Escitalopramin lopetus seinään?

Miksi kärsiä, jos vähitellen lopettamalla välttää pahimmat oireet? Voivat ne kestää aika kauankin. Hae ihmeessä lisää lääkkeitä.

Hankalaa tulee olemaan, sinulla. Pure hammasta, syö hyvin ja liiku hikeen. Kuukauden päästä on jo helpompi. Se on vain 30 päivää.

No jos sä olet jo neljä päivää ollut ilman niin mä luulen että pahin alkaa jo olla takana. Tosin mun viimeinen annos oli 5mg, mut lopetusoireet kesti vaan jonkun viikon. Olisi kannattanut puolittaa viimeiset tabletit niin olisit päässyt helpommalla.

Lääkärin ohjeiden mukaan, ei mammaraadin.

Hae lisää. Lääkehän on vielä halpaakin kuin mikä. Itse lopetin nopsaan tahtiin mutta kuitenkin annosta vähennellen ja silti oli viikkokausia hankalaa.

Niin olisi kannattanut ehkä hiljalleen lopettaa, mutta ensin ajattelin hakea niitä lisää. Nyt kuitenkin mietin, jos pärjäisin jo ilman, koska tunteiden latteus ja seksuaalinen haluttomuus ovat tehneet minusta vähän tylsän ihmisen ehkäpä. Haluan tuntea kunnolla, itkeä ja nauraa. ap.

Oma päiväannos 10mg, puoli vuotta takana. Aion itse pitää pitkän vieroitusjakson jahka lopetan (mutta toisaalta miksi: halpa lääke ja toimii.) ehkä aluksi 3/4 tablettia viikon pari, sitten puolikas jne.

Pyydä resepti 5 mg tableteille ja lopeta vähitellen. 

Vierailija kirjoitti:

Pyydä resepti 5 mg tableteille ja lopeta vähitellen. 

Miksi niin tekisin, kun tableteissa on jakoviiva. Hakisin varmaan lisää ja puolittaisin, mutta jotenkin en halua. Lisäksi pelkään, että saan ne aloitusoireet, jotka olivat ihan kamalat jos aloitan uudestaan monen päivän jälkeen. ap.

Älä missään nimessä aloita enää.

Lue tästä kokemuksia, niin tajuat olla aloittamatta:

https://www.vauva.fi/keskustelu/3285589/hs-tutkimus-masennuslaakkeet-ai…

Mullakin takana ssri ~myrkyillä leikkimistä lääkärin kehoituksesta useaan otteeseen.

Ne määrättiin alunperinkin aivan liian kevyin perustein, elämäntilanteeni oli hankala , söin todella huonosti ja olisin tarvinnut terapiaa ja henkistä apua ja ruokavalion korjauksen ,en lääkkeitä.

Elämäntilanne ajankanssa helpotti ja vaihtui kokonaisuudessaan, mutta,

Taistelen edelleen masennuskausia vastaan, haittaavinta on se, etten tunnu saavan mielihyvää mistään . Mikään ei oikein tunnu enää miltään ,vaikka olen perusluonteeltani ekstrovertti, innostuva, impulsiivinen . Ollut lapsesta asti.

Seksuaalisuudesta en viitsi edes aloittaa, olen lopettanut "lääkkeet " jo ajat sitten.

Aloin saada ocd oireita lääkityksen lopetuksen jälkeen ja kärsin niistä edelleen.

Olin aikaisemmin "kympin " oppilas koulussa, tällähetkellä työkyvytön.

Koen,että nämä ssri myrkyt pilasivat koko psyykkeeni, kykyni tuntea intohimoa ja ylipäänsä ihmisyyteen liittyviä vahvoja tunteita .

Se , että ssri korjaisi jonkinlaista epätasapainoa aivoissa on pelkkä lääketeollisuuden hypoteesi, eikä sille ole mitään totuuspohjaa.

Jos nämä myrkyt jotain tekevät, niin sysäävät ne aivot nimenomaan siihen epätasapainotilaan.

Masennukseen on aina joku syy (trauma, burn out, kova stressi, vaikeat ihmissuhteet, puuttellinen ruokavalio ja ravintoainepuutokset, suolistobakteerit, valon vähyys talvella ,kilpirauhasen vajaatoiminta, matala~asteinen tulehdus aivoissa huonojen elintapojen ja ruokavalion seurauksena, lapsuuden kaltoinkohtelu ja tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen vaikeus jne)

Mutta se syy EI ole "kemiallinen epätasapainotila" aivoissa joka jollain pillerillä korjautuu ja masennus häviää.

20 min lääkärikäynnillä tuota masennuksen syytä on huono lähteä selvittämään ja sitten määrätäänkin jo lääkkeet.

Kun tutkimukset kootaan yhtään, on huomattu, että niillä, jotka ovat hoitaneet masennustaan näillä "lääkkeillä" on jatkossa todennäköisemmin kroonistunut masennus ja työkyvyttömyys, kuin niillä jotka ovat olleet ilman lääkitystä.

Lääkäreille varmaan koulutuksissa ylistetään näitä lääkkeitä ihan lääketeollisuuden toimesta niin paljon, että oikeasti luulevat niiden auttavan.

Hyvä jos joku oikeasti kokee niistä avun saavansa, mutta olisi mukava tietää, kuinka moni ,usean vuoden ssri käytön jälkeen elää normaalia, työkykyisen elämää ilman masennusta ja tunteiden latistumista. Onko siitä Suomessa mitään tilastoja?

Kaikki lääkkeiden positiiviset tutkimustulokset on saatu vain silloin, kun on tutkittu lääkkeenkäytön muutamia ensimmäisiä viikkoja .

Pitkällä aikavälillä tuo positiivinen vaikutus ilmeisesti häviää ja lääkkeistä on todella vaikea päästä eroon.

Voi olla, että jollekkin todella vaikeasti masentuneelle nämä ovat ainoa apu ,alkuun, mutta metsään mennään ja pahasti kun niitä määrätään jokaiseen mielipahaan, lyhyisiin masennusjaksoihin, kilpirauhasen vajaatoiminaan ja burnouttiin.

Ja varsinkin lapselle tai nuorelle, jonka aivojen kehitys on kesken.

Ja se, että lääketeollisuus itse tekee ne tutkimukset tuotteistaan ja julkaisee vain ne, jotka antavat positiivisen tuloksen, ja jättää julkaisematta ne negatiiviset. Siinä on jotain pielessä.

Miksi näistä riskeistä ei voida tiedottaa potilasta paremmin ja ssri lääkkeitä mainostetaan jokaiselle turvallisena vaihtoehtona?

kaikki riskit pitäisi kertoa heti ensimmäisenä ja antaa potilaan itse tehdä niiden pohjalta oma päätös miten lähtee masennustaan hoitamaan.

ne sähköiskun kaltaiset tumtemukset oli järkkyä.. itse en siis pystymyt lopettamaan seinään, pakko oli lopettaa vähitellen. lisäksi alkoi tulemaan mielialan laskua/ahdistuneisuutta selvästi vaikkei mitään syytä sinänsä ollut.

Suosittelen lopettamaan vähitellen, aluks puolittaa annoksen, sit joka toinen päivä jne. sillai itse tein.

Ja taas lääketeollisuusvuodatusta.

Hoh-hoijaa.

Aivan kammottavat sivuoireet ja vieroitusoireet tuli. Sivuoireina aineenvaihdunnan meneminen sekaisin, hirveä lihominen, väsymys. Väitettiin koko ajan, että lihominen ei voi johtua lääkkeestä. Kunnes sitten todettiinkin, että joo, sattumoisin, niinhän se on.

Vieroitusoireet jotain aivan kamalaa. Yli kaksi viikkoa jatkuvaa oksentamista ja pahoinvointia. Sitten kuukausien ajan hirveitä raivokohtauksia, masennusta, ahdistusta, pelkotiloja. Monikymmenkertaisesti pahempia kuin mikä oli ollut olo ennen lääkkeitä. Yritin lopettaa monta kertaa, mutta säikähdin hirveitä vieroitusoireita. Lääkäri ilmoitti aina, että vieroitusoireita ei voi tulla, että todistivat minun olevan niin sairas, etten koskaan elämässäni pärjäisi ilman lääkkeitä.

No, vihdoin itse tajusin että vieroitusoireet ovat mahdollisia ja taistelin niistä läpi. Olo parani ihan mielettömästi fyysisesti ja psyykkisesti. Kun kerroin siitä lääkärille, tämä totesi vain - vaikka oli vuosia väittänyt päinvastaista! - että ilmeisesti en sitten tarvitse lääkkeitä ja voin paremmin ilman niitä. Mutta itse piti tervehtyä noista lääkkeistä!

Nyt niin paljon parempi olo enkä koskaan mene lähellekään psykiatreja tai mitään mielenterveysammattilaisia!

Ja alkuperäinen syy lääkkeisiin ei ollut mitään sen kummempaa kuin stressi.

Lopetin seinään 20mg päiväannoksesta. En ollut lukenut ettei saisi lopettaa seinään. 2 viikkoa oli epätavallista huimausta liikkeessä, varsinkin kun lähti ulos kävelemään tai pyöräilemään. Ei muita vieroitusoireita. Olin syönyt tuota 20 mg annosta 2 viikkoa ja sitä ennen 10 mg 6 viikkoa. 

Tuntuu, että potilaiden pitää tehdä työtä haittojen tunnustamiseksi! Lääkärit vain yrittävät kiistää niitä ja vähätellä. Toisaalta ymmärrystäkään ei välttämättä ole - kun paljoa tutkimustietoa ei ole ja virallinen tieto on niin haittoja vähättelevää, voidaan vaan aina sanoa että ei kun masennuslääkkeet on turvallisia ja katsoa potilasta kummissaan, kun hän valittaa. Mutta ei sen niin pitäisi mennä, että potilaat kampanjoivat haittojen ymmärtämiseksi vaan jonkun riippumattoman tahon pitäisi tehdä aiheesta tutkimusta ja tämän tutkimuksen pitäisi olla priorisoitu erittäin tärkeäksi. Potilaita pitäisi kuunnella. Luulisi että jos edes jotenkin merkittävä osa käyttäjistä saa vaikeita vieroitusoireita, kun mietitään paljonko masennuslääkkeitä on määrätty, niin tämä olisi merkittävä asia tutkia ja kartoittaa perinpohjin.

Näillä ssri-jutuillahan illuminaatti valmistaa meitä somariippuvaisiksi.

Mullakin jäänyt nyt ottamatta 5 pv oksennustaudin takia. Olo on äkkipikainen, levoton, ahdistunut, alakuloinen..

Mä katon huomisen ja haen sitten ylihuomenna jos olo tästä pahenee. Mutta jos haen niin alan sen ajas pikkuhiljaa. Mutta jos tämän kummempia vieroitusoireita ei tule niin annan olla. En ole noista ainakaan mitään virtaa saanut aloittaa liikuntaa vaan musta on tullut suorittava, väsynyt zombie, jolla ei aitoja tunteita. Läpän heitto on kyllä alkanut onnistua, mutta se ei olklut se tarkoitus alunperinkään. ap.