Oletko koskaan ajanut eläimen yli?
Varsinkin tähän aikaan vuodesta kun luonto heräilee ja tien yli viipottaa oravaa, siiliä, rusakkoa ja pikkulintua, iskee pelko, että varomattomuuttani tai vauhtisokeuttani katkaisen jonkun luojanluoman elämän - ja vielä kesän kynnyksellä :( Periaatteessa olen henkisesti ja konkreettisesti varautunut tähän ja ajelen sydän läpättäen "kieli keskellä suuta". Läheltä piti -tilanteita tulee silti päivittäin... Jos sinulla on omakohtaista kokemusta asiasta ja haluat sitä avata, kiitos jo etukäteen <3 PS. Tiedän, että keskuudessamme elää kansanosa, jonka mielestä muiden kuin ihmiseläinten elämä ja hyvinvointi ei ole minkään arvoinen - tämän ryhmän kommentteja en kaipaa.
Kommentit (60)
Kettu on isoin minkä olen liiskannut. Hirvi tosin mennyt muutaman sentin päästä, mitenkähän olisi liiskaantumisen laita kun alla oli Toyota Land Cruiser?
Toki sairasta huolehtia elukoista -ihmisellä on oikeasti väliä.
Olen ikävä kyllä. Tuntuu kurjalta kenelle tahansa joka tuntee empatiaa pikku eläimiä kohtaan.
AP, olet empaattinen ihminen.
Kun en tiedä... Viime syksynä tuli jokin otus (orava?) ihan puskista tien yli. Paniikissa väistin ja silmä ja järki näytti että ei kumianturan alle ehtinyt jäädä. Pakko oli silti seuraavalla kääntöpaikalla pyörtää ympäri ja ajaa kyseinen suora uudestaan tielle ja ojanvieriin vilkuillen.. Ei näkynyt ketään. Päivä pilalla säikähdyksen ja ahdistuksen takia. Minulla on vasara takapaksissa, kun muutenkin kaikkeen varaudun. En kylläkään tiedä, pystyisinkö ja osaisinko sillä tositilanteessa "armomurhan" kituvalle eläimelle tehdä :(
Tulet AP saamaan paljon sinua vähätteleviä kommentteja. Vauvalla on ilkeä keskustelu kulttuuri.
Kituvan linnun yli ajoin tarkoituksella. Ei se silti kivaa ollut.
Olen kerran ja uskon että kaikki vastoinkäymiset elämässäni johtuvat siitä :-(
En todellakaan ajanut tahallani sen yli vaan tuli ihan yllättäen pimeällä tiellä enkä ehtinyt jarruttaa.
Kanadanhanhi lensi päin auton kylkeä. Se on ainoa kerta. 30v ajanut, keskimäärin 2h/pvässä. Että ei ole kyllä päivittäinen ongelma itsellä...
Onko nyt sisälukutaito eräillä kommentoijilla hukkunut omaan napanöyhtään?
Aloittajahan nimenomaan evästi näitä luontokappaleiden (inha sana; ikäänkuin eläimet olisivat jotain esineitä) vähättelijöitä väistymään kommentoinnista.
Ketun yli ajoin vahingossa, tuli jostain puskista yhtäkkiä alle. Auton puskuri vähän kärsi, se harmitti.
Kerran aamuyöllä moottoritiellä väistin hirveä ja osuin mäyrään. Ihme tuuria, auto tosin vähän hajosi siinä rytäkässä.
Kerran oli hieman kiiru ja nopeutta oli noin 160 km/h, kun jänis tuli eteen. Ei siinä oikein muuta voinut kun tähdätä keskelle autoa. Kamalan pamauksen se piti ja kolinan kun se tuli auton alta. Etuspoileri säilyi ihme kyllä ehjänä, mutta auton alusta piti käyttää pesussa, sillä se oli ihan täynnänsä verta ja karvoja...
Kissa jäi alle kun vilahti moottoritieaidan takaa eteen.
Ei hemmetti, että oli pitkin poikin valtatietä hyppimässä pikkulintuja rännässä ja sohjossa reilu viikko sitten kun takatalvea yritti tehdä... kesäkumit jo alla, mutta onneksi ne ja jarrut priimakunnossa. Ei jäänyt kukaan alle. Niin kiire ei voi kenelläkään olla että surutta ja/tai tahallaan päälle ajaisi. Ja jos, niin on jotain päässä nyrjähtänyt PAHASTI.
80km/h nopeudessa orava päätti lähteä aivan edessäni ylittämään tietä, eipä siinä oikein muuta voinut kuin kuunnella miten se kopisi lokasuojassa.
Onko joku yliajajista jäänyt tarkistamaan eläimen kuntoa ohi auton kokemien vaurioiden..?
Vierailija kirjoitti:
Onko nyt sisälukutaito eräillä kommentoijilla hukkunut omaan napanöyhtään?
Aloittajahan nimenomaan evästi näitä luontokappaleiden (inha sana; ikäänkuin eläimet olisivat jotain esineitä) vähättelijöitä väistymään kommentoinnista.
Osaan toki lukea.
Totteleminen onkin hiukka haastavampaa...
Oravia väistelen, kissoja en. Onpahan hiukkasen vähemmän kissan kusen hajua naapurustossa kun villiintynettä elukoita on yksi vähemmän.
Siilin liiskasin Onneksi kallis rengas säilyi ehjänä
Samalla matkalla autoon törmäsi lintu ja kettu jäi auton alle. Myöhemmin näin vielä auton alle jääneen kissan tien poskessa. Olen todella eläinrakas ja itkin järkytyksestä. Ajattelin, etten enää ikinä mene auton kyytiin. Tuntui todella pahalta. Oli ihan kamala reissu tuo. En saa ikinä mielestäni sitä tilannetta. Siinä ei voinut mitään. Perässämme tuli vielä kaksi valtavaa rekkaa. Herään vieläkin joskus öisin sydämen tykytykseen ja kuulen mielessäni kovan kopsahduksen.
Koitahan nyt vaikka herätä todellisuuteen.