Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Housut tippuu, vaatteet roikkuu mutta itse en vain sisäistä vartalon muutosta.
09.05.2019 |
En siis oikeasti osaa katsoa enää itseäni.
Kuvat kertoo että olen laihtunut, myöskin vaatteet.
Silti sama lihava olo ja pelko, että kuvittelen vain koko homman.
Painoa lähtenyt ehkä - 12kg ja pelkään, että se ei oikeasti ole totta ja ehdottomasti täytyy laihtua lisää.
Miksi en usko? Miksi en vain sisäistä ja anna itselleni lupaa olla ylpeä jo tästäkin tuloksesta.
Rakastan tätä projektia enkä näännyttä itseäni mutta jotenkin pelkään epäonnistuvani vaikka tuloksia on jo tullut.
Kommentit (14)
Älä hiero suolaa mun haavoihin. t. Läski
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taisit lähettää ne minulle. Tuohon keskivartaloon. :(
Laihduin viime kesänä 15 kg. Olin ulkomailla töissä ilman vaakaa. Luulin laihtuneeni noin 7 kiloa. En itse hahmottamut ulkoista muutosta. Sen huomasin että olin paljon energisempi ja olo oli kevyt. :)
Hyvä kysymys ja tuttu tunne.
Itsekin olen laihduttanut ja huomaan että osa vaatteista on jäänyt isoiksi. Silti ei tunnu siltä, että olisin yhtään hoikempi, vaikka kyllä sen mittanauha ja puntarikin kertoo.
Kuulostaa hölmöltä, mutta välillä epäilen muistanko vain alkupainoni väärin, että ehkä en oikeasti olekaan laihtunut. Mutta nuo vaatteet ei kyllä valehtele. Ehkä sitä ajan kanssa tottuu?
Painoa lähtenyt - 14kg enkä oikeasti sisäistä tätä.
Näen ehkä jopa ylimääräiset kilot nyt tarkemmin vaikka niitä on vähemmän.
Pelottavaa ajatella, miltähän näytin ennen painonpudotusta jos nyt pidän itseäni aika kamalassa kunnossa.
Vielä aion pudottaa ainakin 7-8kg.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen muodostaa identiteettiä myös suhteessa painoon. Kilot voi karistaaika nopeastikin, mutta identiteetin muuttuminen on hiraampaa. Sama on toisinpäin eli jos lihoo paljon, ei ehkä heti pysty sisäistämään itseään ylipainoisena.
Lisäksi ainakin itselläni laihtuminen ei oikein tuota missään vaiheessa sitä lopullista tyytyväisyyttä, vaan aina olen miettinyt, että jos vielä kilon tai vähän vielä tuosta.
Näistä kahdesta tekijästä johtuen, ei pitäisi koskaan olettaa, että laihtuminen automaattisesti tekisi onnelliseksi. Tärkeintä on osata olla onnellinen minkä painoisena tahansa ja keskellä laihdutusprosessia. Mikään sitten kun - ajattelu ei kannata.
Olet varmasti oikeassa ^
Kiitos.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä lähtenyt 19 kg eikä muka näy missään... Tosi läski olen tosin vieläkin ja uusia vaatteitakin pitänyt ostaa, silti en peilistä näe muutosta. :(
Mulla sama.
Nyt 12 kiloa pois.
Olen niin monta vuotta yrittänyt laihduttaa ja nyt olen onnistunut! Iloitsen joka kilosta.
Muttei sitä nyt hirveästi itse huomaa. Vähän tuntuu solakammalta kyllä kun on vaatteet päällä mutta ilman vaatteita näytän kyllä yhtä läskiltä kuin aiemminkin 😅
Matka jatkuu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun tämä on niin normaalia.
Eli en ehkä olekaan oikeasti niin lihava kuin nyt näen itseni tai vaihtoehtoisesti olen kyllä lihava mutta en huomaa muutoksia, joita on todella tapahtunut. Mutta kuitenkin järjellä ajateltuna paljonkin on tapahtunut ja kyllähän muutkin ovat sen huomanneet.
Itseasiassa kuulen paljonkin painostani nykyään kommenttia ihan tuntemattomilta.
Esimerkiksi viime viikon aikana muutama mies kehui minua hyvännäköiseksi, en ollut koskaan tavannut heitä.
Toinen heistä sanoi myös, että minulla voisi olla kymmenen kiloa lisääkin painoa, että olen aika hoikka.
Olin ihan ihmeissäni ja sanoin, että aion pudottaa vielä tuon kymmenen kiloa painoa ja hän alkoi keskustelemaan syömishäiriöstä.
En siis todellakaan ole vielä hoikka ja indeksin mukaan minulla on vielä ylipainoa yli kymmenen kiloa jäljellä.
Indeksi ei tietysti aina kerro koko totuutta mutta kuitenkin.
Sitten on toinen puoli, juurikin viime viikolla sain kuulla painostani, että olen lihava.
Tai esimieheni huomautti leikkimielisesti kun sanoin, että en syö nyt eikä minulle maistu ruoka nyt niin sanoi, että on se jännä kuinka hoikkia me olemme vaikka emme syö kumpikaan ja naurahti sarkastisesti.
Kerroin hänelle laihtuneeni ja tavoitteistani ja perutti puheitaan. Sanoi kyllä nähneensä sen ja ettei minun tarvitse laihtua, olen ihan hyvä näin.
Myöskin toinen kollega puhui, että ehkä sairauteni liittyy ylipainooni vaikka en edes itse avannut painokeskustelia.
Jännä miten sitä saa nyt kommenttia sieltä ja täältä vaikka oikeasti en itse avaa keskustelua.
No ehkä kehonkuvani tasaantuu jossain kohtii. Ehkä hieman harmittaa etten voi täysillä nauttia muutoksesta koska en näe selvästi mitä on tapahtunut ja ne ylämääräiset nyt korostuu enemmän silmissäni.
Hävettää välillä kertoa siitä saavutuksesta, sillä en tiedä luuleeko joku minun valehtelevan. Jotenkin jopa yritän välttää tuttujani joille olen kertonut, ennen kun olen laihtunut hieman lisää.
Ap
Tsemppiä muuten muillekin tästä samasta asiasta kärsiville!
Ap
Alue: Aihe vapaa
Help me