Lue keskustelun säännöt.
Olin super pettynyt mieheeni Äitienpäivänä.
13.05.2019 |
Mutta en viitsinyt sitä hänelle kertoa. Oli niin innoissaan miten hienon Äitienpäivän mulle järjesti.
Ensinnäkin hän ikäänkuin unohti äitienpäivän. Muisti vasta edellisenä iltana ja syytti minua miksen muistuttanut.
Hän vaati minut kauppaan mukaan. Osti vähän parempaa leipää ja päällisiä ja suklaata. Aamulla heräsi kyllä lasten (kaksoset) kanssa ja sain aamupalan sänkyyn.
Oli näitä leipiä päällisineen, mehua, kahvia ja suklaata. Ei lisäksi muuta kuin hyvää Äitienpäivää toivotukset. Ei tehnyt muuta ruokaa päivällä tai vienyt syömään, eikä siivonnut keittiötä aamupalan jälkeen. Eikä kyllä tehnyt muutakaan kotityötä.
Minä tein Isänpäivänä itse kortin, kakun ja ostin kukkia ja lahjan. Lisäksi oli smoothiet, croissantit, kylmäsavulohta yms. Ja toki tein vielä hieman juhlavamman päivällisen.
Toisaalta nyt ei ole kyllä minkäänlaisia paineita Isänpäiväksi. Aamupalan vien vaan sänkyyn. Ei kakun leipomisia, lapsien jalanjälkiä kortteihin, ei lahjan mietintää.
Toisaalta siis ihan hyvä juttu. Eli jotain positiivista. Näin helpottui pettynyt olo. Tämä oli siis ensimmäinen Äitienpäivä minulle.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, mitä vastauksia taas! Ymmärrän kyllä pettymyksesi ap; itse ensimmäisenä äitienpäivänäni neljännen lapseni (tuolloisen mieheni ensimmäinen ja ainoa lapsi) kanssa muistan kyllä, miten odotin suuria ja putosin korkealta. Aamupala tuotiin kyllä sänkyyn, mutta siihen se jäikin. Minä tein ruuat, hoidin lapset ja vauvan, siivosin keittiön ja tein kaiken muunkin, kuten kaikkina muinakin päivinä. Mies murjotti koko päivän, sillä olin (myöhemmin selvisi, monen päivän mykkäkoulun jälkeen..) huomioinut liikaa lapsia (kehunut heidän tekemiään kortteja ja lahjoja) ja jättänyt hänet huomioitta. Muistan, kun pesin olohuoneen lattiaa vauvan pulautuksen jäljiltä ja itkin, olisin yhtenä päivänä vuodessa odottanut mieheltä jotain ekstraa, eikä sitä ainaista stanan mykkäkoulua !! No, me erosimme ennen seuraavaa äitienpäivää ja siitä lähin olen saanut viettää äitienpäivän ihan parhaassa seurassa, lasteni kanssa ilman nurkassa murjottavaa mieslasta. Sinulle ap en toivo samaa, ehkä miehesi jo seuraavana äitienpäivänä tajuaa, millainen kultakimpale olet!
Kiitos sulle ❤ Hyvä, että pääsit eroon mieslapsesta. Mieheni kyllä sanoillaan kertoo, miten upea äiti ja puolisi olen. Hän on vaan luonteeltaan melko itsekeskeinen ja huomattavan laiska. Ei jaksa nähdä missään mitään ylimääräistä vaivaa.
Usein on kyllä erittäin raskasta elämä sen vuoksi. Hän on myöskin erityisen huomionkipeä. Lapset ovat kyllä niin ihania, että antavat voimaa ja intoa äärettömän paljon. Toivon tosiaan, että mieheni kypsyy perhe-elämään ja ei niin usein ajattelisi vain itseään.
Ei tosiaan ollut mikään pieni juttu järjestää täydellistä isänpäivää samalla kaksoisvauvoista huolehtien. Tosin aloitin järjestelyt jo ajoissa, en jättänyt viime tinkaan. Ehkä on minunkin aika hieman löysätä, eikä aina tavoitella täydellisyyteen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitienpäivä on joka päivä, jolloin saan olla äiti tuolle pikkuihmiselle ja hänen syntymäpäivänsä on meille äärestä paljon tärkeämpi. Päivä jona hän teki miestä vanhempia, eikä päivä jonka kohdalla lukee kalenterissä äitien -tai isänpäivä. Kun lapsi tuosta kasvaa äitienpäivä on myös enemmän lapsen päivä, jolloin hän saa innokkaana muistaa vanhempaansa omalla käden jäljellään, eikä aikuisen näköisenä pakkokeksiä jotain kivaa.
Naiset: En ole mieheni äiti, enkä hänelle äidiksi rupea.
Myös naiset: Mieheni pilasi äitienpäivän
Vierailija kirjoitti:
Ap, entä jos hyväksyisit sen, että ehkä miehesi yritti parhaansa. Hänkin harjoittelee vasta (kun kerroit, että oli sulle eka äitienpäivä).
Ilman, että haudot kostoajatuksia.
Ihan varmasti pystyisi parempaan, mutta tällä kertaa tuo oli hänen parhaansa. En haudo kostoa, mutta jatkossa annan itselleni luvan höllätä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, mitä vastauksia taas! Ymmärrän kyllä pettymyksesi ap; itse ensimmäisenä äitienpäivänäni neljännen lapseni (tuolloisen mieheni ensimmäinen ja ainoa lapsi) kanssa muistan kyllä, miten odotin suuria ja putosin korkealta. Aamupala tuotiin kyllä sänkyyn, mutta siihen se jäikin. Minä tein ruuat, hoidin lapset ja vauvan, siivosin keittiön ja tein kaiken muunkin, kuten kaikkina muinakin päivinä. Mies murjotti koko päivän, sillä olin (myöhemmin selvisi, monen päivän mykkäkoulun jälkeen..) huomioinut liikaa lapsia (kehunut heidän tekemiään kortteja ja lahjoja) ja jättänyt hänet huomioitta. Muistan, kun pesin olohuoneen lattiaa vauvan pulautuksen jäljiltä ja itkin, olisin yhtenä päivänä vuodessa odottanut mieheltä jotain ekstraa, eikä sitä ainaista stanan mykkäkoulua !! No, me erosimme ennen seuraavaa äitienpäivää ja siitä lähin olen saanut viettää äitienpäivän ihan parhaassa seurassa, lasteni kanssa ilman nurkassa murjottavaa mieslasta. Sinulle ap en toivo samaa, ehkä miehesi jo seuraavana äitienpäivänä tajuaa, millainen kultakimpale olet!
Kiitos sulle ❤ Hyvä, että pääsit eroon mieslapsesta. Mieheni kyllä sanoillaan kertoo, miten upea äiti ja puolisi olen. Hän on vaan luonteeltaan melko itsekeskeinen ja huomattavan laiska. Ei jaksa nähdä missään mitään ylimääräistä vaivaa.
Usein on kyllä erittäin raskasta elämä sen vuoksi. Hän on myöskin erityisen huomionkipeä. Lapset ovat kyllä niin ihania, että antavat voimaa ja intoa äärettömän paljon. Toivon tosiaan, että mieheni kypsyy perhe-elämään ja ei niin usein ajattelisi vain itseään.
Ei tosiaan ollut mikään pieni juttu järjestää täydellistä isänpäivää samalla kaksoisvauvoista huolehtien. Tosin aloitin järjestelyt jo ajoissa, en jättänyt viime tinkaan. Ehkä on minunkin aika hieman löysätä, eikä aina tavoitella täydellisyyteen.
Ap
No, oliko isänpäivä isän näköinen vai sinun mielikuva täydellisestä isänpäivästä? Äitiys on oppimista ja olet oppinut ehkä yhden tärkeimmistä asioista :D Vanhemmuudessa ei pidä pyrkiä täydellisyyteen vaan kyllin hyvään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en viitsinyt sitä hänelle kertoa... mitä, jos opettelisit puhumaan?
Ap, entä jos hyväksyisit sen, että ehkä miehesi yritti parhaansa. Hänkin harjoittelee vasta (kun kerroit, että oli sulle eka äitienpäivä).
Ilman, että haudot kostoajatuksia.