemaan homomiehiä ihan henkilökohtaisesti, joten itselläni on luonnollinen suhtautuminen homoihin tullut sitäkin kautta. Eiköhän ne homofoobbisimmat ole pääosin jonkin sortin h*hhuliosastoa.
No, aika harva on avoimen homovihamielinen, ellei tosiaan ole joku uskonnollinen näkymys taustalla.
Suurin osa näistä homofoobikoista kuuluu ryhmään: "mä en kyllä tunne yhtään homoa, mutta jotenkin oudolta se tuntuu..." Vähän huvittaa, kun kaikki homoja tuntevat, jotkut eivät vain tiedä sitä. Esim. appeni suhtatuminen tuntui muuttuvan, kun sai tietää bestmanini olevan homo. Oli kuitenkin yliopistotutkinto (samalta alalta kuin apella) ja arvostettu työpaikka.
Se yliopistotutkintohan muuttaa kaiken!
Hetorona kyllä jotenkin vaistoaa homot kun jokin ulkoisesti kiinnittää heihin huomiota ja sivupöydän vilkuilut.
Vierailija kirjoitti:
Hetorona kyllä jotenkin vaistoaa homot kun jokin ulkoisesti kiinnittää heihin huomiota ja sivupöydän vilkuilut.
Homoilla se homotutka yleensä herkin on. Vilkuile sinä vaan;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä, jos se kammo siis olisi jollain fobian asteella. Olen itse yli viiskymppinen rasvanahkaduunarimies, eikä kyllä ikäisissäni tutuissa ole ainuttakaan varsinaista homofoobikkoa, vaikka juuri meikäläisen ikäisten duunarimiesten kuvitellaan olevan melko homofoobbisia. Itse olen ollut joskus aikoinaan ravintolassa töissä ja tuona aikana opin tuntemaan homomiehiä ihan henkilökohtaisesti, joten itselläni on luonnollinen suhtautuminen homoihin tullut sitäkin kautta. Eiköhän ne homofoobbisimmat ole pääosin jonkin sortin h*hhuliosastoa.
No, aika harva on avoimen homovihamielinen, ellei tosiaan ole joku uskonnollinen näkymys taustalla.
Suurin osa näistä homofoobikoista kuuluu ryhmään: "mä en kyllä tunne yhtään homoa, mutta jotenkin oudolta se tuntuu..." Vähän huvittaa, kun kaikki homoja tuntevat, jotkut eivät vain tiedä sitä. Esim. appeni suhtatuminen tuntui muuttuvan, kun sai tietää bestmanini olevan homo. Oli kuitenkin yliopistotutkinto (samalta alalta kuin apella) ja arvostettu työpaikka.
Se yliopistotutkintohan muuttaa kaiken!
Exäni opiskeli lääkiksessä ja oli todella homofoobinen. Myös ystäväni oikisfrendeissä on todella ahdasmielistä porukkaa, vaikka arvostettua alaa opiskelevatkin.
Kun tarpeeksi vanhaksi elää niin noita ystäviä kertyy, suurin osa niistä omalla tavallaan omituisia. Se että yksi niistä sattuisi olemaan homofobinen ei ole elämää järkyttävä showstopperi.
Homofoobikot ovat salaa homoja mutta eivät vielä ole tunnustaneet asiaa itsellensä. Homofoobikot projisoivat pelkonsa ulkopuolelle. Tragedia on se että kieltämällä homouden he kieltävät samalla osan itsestään.
Homofobiaa ei ole olemassa, koska homojakaan ei ole olemassa.
MUTTA. TOKI:
On olemassa sellaista toimintaa, kuin homoilu. Omasta mielestani homoiluun liittyy juuri sangen likainen, yokottava aksti. Ja ennen kaikkea aktin aikana ilkeita ja valeellisisa ajatuksia muita ihmisia kohtaan! Jotka sellaisesta aktista eivat pida.
Kyse on siis homoilijan ilkeista ajatuksista, ja toiminnasta, jota han harjoittaa.
Itse en sellaista toimintaa hyvaksy, ja myos olisin aivan oikeasti kauhuissani siita, etta minua sellaisella pidettaisiin jotenkin vallassa, tai huonona tai huonompana. Missaan suhteessa. Kuten ajattelen siis myos jokaisesta muusta pahasta ja ilkeasta teosta.
Kohtelen siis jokaista ihmista taysin tasa-arvoisesti, mita tulee siihen, mika on totta ja hyva.
Olishan se aika hauskaa "kiusata" häntä homoeroottisilla jutuilla.
Olisi raskasta kuunneltavaa.