Auttaako ahdistukseen se, että muuttaa toiselle alueelle?

Kerro tarkemmin yksityiskohtia jotka ahdistavat. Koetko turvattomuutta? Ovatko naapurit kovin erilaisia kuin sinä?

Minua ei ahdista alue niin paljoa, kun olen sopeutunut, mutta kerran ahdisti yhteinen rappu, josta onneksi muutin pois. Naapurissa asui minua kohtaan aina hyvin käyttäytyvä ja muuten hiljainen narkkari, mutta hissikuilu oli usein kuseksittu, varastokomerot käännetty jne. Ajattelin silloin, että tässä asuessa en tahtoisi ainakaan saada lasta! Se, että ulkona tule edelleen vastaan pahoinvoivia ihmisiä, ahdistaa jonkin verran, mutta pystyn sentään vaikuttamaan lähiympäristööni. Osallistun pihatalkoisiin, siistin ympäristöä ja opin tuntemaan ihmisiä. Tunnettuna ihmisenä tuntuu turvallisemmalta kuin tuntemattomana. Voin tervehtiä puolituttuja yhä useammin.

Kyllä mua ainakin helpotti aikoinaan kun pääsin tuppukylästä muuttamaan kaupunkiin. Itselle aiheutti ahdistusta ettei ollut ihmisiä, kauppoja yms. pidän muutenkin enemmän kaupunkielämisestä. Suosittelen kokeilemaan maisemanvaihtoa, alueella missä elää voi olla hyvinkin iso merkitys viihtyvyyteen ja jopa mielenterveyteen.

Periaatteessa viihdyin ja asunto oli turvallinen ja kiva ja uusi, mutta käytännössä minua stressasi se, että kadulla tuli vastaan yli puolet muita kuin suomalaisia ja suomalaisistakin vain olematon osa perheitä. 

Kun muutin vähän matkan päähän, huomasin viihtyväni huomattavasti paremmin, kun 95 % ympäristöstä on tavallisia keskiluokkaisia  suomalaisia ja eri-ikäisiä perheineen. 

Auttaa se. Ainakin minulla on uudet alut toisaalla auttaneet.

Voihan muuttaminen auttaa, jos jatkuvasti näkee ympäristössä ikäviä asioita tai ei näe mitään mitä pitää kauniina ja mieluisana. Jos ahdistus taas on alkanut jo ennen muuttoa nykyiseen paikkaan, niin ongelma lienee jossain muualla.

Toisaalta sellainenkin on mahdollista, että ahdistus on alkanut aikoinaan jostain muusta syystä, mutta jatkuu epämieluisan ympäristön takia.

Joka tapauksessa minusta kannattaa muuttaa sellaiselle asuinalueelle, joka miellyttää itseä vähän enemmän, koska kotona vietetään kuitenkin suurin osa elämästä.

Muuttaminen auttaa juuri sen verran, kuinka ison palan "ahdistuskakusta" juuri asuinalue muodostaa. Ensivaikutelmani on, että sulla se voi olla aika iso, ja ollut myös ensimmäinen ahdistusta ruokkiva asia, joten muuttaminen voisi auttaa kokonaistilannettakin. Kun aikoinaan etsin mieheni kanssa ekaa yhteistä asuntoa, jouduimme suuresti painottamaan edullista vuokraa, ja päädyimme alueelle, joka oli kotikaupunkia, mutta jossa olimme vierailleet aiemmin aika vähän. Ihan siisti, rauhallinen ja palvelut lähellä, mutta se ei vain tuntunut kodilta. Kun rahatilanne parani ja jaksettiin taas pakata kamat, muutimme epäröimättä, vaikka kaverit ihmetteli, että onko se nyt niin tärkeää, millainen maisema ikkunasta näkyy. Miltei ihmeellinen sisäinen rauha asettui molempien mieleen jo muutaman kuukauden päästä, kun päästiin mielekkäämmin kaavoitetulle alueelle. :D

Muutin usein rumaksi haukutun pikkukaupungin betonisesta ja ongelmaisesta keskustasta n. 5000 asukkaan kuntaan ja olo kyllä helpotti. Minulle on näemmä hyvin tärkeää se että luonto on lähellä ja että asunnon ikkunasta näkyvässä maisemassa ei ole "miljoonaa" kerrostaloasunnon ikkunaa vaan puita ja pensaita. Uusi asuinalue on myös paljon rauhallisempi kuin edellinen, johon oli vuosien varrella tullut huumeongelmaa ja rauhattomuutta.

Kyllä asuinpaikka vaikuttaa todella paljon psyykkiseen hyvinvointiin! Toisaalta ei kannata odottaa muuton ratkaisevan kaikkia ongelmia.

Ei.

Tai voi se auttaakin. Hommaa virikkeitä ja tekemistä ja hankkiudu ihmisten ilmoille