Anteeksi mutta miltä tuntuu opiskella korkeakoulussa kun ei ole ylioppilas?

Mulla oli taustalla yksi opistotason tutkinto ja yksi AMK-tutkinto. En kokenut, että ylioppilastutkinnon puuttuminen olisi vaikuttanut mitenkään. Luin maisteriksi keskimääräistä lyhyemmässä ajassa hyvin arvosanoin. En käynyt opiskelijoiden vappubileissä, joten en osaa paljain päin oloon vastata. 

Mielenkiintoinen kysymys. Paljain päin esimerkiksi vappuna? Tästä saa vaikutelman siitä, että korkeakouluissa käytettäisiin ylioppilaslakkeja muulloinkin kuin vappubileissä.

Minä puolestani koin, että rakennusalan ammattitutkinnosta oli paljon enemmän hyötyä amkssa kuin ylioppilastutkinnosta.

Hattuja ja diplomeja on minulla vaikka muille jakaa, joku alempi AMK tutkinto oli itselleni ihan kiva pikku kokemus, reilun vuoden välietappi, matkalla jatko-opintoihin.

Minulla on kauniit hiukset. Annan niiden liehua vapaasti ilman lakkia. Minulla ei ole ammatillista tutkintoa, eikä lukiota käytynä, mutta korkeakoulututkinto löytyy ja olen siitä ylpeä.

Eipä tuota yleisesti ottaen juuri erota kenestkään päälstä päin, että kuka on ylioppilaaksi kirjoittanut ja kuka ei...

Mä olen ylioppilas, vaan musta sen lakin pitäminen vappuna on noloa. Olen käynyt myös ammattikoulun ja enemmän arvostan sitä tutkintoa. Aika harva niin yliopistossa kuin amkissakaan sitä yo-lakkia loppupeleissä pitää.

Ja taas ketju, jossa maan harvat yliopiston ilman lukiota käyneet päivystää. Eikö koskaan kukaan muu pysty kertomaan, että kyse on valehtelijoista?

Vierailija kirjoitti:

Ja taas ketju, jossa maan harvat yliopiston ilman lukiota käyneet päivystää. Eikö koskaan kukaan muu pysty kertomaan, että kyse on valehtelijoista?

Ei se nykyisin enää niin harvinaista ole. Opintoja voi kulkea niin montaa polkua pitkin.

Ajattelin, että kysymys olisi liittynyt opiskeluun. En ole osallistunut opiskelijarientoihin, ehkä se näkyy siinä? Suoritin AMK-tutkinnon kiitettävin arvosanoin ja nyt olen testannut taitojani avoimessa yliopistossa ja saanut aineopinto-tasoisista kursseista kiitettäviä. Ehkä pikkuhiljaa uskallan tunnustaa itselleni, etten olekaan ihan tyhmä ja huono, sillä itsetuntoon yo-tutkinnon puuttuminen on vaikuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuota yleisesti ottaen juuri erota kenestkään päälstä päin, että kuka on ylioppilaaksi kirjoittanut ja kuka ei...

Lippalakkia väärinpäin pitävä on yleensä amistaustainen

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin, että kysymys olisi liittynyt opiskeluun. En ole osallistunut opiskelijarientoihin, ehkä se näkyy siinä? Suoritin AMK-tutkinnon kiitettävin arvosanoin ja nyt olen testannut taitojani avoimessa yliopistossa ja saanut aineopinto-tasoisista kursseista kiitettäviä. Ehkä pikkuhiljaa uskallan tunnustaa itselleni, etten olekaan ihan tyhmä ja huono, sillä itsetuntoon yo-tutkinnon puuttuminen on vaikuttanut.

Riippuu ihan kursseista eli onko esim. matikkaa tai fysiikkaa vai jotain humanistihömppää

Tilanne on mielestäni mielenkiintoinen. Työkaverina oli vuosia sitten nuori mies, joka kävi yhdistelmälukion, yritti kirjoittaa neljä ainetta, mutta matematiikka epäonnistui. Hän jatkoi yliopistossa Itä-Suomessa, valmistui ja toimii nykyisin johtajana pankissa.

Kysymys on sillain omitinen, että siinä puhutaan monelaisista korkeakouluista.

YLIOPISTOSSA opiskeleva on aina ylioppilas täysin riippumatta siitä, onko joskus suorittanut ylioppilaskokeen vai ei - kunnes lakkaa olemasta ylioppilas ja muuttuu jonkun aineen kandiksi (ja myöhemmin maisteriksi). Ja nämä ylioppilaat, kandit ja maisterit köyttävät ylioppilaslakkia ainakin kaikissa yliopiston juhlatilaisuuksissa (paitsi maidterijuhlassa, jossa käyttävät maisteriseppelettä).

Opiskelun kannalta eroa on jonkun verran, mutta käytännössä kaikki joutuvat opettelemaan opiskeoutyyliä ja tavoitteiden ymmärtämistä. Kielten osaaminen ja ulkomaankielisten kurssikirjojen lukeminen on lukion käyneille helpompaa, mutta kyllä sen oppii kun haluaa opetella (ja on pakko).

Teekkarilakkia pitävät on menestyneitä. Jokaisella kaupankassalakin on yo-lakki

Vierailija kirjoitti:

Ja taas ketju, jossa maan harvat yliopiston ilman lukiota käyneet päivystää. Eikö koskaan kukaan muu pysty kertomaan, että kyse on valehtelijoista?

Onhan heitä, osa jopa sellaisia, jotka on käyneet lukion, mutta eivät kirjoittaneet to-tutkintoa, koska laskivat, että ei-ylioppilaiden kiintiöstä pääsee helpommin sisään. Heitä nyt en niin hirveästi jaksa arvostaa, mutta arvostan kovasti ns. pitkän linjan käynyttä. Vaatii motivaatiota ja ahkeruutta käydä korkeakoulu amispohjalla.

Ja sori heti, jos käytän epätarkkoja termejä. Oon vähän vanhempaa ikäpolvea, eikä ole ihan tuoreena muistissa (ja asiat on voineet muuttuakin mun ajoista).

AMK ei ole mikään oikea korkeakoulu. On oikeasti korkeasti koulutettujen halventamista että joku sairaanhoitaja väittää itseään korkeasti koulutetuksi.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on sillain omitinen, että siinä puhutaan monelaisista korkeakouluista.

YLIOPISTOSSA opiskeleva on aina ylioppilas täysin riippumatta siitä, onko joskus suorittanut ylioppilaskokeen vai ei - kunnes lakkaa olemasta ylioppilas ja muuttuu jonkun aineen kandiksi (ja myöhemmin maisteriksi). Ja nämä ylioppilaat, kandit ja maisterit köyttävät ylioppilaslakkia ainakin kaikissa yliopiston juhlatilaisuuksissa (paitsi maidterijuhlassa, jossa käyttävät maisteriseppelettä).

Opiskelun kannalta eroa on jonkun verran, mutta käytännössä kaikki joutuvat opettelemaan opiskeoutyyliä ja tavoitteiden ymmärtämistä. Kielten osaaminen ja ulkomaankielisten kurssikirjojen lukeminen on lukion käyneille helpompaa, mutta kyllä sen oppii kun haluaa opetella (ja on pakko).

Paitsi, ettei kaikki yliopistossa opiskelevat ole ylioppilaita. Kyllä sinne voi hakea ja päästä ihan amispohjaltakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys on sillain omitinen, että siinä puhutaan monelaisista korkeakouluista.

YLIOPISTOSSA opiskeleva on aina ylioppilas täysin riippumatta siitä, onko joskus suorittanut ylioppilaskokeen vai ei - kunnes lakkaa olemasta ylioppilas ja muuttuu jonkun aineen kandiksi (ja myöhemmin maisteriksi). Ja nämä ylioppilaat, kandit ja maisterit köyttävät ylioppilaslakkia ainakin kaikissa yliopiston juhlatilaisuuksissa (paitsi maidterijuhlassa, jossa käyttävät maisteriseppelettä).

Opiskelun kannalta eroa on jonkun verran, mutta käytännössä kaikki joutuvat opettelemaan opiskeoutyyliä ja tavoitteiden ymmärtämistä. Kielten osaaminen ja ulkomaankielisten kurssikirjojen lukeminen on lukion käyneille helpompaa, mutta kyllä sen oppii kun haluaa opetella (ja on pakko).

Paitsi, ettei kaikki yliopistossa opiskelevat ole ylioppilaita. Kyllä sinne voi hakea ja päästä ihan amispohjaltakin.

"Yliopistossa opiskelevat ovat ylioppilaita riippumatta siitä ovatko suorittaneet ylioppilaskokeen vai eivät"

Sisä-luku-taito

- eri

Joo, lukio käydään, että pakanajuhlan aikana voidaan käyttää lakkia päässä. Anteeksi mitä? Jo on jollakin omituinen arvomaailma. En muutenkaan ymmärrä vapusta vouhottajia.

Toivottavasti ainoa anti opiskelusta ei jäänyt siihen, että osaa laittaa lakin päähänsä, vieläpä oikein päin.