Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suku ei hyväksy meidän elämäntapaa :(
05.05.2019 |
Olen kotiäiti ja eletään käytännössä kokonaan miehen palkalla, yhdessä sovittu näin. Olen kotona siihen asti, kun nuorinkin täyttää kolme. Minulle olisi ihan sama mitä sukulaiset ajattelevat, mutta kun he aukovat tästä päätä jatkuvasti. Miehen siskot ovat kumpikin laittaneet lapset hoitoon aina vuoden vanhoina ja jatkaneet uraansa, heillä tosiaan on ura toisin kuin minulla. Samoin mies sisaruksineen pistettiin hoitoon aika lailla heti kun se oli mahdollista. Ei siis tosiaan eletä leveästi vaan aika tiukalla budjetilla, eikä siihen sovi esimerkiksi kalliit ulkomaanmatkat, toisin kuin niiden sisarusten perheillä. Alan olla aika loppu tämän kanssa ja jokainen tapaaminen sukulaisten kanssa ahdistaa jo etukäteen.
Kommentit (40)
Olet loppu jonkun satunnaisesti tapaamasi sukulaisen sanomsten takia? Oletko nyt ihan tosissasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukua tavataan aika usein, 2 tai 3 kertaa kuussa mm. syödään yhdessä. Ne muutaman tunnin tapaamiset ovat liki jatkuvaa pistelyä.
ap
Oletko sanonut ihan suoraan ja vilpittömästi miehesi sisarille, miltä susta tuntu kun he tölvivät sinua teidän elämäntavastanne? Niin kuin sanot tuossa aloituksessa: kurjalta, ahdistavalta, ei tee mieli tavata enää. Ei haittaa, vaikka vähän itkeä pirauttaisit (riippuu kyllä tyypeistä).Teidän ratkaisunne on lasten ja teidän itsenne kannalta hyvä. Onkohan sisaret kateellisia, kun teidän elämänne on rauhallista ja vähästressistä? Kovin älykkäitä tai sivistyneitä eivät ainakaan ole, jos pullistelevat ulkomaanmatkoillaan ja "hienoilla" urillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukua tavataan aika usein, 2 tai 3 kertaa kuussa mm. syödään yhdessä. Ne muutaman tunnin tapaamiset ovat liki jatkuvaa pistelyä.
ap
Älä mene mukaan. Anna miehen viedä lapset. Ja jos joku kysyy, kerro rehellisesti syy.
En ymmärrä tuollaista sukulaisten taskuissa asumista. Aikuinen ihminen, pidä etäisyyttä. Ei niitä tarvitse nähdä noin usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en menisi ollenkaan tapaamaan niitä sukulaisia, saisi mies käydä yksin.
Sun täytyy sanoa, että näin te olette halunneet ja näin te teette, turvat tukkoon. Tai sitten et enää mene tapaamaan näitä ihania sukulaisia noin usein. Itsehän sä päätät, miten voit, ja mitä teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukua tavataan aika usein, 2 tai 3 kertaa kuussa mm. syödään yhdessä. Ne muutaman tunnin tapaamiset ovat liki jatkuvaa pistelyä.
ap
Joulukortit kerran vuodessa riittää. Aivan naurettavaa roikkua ihmissuhteissa, joista tulee vain mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut ihan suoraan ja vilpittömästi miehesi sisarille, miltä susta tuntu kun he tölvivät sinua teidän elämäntavastanne? Niin kuin sanot tuossa aloituksessa: kurjalta, ahdistavalta, ei tee mieli tavata enää. Ei haittaa, vaikka vähän itkeä pirauttaisit (riippuu kyllä tyypeistä).Teidän ratkaisunne on lasten ja teidän itsenne kannalta hyvä. Onkohan sisaret kateellisia, kun teidän elämänne on rauhallista ja vähästressistä? Kovin älykkäitä tai sivistyneitä eivät ainakaan ole, jos pullistelevat ulkomaanmatkoillaan ja "hienoilla" urillaan.
En ole sanonut suoraan. Jotenkin pelkään sanoa siinä tilanteessa, enkä osaa sitten myöhemminkään palata siihen. Mies kyllä tietää ainakin osittain miltä minusta tuntuu, mutta ei hänkään sitten lopulta sano niin suoraan, että nälviminen loppuisi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ap. Mitään järjellistä ratkaisua en osaa ehdottaa, mutta tsemppiä. Itsekin yritän oppia, että päästäisin sukulaisten aivopierut yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Vaan kyllähän ne lannistavat. Meillä vaan se tilanne, että ollaan päätetty olla tekemättä lapsia ja sukulaiset painostavat lapsentekoon koko ajan (viikoittain).
Miksi annat jonkun vähäpätöisen tyypin sanojen vaikuttaa itseesi noin voimakkaasti? Ryhdistäydy jo hyvä ihminen. Ei saa antaa liikaa valtaa ulkopuolisille vaikutteille. Voimaannu!
Teidän perhe elää tavallaan ja omia pelisääntöjä noudattaen. Muiden sanomisille viittaat kintaalla. Mikäli tästä seuraa riitaisuutta, annat miehesi hoitaa omat sukulaisensa ja sinä jatkat perheesi kanssa hyvää elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi lienee sukunsa alimman portaan alla. Sano muille, että rakastat lapsiasi, etkä heitä heitä liian pieninä muiden hoiviin.
Se on niin helppo sanoa, mitä sukulaisille pitää täräyttää päin naamaa. Todellisuudessa useimmat kuitenkin nielevät uskomattoman määrän potaskaa, kunnes tulee katkeaminen jonkin ihan pikkuasian takia.
Mutta olisi kuitenkin hyvä seuraavassa tapaamisessa ottaa asia esiin, mikäli piikittely jatkuu. Vaikka sanoen, että olette tämän järjestelyn yhdessä sopineet, se sopii teille ja on lastenkin kannalta hyvä. Puhumattakaan hoitomaksujen määrästä, ja päivähoidossa olevien sairastavuudesta. Ja vielä se, että tuntuu ikävältä kuunnella jatkuvaa piikittelyä asiasta, joka on täysin teidän perheenne päätettävissä.
Uskomatonta, että tuollaisesta asiasta joku kokee oikeudekseen arvostella. Mutta voihan tosiaan kyse olla kateudesta, kun uraäiti ei oikein voi olla vuosikausia kotona.
Vierailija kirjoitti:
Se on niin helppo sanoa, mitä sukulaisille pitää täräyttää päin naamaa. Todellisuudessa useimmat kuitenkin nielevät uskomattoman määrän potaskaa, kunnes tulee katkeaminen jonkin ihan pikkuasian takia.
Mutta olisi kuitenkin hyvä seuraavassa tapaamisessa ottaa asia esiin, mikäli piikittely jatkuu. Vaikka sanoen, että olette tämän järjestelyn yhdessä sopineet, se sopii teille ja on lastenkin kannalta hyvä. Puhumattakaan hoitomaksujen määrästä, ja päivähoidossa olevien sairastavuudesta. Ja vielä se, että tuntuu ikävältä kuunnella jatkuvaa piikittelyä asiasta, joka on täysin teidän perheenne päätettävissä.
Uskomatonta, että tuollaisesta asiasta joku kokee oikeudekseen arvostella. Mutta voihan tosiaan kyse olla kateudesta, kun uraäiti ei oikein voi olla vuosikausia kotona.
Miksi uraäiti olisi kateellinen kotiäitiydestä tai toisin päin? Eikä molemmat silloin valitsisi eri tavoin?
Parempi olla hiljaa ja jättäytyä tapaamisista pois. Jos et halua draamaa. Uraihmiset on koviksia ja heiltä ei liikene sympatiaa kenellekään.
Sano vaikka, että panostat työhön sitten kun lapset ovat isompia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on niin helppo sanoa, mitä sukulaisille pitää täräyttää päin naamaa. Todellisuudessa useimmat kuitenkin nielevät uskomattoman määrän potaskaa, kunnes tulee katkeaminen jonkin ihan pikkuasian takia.
Mutta olisi kuitenkin hyvä seuraavassa tapaamisessa ottaa asia esiin, mikäli piikittely jatkuu. Vaikka sanoen, että olette tämän järjestelyn yhdessä sopineet, se sopii teille ja on lastenkin kannalta hyvä. Puhumattakaan hoitomaksujen määrästä, ja päivähoidossa olevien sairastavuudesta. Ja vielä se, että tuntuu ikävältä kuunnella jatkuvaa piikittelyä asiasta, joka on täysin teidän perheenne päätettävissä.
Uskomatonta, että tuollaisesta asiasta joku kokee oikeudekseen arvostella. Mutta voihan tosiaan kyse olla kateudesta, kun uraäiti ei oikein voi olla vuosikausia kotona.Miksi uraäiti olisi kateellinen kotiäitiydestä tai toisin päin? Eikä molemmat silloin valitsisi eri tavoin?
Uraäideillä on kilpailuvietti ja se koskee jokaista elämänaluetta. Parempi asunto ja autot yms.
Kuka ne tapaamisten ruuat maksaa? Jokainen perhe erikseen vai isoäiti?
Onhan se omalla tavallaan hilpeää, että pari perhettä ottaa koko setin alkuruuasta jälkiruokaan ja yksi perhe sitten katsoo listalta halvinta ja syö vain sen vedoten siihen, että kun meillä on tämä elämäntapa. Ja selkeästi kerjää, että muut maksaisi edes lapsille jäkiruuat.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sinä niitä tapaat? Eihän ne sinun sukulaisiasi ole.