En halua lapsia, koska
en halua olla lösähtänyt ja roikkuvamahainen mamma, vaan mahdollisimman vetävä ja nuorekas Nainen.
En tiedä johtuuko tämä kulttuurin muutoksesta vai mistä, mutta eihän äitejä ja äitiyttä nyt oikeasti arvosteta kuin ennen. Katsokaa ympärillenne kaikkea kuvastoa, mediaa, leffoja, mitä vaan, naisen arvo määrittyy yhden jutun mukaan ja se on SEKSIKKYYS. Ja onko äiti seksikäs? Ei se ole.
Olen tainnut sisäistää nämä nykyarvot hyvin. Ajatus seksittömästä mammuudesta tuntuu siltä että arvoni naisena olisi nolla sen jälkeen.
Muita näin kokevia?
Kommentit (19)
Minusta oma arvoni on päänsisäinen asia. Koen itseni arvokkaaksi ja se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Jos olen rehellinen niin kyllä, olen samaa mieltä. Ääneen en kylläkään kehtaa tätä sanoa. Loukkaisi aivan liikaa kaikkia tuntemiani äitejä.
Nimenomaan. Tätä ei voi sanoa ääneen. Mutta kun naisesta tulee äiti, hän pysyvästi menettää valtaosan sensuellista naisellisuudestaan. Itse en ole valmis siihen. Se hetki että olisin, on varmaan sitten, kun olen niin vanha etten enää biologisesti voi saada lapsia. Eli en olisi valmis mammautumaan ennen hedelmättömyyttä. Joten olen sitten lapseton, koska naisellisuus ei ole jotain jonka olen valmis uhraamaan ennenaikaisesti.
Ap
Missä ovat kaikki leffat, tarinat, kirjat mammoista? Ei mitään houkuttelevia samastumiskohteita ole. Äiti on itsestäänselvä, tylsä epänainen. Ei mikään päähenkilö tai tyyppi jonka elämässä voisi olla mitään hohtoa.
Lämpimästi kannatan, ettette lisäänny. Tuntuvat prioriteetit ja realiteetit olevan niin pyllyllään.
Plää plää. Nykyajan lapsettomat velat luulee olevansa UNIIKKEJA ja tekevänsä erikoisen valinnan olemalla lapseton. Oikeasti tuo on MASSAA ja lammaslauma joka määkii ja kulkee markkinavoimien narulieka kaulassa (”naisen kuuluu olla sellainen ja tällainen ja vetävä ja nuorekas).
Oikeesti nykyään on UNIIKKI se jola tekee paljon lapsia ja jolla on itsetuntoa viitata kintaalla naisten ulkonäköstandardeille jotka markkinavoimat luovat.
Mutta leikikää velt vaan että teette ”ainutlaatuisen yksilöllisen valinnan”. :D
Idi*otti ap. Juoksen maratoneja, olen loistokunnossa, olen edennyt uralla johtotehtäviin, treenaan salilla, mulla on kaksi akateemista koulutusta, MIKÄÄN ei roiku tai riipu.
Jos tää on se mitä tavoittelet niin ei sitä lapsettomuudella mitenkään automaattisesti saa. Mulla on nimittäin viisi lasta.
Naapurin lösähtänyt vela näyttää juuri siltä muten sinä kuvailet äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Lämpimästi kannatan, ettette lisäänny. Tuntuvat prioriteetit ja realiteetit olevan niin pyllyllään.
Olet väärässä. Olematon lapsenihan on olematon, ja että PÄÄTTÄISIN uhrautua hypoteettisen lapsen eteen tuntuu oudolta uhraukselta.
Sitten jos tulisin raskaaksi ja saisin lapsen, tietty prioriteetti olisi se että uhraan naiseuteni lapsen eteen. Silloin hypoteettinen lapsi olisikin todellinen lapsi, ja sitten tekisin sen uhrauksen.
Mutta juuri siksi en edes halua hankkiutua siihen tilaan, jossa se uhraus pitää tehdä. Siinähän menisi koko nuoren aikuisuuden hehku ja seikkailut kankkulan kaivoon, koska olisi pakko.
Ap
Vaikkei lösähtäisi, niin seksikkyys menee myös siinä lapselle lässyttäessä puklut rinnuksilla.
Minä haluaisin lapsen, mutta en lähihoitajan palkallani pysty edes kuvittelemaan synnyttäväni lapsen. Olen yksineläjä ja en halua lapseni syntyvän köyhän, pienipalkkaisen äidin lapseksi, joka joutuu kiusatuksi siksi, että äidillä ei ole varaa ostaa kaikkia nykypäivän lapsille/teineille kuuluvia härpäkkeitä, eikä viimeisimmän muodin mukaisia vaatteita. Lähihoitaja äitinä taitaa nykyään olla häpeä. Parempi jäädä lapsettomaksi.
Kyllä kuka tahansa rehellinen äiti on samaa mieltä ap:n kanssa. Loukkaantuvat ovat vain täynnä itseään. Äideillä ei ole mitään arvoa. Lapsettomat ovat onnellisempia. Kunhan ovat akateemisia, muita tämä ei koske.
En osaa kuvitella sellaista mitä minulla ei ole. Toisaalta elämäni on rikasta ilman lapsiakin. Ajattelen lasten olevan enemmänkin elämän osa-alue, kuin sen pääsisältö. Tosin voi se joillekin niinkin olla. Itse kuitenkin jo lapsena päätin etten lapsia hanki, koska omat vanhempani harvoin näyttivät onnellisilta tai iloisilta. Me lapset olimme jotenkin aina komennettavia tai jonkinlainen vaiva ja perhe-elämä näytti sellaiselta josta halusin pois, omaan vapauteen. Voi olla, jos äitini olisi ollut "äidillisempi", ja keskustellut enemmän kanssani elämän tärkeistä asioista vaikenenisenn sijaan, olisin kokenut äitiyden enemmänkin ihailtavana ja muodostanut vahvemman suhteen äitiini. Kaikesta huolimatta sain elää lapsuuteni turvallisessa ympäristössä.
...koska mies on niin tyhmä, etten halua niitä geenejä jakaa eteenpäin. Mutta hyvä sängyssä, joten se on mun nautinto, mmmm.......
Joo, omakin äitini on aina ollut niin iloton, että olen suht varma että elämänsä koki mahalaskun meidän lasten myötä enkä taida olla itse valmis samaan kohtaloon.
mitenniin äidit ei oo seksikkäitä?!?!?! :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
huh huh..... :DDDDDDDDDDD
siis äitiyshän on sellanen asia, et ihminen on vaan äiti, ei mitään muuta. :D ulkonäköki kaikilla mammoilla on tasan tarkkaan sama. mitään yksilöllisii eroja ei ole.
Pääsääntöisesti (poikkeuksiakin on) äitiys tekee naisesta jotenkin tätimäisen ja kulahtaneen. Ulkonäössä tärkeintä onkin yhtäkkiä käytännöllisyys, esim. tukka vedetään lyhyeksi tai vähintään pitkäksi polkaksi. Se tanttamaisuus tappaa seksikkyyden.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin lapsen, mutta en lähihoitajan palkallani pysty edes kuvittelemaan synnyttäväni lapsen. Olen yksineläjä ja en halua lapseni syntyvän köyhän, pienipalkkaisen äidin lapseksi, joka joutuu kiusatuksi siksi, että äidillä ei ole varaa ostaa kaikkia nykypäivän lapsille/teineille kuuluvia härpäkkeitä, eikä viimeisimmän muodin mukaisia vaatteita. Lähihoitaja äitinä taitaa nykyään olla häpeä. Parempi jäädä lapsettomaksi.
Älä vaan jää tuollaisen syyn vuoksi lapsettomaksi. Teet arvokasta työtä ja lapsesi rakastaisi sinua aivan varmasti yli kaiken! Toki hän jäisi jostain materiasta paitsi, mutta se on vain hyväksi aikuiseksi kasvamiselle. Tavaroita tärkeämpää on opetella arvostamaan itseään ja elää arvojensa mukaista elämää.
En jaksa loukkaantua koska riittää ihan että mieheni haluaa minua/pitää minua seksikkäänä. Sitä paitsi olen 25-vuotias eikä minusta kyllä päällepäin arvaisi, että olen mamma jos kuljen ilman lapsia.
Tuo on kuitenkin ehkä vähän surullinen syy jäädä lapsettomaksi mikäli se on ainoa eikä vain päällimmäinen syy. Eiköhän vartalo "lösähdä" jokaisella kun tarpeeksi vanhaksi elää. Itse olen mieluummin rakastettu lösähtänyt mamma kuin yksinäinen lösähtänyt vela. Joku taas haluaa olla lösähtänyt vela, mikäs siinä.
Raskaudet ja imetykset suojaa erinäisiltä syöviltäkin. Nuorena synnyttäminen ja monilapsisuus suojaavat rintasyövältä. Suojavaikutus korostuu, jos naisella on hyvin monia lapsia. Lapsettomuus on myös munasarjasyövän ja kohdun runko-osan syövän riskitekijä.
Jos olen rehellinen niin kyllä, olen samaa mieltä. Ääneen en kylläkään kehtaa tätä sanoa. Loukkaisi aivan liikaa kaikkia tuntemiani äitejä.