Lääkärien ja juristien palkat ovat korkeat siksi, että pääsykokeilla ei oteta köyhiä opiskelemaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rys-sätrol-li taas vauhdissa. Samat ne pääsykokeet on ihan kaikille, tiedän kun olen sisälle päässyt.

Köyhästä perheestä kun olin, niin maksoin valmennuskurssini ihan itse, mutta muuta epätasa-arvoa ei asiassa ole. Kalliit kurssit eivät kenellekään sisäänpääsyä takaa, kuten siellä Venäjällä.

Ne kurssit pitää kieltää ja kokeet laatia puolueeton taho. Ei yliopisto,kun eliitti suhteillaan vaikuttaa kokeisiin siellä.ap

Höpö höpö, yliopisto on puolueeton taho. Koetoiminta on tarkasti valvottua, sukulaisen suosiminen paljastuisi ihan varmasti, koetta korjaa ja tarkistaa niin monet silmät. Kokeesta on myös valitusoikeus, jos kokee että jotenkin väärin on mennyt.

Taas kerrotaan miten asiat ovat siellä Venäjällä, siellä todella samat ihmiset laativat koekysymykset ja pitävät valmennuskursseja. Voi arvata lopputuloksen.

Aina on lupa olla sinisilmäisnen, mutta kerronpa omakohtaisen kokemuksen. Ystäväni luki aikoinaan pääsykoekirjaa, joka oli hänen vanhempansa kirjoittama. Oli myös laatimassa kysymyksiä kirjastaan.

Höpö höpö taas, ei ne kirjan asiat jää mieleen yhtään sen helpommin sillä, että kirjoittaja on oma vanhempi.

Kukaan yksi ihminen ei kirjoita kaikkia pääsykokeen materiaaleja, eikä tee yksin koekysymyksiä.

Kukaan professori ei ole niin hullu, että vaarantaisi oman uransa vuotamalla koekysymyksiä. Yliopistomaailmassa kyllä huomataan kun jonkun kokeidenlaatijan lapsi hakee opiskelemaan, ja vanhempi jäävää itsensä sinä vuonna.  Koska muuten se spekulaatio ei koskaan loppuisi, että pääsikö lapsi omilla ansioilla vai ei, ei omalle lapselle kukaan sellaista toivo. 

Näkee ettei tuo trol-li ainakaan suomalaista yliopistomaailmaa tunne lainkaan.

Yliopistopiirit ja verkostot ovat todella sisäpiiririittoisia.  Olen itsekin lähetettynä tutkijana ollut toistakymmentä vuotta. Mikään taho ei sitä kontrolloi, kuinka proffat lähipiiriään preppaavat.  Ulkomailla on sama juttu. Meillä oikiksessa pudotustentit pidettiin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen (puolet pois) ja pääsääntöisesti ne kysymykset aineen proffan omasta kirjallisesta tuotannosta tehtiin.

Se on sitä Venäjää, Suomessa piirit on pienet ja  juorumylly kyllä pitää huolen, ettei proffan lapsella ole yhtään helpompaa. Päinvastoin saa olla todistelemassa aina, että ansiot ovat omia.

Kun kokeiden laatijoita on aina monta eikä yksi, eikä kaikki lapset suinkaan hae lukemaan vanhempansa alalle, niin ongelma on marginaalinen.

Pitää antaa työpaikka, pitää antaa opiskelupaikka....kun ymmärtäisi edes sen, ettei niitä anneta noin vaan, vaan paikat ansaitaan ihan itse.

Kilpailu on kovaa, ei vain opiskelemaan päästäessä, vaan varsinkin sitten työelämässä. Vanhemmat voivat auttaa alkuun tarjoamalla asiallisen mahdollisuuden käydä lukio ja lukea kokeisiin, mutta siihen se sitten jää.

Mikset ap korota yo arvosanoja ja mene paperilla sisään?

Aika suuri osa siitä miksi köyhät eivät lähde Suomessa opiskelemaan on kokemukseni mukaan psykologista. 

Itse olen "ihmelapsi". Jo ala-asteella historianopettaja päivitteli että minulla on paremmat tiedot toisesta maailmansodasta kuin hänellä. Yliopiston reaalissa sain yli täydet pisteet ja yliopppilaskirjoituksiani julkaistiin sanomalehdissä, eräs pääsi jopa akateemiseen tiedejulkaisuun. Sen jälkeen olen mm. kirjoittanut kaksi kaupallista kirjaa ja tehnyt kaksi maisterintutkintoa, kolmatta opiskelen oman toiminnan ohessaa muuten vain ajan kuluksi. Tästä huolimatta opiskelumaailma näytti mulle vain loputtomalta bilettämiseltä ja tyttöjen metsästykseltä- elämäni parasta aikaa, ja siitä vielä maksettiin (tosin huonosti). No kaikessa minäkään en onnistu, väikkäri jäi kesken. 

Työelämässä en koskaan ole oikein menestynyt. Ehkäpä siitä syystä, etten halua työlle antaa liikaa vaan mieluummin opiskelen töiden ohella. Haluan tällä hetkellä opiskella esim. muinaiskreikkaa ja teologiaa sekä syventää suhteellisuusteorian tietojani. 

Perheeni on aika erikoinen. Toisaalta 100 vuotta sitten vanhasta suvusta paljastuu tiedemiehiä ja taiteilijoita jotka tietävät lähes kaikki suomalaiset, mutta oma perheeni on syrjäytynyt ja kansakoulutiedoilla taistelevat eteenpäin. Uskon että genetiikalla on tässä suuri merkitys, ei kai muuten omaa älykkyyttäni voi selittää esim. ympäristön vaikutuksella, kehittävillä harrastuksilla, pääsykoekursseilla yms. 

Mutta kotiväki, tavallisia duunareita ja todella köyhiäkin, eivät koskaan ole oikein tätä tajunneet. Hirveästi oltiin sitä vastaan että menen yliopistoon hukkaamaan aikaani, kun parempien perheiden vesat ovat niin paljon älykkäämpiä. Mm. se, jolla oli lyhyt matikka ja toinen, joka lopetti laajan fysiikan parin kurssin jälkeen. Tai se kolmas, jolla oli ruotsin kieli kuutonen (okei turha aine mutta kyllähän sitä vähänkin itseään kunnioittava vähän uhraa aikaansa siitä huolimatta). 

Jos sinulla on lahjoja mutta ei taustaa, taistele vastaan. Sosiaalituilla saa pummia hetken, jos tarkoitus on hyvä (itsekin tein niin pääsykokeita ennen). Älä usko duunareita ja työttömiä, he eivät tiedä akateemisesta maailmasta mitään. Eikä tavislääkärin tarvitse kummoinen olla, tavallinen, ahkera ja vikkelä-älyinen riittää. 

No kyllä töitä ja elämää muualtakin löytyy, jopa laadukkaampaa elämää kuin pk-seudulta. Tuntuu siltä, että sun elämäntehtävä on valittaa, katkeroitua ja kadehtia. Ei ihme, että elämä jumittaa paikallaan. Jää sinne sitten tekemään nollasoppariduunia 800e ghettovuokrakämppään. Ja tasan tarkkaan olet hakenut joka vuosi vain Helsinkiin, koska vain siellä voi ihminen elää, kehäkolmosen ulkopuolella kun ei ole elämää, voisi joutua hankkimaan jopa ajokortin.

Olen köyhästä yksinhuoltajaperheestä lähtöisin ja kävin aikanaan pääsykokeessa Helsingissä. Pääsin sisään ja aikanaan valmistuin lääkäriksi. Suomessa voi siis huonoistakin lähtökohdista päästä opiskelemaan jos vain menestyy pääsykokeessa.

Kaikkia halukkaita ei voi koskaan ottaa opiskelemaan kun opetusresurssit ovat jo nyt tiukilla ja ryhmäkoko suuri. Jos sisäänpääsy ei parissa vuodessa onnistu niin kannattaa miettiä jotain muuta vaihtoehtoa eli joko toista alaa tai hakea vaikka ulkonaille opiskelemaan.

Lääkärin työ vaatiin nöyryyttä ja sitä sinulta taitaa puuttua jos syytät jotain epämääräistä eliittiä siitä että köyhiä ei oteta opiskelemaan. 

Kyllä oli taas tyhmä aloitus, varmaan viikonlopun tyhmin. Saahan sinne hakea ilman valmennuskurssiakin, ja oikein useammin kuin kerran. Tuttuni pääsi sisään ilman kurssia ja ihan vain siksi, että opiskeli systemaattisesti ja ahkerasti pääsykokeisiin. Ei se mitään salatiedettä ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen köyhästä yksinhuoltajaperheestä lähtöisin ja kävin aikanaan pääsykokeessa Helsingissä. Pääsin sisään ja aikanaan valmistuin lääkäriksi. Suomessa voi siis huonoistakin lähtökohdista päästä opiskelemaan jos vain menestyy pääsykokeessa.

Kaikkia halukkaita ei voi koskaan ottaa opiskelemaan kun opetusresurssit ovat jo nyt tiukilla ja ryhmäkoko suuri. Jos sisäänpääsy ei parissa vuodessa onnistu niin kannattaa miettiä jotain muuta vaihtoehtoa eli joko toista alaa tai hakea vaikka ulkonaille opiskelemaan.

Lääkärin työ vaatiin nöyryyttä ja sitä sinulta taitaa puuttua jos syytät jotain epämääräistä eliittiä siitä että köyhiä ei oteta opiskelemaan. 

Kaikki halukkaat myös tuskin ovat sentasoisia, että haluaisin heidän tulevaisuudessa hoitavan itseäni. Halu ei ole yhtä kuin taito ja pätevyys.

Yliopistot ovat nykyleikkauksilla äärimmäisen kilpailukeskeisiä. Jos tarjoutuu tilaisuus lyödä kollegaa väitteillä siitä miten tämä olisi lainvastaisesti suosinut jotakin sukulaistaan, sellaista mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä.

Palkat ovat korkeita siksi, että opiskelijoita otetaan vuosittain niin kovin vähän, ja täten myös valmistuu ammattilaisia nin kovin vähän. Täysin keinotekoisesti siis säädellään tulojen määrää eikä anneta markkinavoimien vapaasti uurtaa uria.

Hyvästä lääkäristä ja juristista ihmiset ovat valmiit maksamaan, joten voisiko näiden ammateiden korkea palkka johtua tästä?

Toki myös pitkät koulutusajat, joita korkealta palkalla kompensoidaan. Pitäähän nyt juristeja ja lääkäreitä yhteiskunnassa tarpeeksi olla, vaikkakin tosin kieltämättä näihin ammatteihin ja ihmisiin kohdistetaan myös liiallista arvostusta.

Miten on ihmisillä näin hakusessa, miksi lääkärien palkka on korkea? En voi ymmärtää. Miettikää nyt sitä toimenkuvaa, panoksia, pääsy- ja koulutusvaatimuksia. Haloo.

Jos ei seitsemässä vuodessa pääse sisään, ala on väärä. Onneksi on ne pääsykokeet, koska kaikista ei pidä tullakaan lääkäreitä tai juristeja. Mitkä ne sun todelliset vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet on? Lääketiede ja luonnontieteet se ei ilmeisesti ole. Ala miettiä muita koulutusvaihtoehtoja.

Tyhmä kouluttaa mihinkään ammattiin enempää ihmisiä kuin töitä on. Koulutus on pitkä ja kallis sekä yhteiskunnalle että niille, jotka valmistuisivat työttömiksi.

Toisekseen tahtoisiko jonkun sellaisen hoidettavaksi tai tuomittavaksi, joka on hyväksytty koulutukseen siitä huolimatta ettei hänestä hommaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistot ovat nykyleikkauksilla äärimmäisen kilpailukeskeisiä. Jos tarjoutuu tilaisuus lyödä kollegaa väitteillä siitä miten tämä olisi lainvastaisesti suosinut jotakin sukulaistaan, sellaista mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä.

Päinvastoin. Kun rahoitus on entistä tiukemmalla, on parempi pitää verkko tiiviinä. Taitaa teknisellä alalla meno olla vielä härskimpää.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä töitä ja elämää muualtakin löytyy, jopa laadukkaampaa elämää kuin pk-seudulta. Tuntuu siltä, että sun elämäntehtävä on valittaa, katkeroitua ja kadehtia. Ei ihme, että elämä jumittaa paikallaan. Jää sinne sitten tekemään nollasoppariduunia 800e ghettovuokrakämppään. Ja tasan tarkkaan olet hakenut joka vuosi vain Helsinkiin, koska vain siellä voi ihminen elää, kehäkolmosen ulkopuolella kun ei ole elämää, voisi joutua hankkimaan jopa ajokortin.

Tämä

😂

Jos järjenvastaisesti pääsykokeet poistetaan ja sisään pääsee pelkillä yo-arvosanoilla, niin osa varmaan löytää tästäkin jonkin salaliiton. Vaikka kukaan ylioppilaslautakunnan jäsen ei korjaa oman lapsensa koetta, tai on äkkiä entinen jäsen.

Se on totta, että suurin ongelma ei ole se ettei opiskelemaan pääse, vaan se että on perheitä joissa suorastaan sabotoidaan lasten mahdollisuuksia. Tosin kun ne geenitkin vaikuttavat, niin että kun sekä oma perimä että perheestä opittu malli vie samaan suuntaan (vaaditaan asioita sen sijaan että ansaittaisiin ne omilla ponnistuksilla) niin harva siitä nousee.

Eri juttu sitten ovat ne rahallisesti köyhät mutta henkisesti rikkaat ja ahkerat, siitä porukasta on ihan mahdollista päästä hyvään ammattiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos on 7 kertaa ollut valintakokeessa tietää jo millaisia vastauksia siellä halutaan ja kurssit ovat tarpeettomia. Jos siis rahkeet alalle riittävät noin ylipäätään.

Ei tiedä jos ei kykene oppimaan edes kokemuksistaan. Tuossa ajassa moni lukisi kirjat kannesta kanteen mutta ilmeisesti ei pysty, liian hapokasta -asenne on hyvä tekosyy leikkiä pummia.

up

Kuole vain pois köyhä loinen. Täällä ei loiseläjiä tarvita.