Koiran hankkiminen kaduttaa

Ihme nipoja täälläkin on. Sori et kysyin neuvoa. Ap.

Vierailija kirjoitti:

treffit kirjoitti:

Ja anna kun arvaan: ihan kotikasvatuksella on menty, eika olla kayty millaan kursseilla? 

Itsella kanssa "taistelukoirarotu", tosin mun painaa 60kg ja on leikkaamaton uros. 

Ihan tasan kavin niin pentu- kuin jatkokurssitkin. Tietyt rodut vaativat hyvaa koulutusta - ihan turha ajatella etta maalaisjarjella parjaa. 

Meillä ei ole nyt varaa koirakouluun. Paljon ollut menoja lähi aikoina ja koirakoulut on aika kovissa hinnoissa. Tutulta koiranomistajalta saatu hyviä vinkkejä kun ei olla aikaisemmin omistettu koiraa.

Sori mutta ei nuo nyt kovin hyvia vinkkeja ole olleet kun koira kerran terrorisoi ja dominoi kotona...

Nyt laitatte koiran ruotuun. Useammin ulos, kehut kun tekee tarpeensa ulkona ja huomiotta jattaminen kun tekee sisalle. Joka kerta ulos kun on syonyt, juonut tai leikkinyt, tai jos heraa unilta. 

Rotu on aktiivinen, eli tarvitsee suht paljon liikuntaa (pentukoiraa ei tosin kannata juoksuttaa pitkia lenkkeja) ja LELUJA.

Pistakaa koira hommiin ja ruokkikaa vaikka siten, etta saa etsia raksunsa pihalta. (Siis heitatte ne raksut vaan nurtsille "kylvoperiaatteella" ja annatte koiran hakea ne ja napsia suuhunsa.)

Kaikenlaiset "alypelit", joissa koiran pitaa tehda toita etta saa namin, ovat kanssa hyvia. Ellei naihin ole rahaa niin laittakaa nameja vaikka vessapaperirullan sisalle ja sulkekaa paat.

Hyokkaileeko oikeasti vai yrittaako leikkia lapsen kanssa? Teidan pitaa osata lukea sita koiraa ja siirtaa sen mielenkiinto muualle jo kun se nayttaa silta, etta alkaisi "hyokata".

Opettakaa se tottelemaan, istumaan ja makuulle kaskysta. Namien kanssa palkitsemalla oppii nopeasti, myos fyysinen korjaus sallitaan (ei vakivalloin, asetutte eteen tai kevyesti kantapaalla "potkaisemalla" kylkeen niin etta koira tuntee kosketuksen).

Alkaa korottako aanta kun komennatte, napakka "ei" riittaa. 

Mulla on itsella ns. herkka koira eli ihan pienet napautukset (fyysiset kosketukset korjatessa) ja jamakka aanensavy riittaa. 

Koiria ei saa missaan nimessa lyoda tai niille ei saa huutaa. 

Yrittakaa myos olla hossottamatta, eli alkaa sanoko tuhatta kertaa komennusta jos ei usko. Oppii vaan etta vain hokemalla kannattaa totella. Fyysinen korjaus ellei tottele ja komennus uudelleen. 

Pysykaa rauhallisina ja dominoivina, koira lukee teidan elekielta. 

Aloittakaa JARJESTELMALLINEN KOULUTUS NYT - koira lahestyy murrosikaa ja on silloin (n. puolen vuoden iassa) viela TUPLASTI hankalampi.

Osoittakaa paikkanne laumassa. Haiskahtaa silta etta koiralla ei ole mitaan rakennetta annettu siita, mika sen paikka on teidan laumassa. 

Nailla evailla mun koirasta tuli rauhallinen (ei rahise remmissa eika edes silloin jos muut koirat kay paalle), yksin kotona viihtyva (ei riko paikkoja), sisasiisti, tasapainoinen ja jamakka kumppani ja vahti. 

Vierailija kirjoitti:

Ihme nipoja täälläkin on. Sori et kysyin neuvoa. Ap.

Ymmärräthän että tuolla tyylillä hoidettu ja kasvatettu koira on vaaraksi sekä teille itselle että muille ihmisille/koirille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolme kertaa päivässä ulos? Pentu pitää viedä TUNNIN välein ulos!!!

Eipä siis ihme, että koirat ovat lähinnä työttömien huvituksia.

Meilla otettiin pentu kesalla siten, etta molemmat piti kesalomansa perakkain erikseen. Koira oli siis viikoilla 9-14 koko ajan aikuisen kanssa. Tana aikana totuteltiin myos yksinoloa ihan parista minuutista alkaen. Namupalkinto kun ei vinkunut/haukkunut sina aikana. 

12 viikosta eteenpain koira oli jo taysin sisasiisti, 14 viikon ikaisena palattiin toihin mutta siten, etta mina kavin ruokatunnilla koiraa katsomassa (olen toissa lahella) ja taluttamassa sen. Muutamaa pentuiassa jarsittya kenkaa lukuunottamatta ei mitaan vahinkoja kotona. 

Koirakoulussa kaytiin pentukurssilla ja sen jalkeen viela jatkokurssit 1 ja 2. Siella opittiin sosiaalista kanssakaymista ja tietty peruskomennot, lisaksi reagointi yllattaviin aaniin ja tilanteisiin. 

Koira kavelee remmissa vetamatta, jopa mun vanha aiti (kohta 70-v) pystyy taluttamaan tata 60-kiloista huoletta. 

Kirjoitin nain pitkasti etta ap saisi mahdollisesti jotain lisavinkkeja. Se koira on nyt otettu, sen sijaan etta keskityttaisiin haukkumaan (!) ap:ta, olisi rakentavampaa antaa neuvoja, miten sen kanssa parjaa. 

Kiitos tästä ketjusta, jospa edes yksi "pitbulli" jäisi ottamatta...

No ihan hyvä provo siinä mielessä, että ihmiset tajuaisivat olla ottamatta koiraa jos oikeasti ei ole rahkeita sitoutua siihen seuraavaksi 20 vuodeksi ja ole myös rahaa koiran pitämiseen/potentiaaliseen hoitamiseen.

On parempi koirille ja kaikille, jos tällaiset ihmiset ei ota koiria.

Tai sit voitte ostaa Pornoon p*rnokaupasta lapselle pikku piiskan, nii se alkaa pärjää itse hurtan kaa :)

Kouluta koirasi. Vika on ihan sinussa.

Meidän 13-vuotias koiramme edelleen on vilkas ja hölmöilee. Varastaa sukkia ym. Pentuna oli kamala.

Me rakastamme sitä ja olemme saaneet hallintaan siten, että kotona on kaikilla kiva olla.

Koira on pentu, se pitää viedä tunnin, parin välein ulos. Tottakai se paskoo ja kusee sisälle ku ei ulos tarpeilleen pääse. Eikä aktiviteettejakaan ole ku paikkoja tuhoaa. Antakaa se sellaiseen kotiin jossa ennenkin ollut koiria ja niistä jotain ymmärretään.

Eräs viisas ongelmakoirankouluttaja sanoi kerran: "Kenenkään joka ei osaa kouluttaa ja kasvattaa koiraa, ei pitäisi saada hankkia lapsia".

Ikävä kyllä aloittajalla on jo lapsikin.

Ap, ymmärrän sinua! En olisi koskaan uskonut tälläiseen päivitykseen reagoivani näin, mutta YMMÄRRÄN!

Meillä on nyt vuoden ikäinen koira ja n. 2kk sitten olen voinut vasta sanoa, että koira on sisäsiisti. Mies on yrittäjä ja itse teen 3-vuorotyötä, lapsia kaksi päiväkoti-ikäistä. Minulla ei kertakaikkiaan ole ollut mahdollista tunnin välein viedä koiraa ulos tai lähtee lasten iltasatuhetkeltä juuri siinä hetkessä kun koira alkaa riehua alakerrassa, niin viemään ulos. Ei ole. Kadun myös koiran ottamista. Tosin, en enää yhtä paljon, kun juurikin "pentuaikoina".

Käytiin kaksi jotain koirakurssia läpi. Makso ihan kauheeti. Ohjaaja oli lapseton pariskunta, joille koirat on jotain jumalia ja koiran mukaan pitäisi koko perheen elämä saada järjestettyä. Niiiiiiiiiiiiin kaukana todellisuudesta, etten jaksa edes aloittaa...

Noh, nyt toi koira on tosiaan sen vuoden ja alkaa vähän helpottaan. Oikeesti. Tsemppiä!!

Vierailija kirjoitti:

Ohjaaja oli lapseton pariskunta, joille koirat on jotain jumalia ja koiran mukaan pitäisi koko perheen elämä saada järjestettyä. Niiiiiiiiiiiiin kaukana todellisuudesta, etten jaksa edes aloittaa...

Tälläset fanaattiset koiraihmiset on tosiaan jopa pelottavia. Todellisuudentaju on kadonnut. Tykkään koirista mutta rajansa kaikella.

Vierailija kirjoitti:

Kolme kertaa päivässä ulos? Pentu pitää viedä TUNNIN välein ulos!!!

Meidän perheessä koiranpentu oppi siistiksi 9vk ikäisenä. Tunnin välein ulos ja nami aina kun teki tarpeet ulos. Kerran yössä kåytettiin aluksi ulkona.

Vain yksi kakka tuli sisälle. Muutama pisu neliöalustalle, joita hankimme eläinkaupasta.

Alun viitseliäisyys palkittiin heti.

Tosin olimme vuoronperään lomallakin kukin kuukauden.

Tässä muutamia esimerkkejä näiltä kouluttajilta.

Kerroin, että koira vetää lenkeillä muita koiria vastaan. Samalla itselläni on juuri pyöräilemään oppinut 4 vuotias ja 2 vuotias taapero mukana. (Tottakai on, enhän heitä voi kahdestaan kotiinkaan jättää lähtiessäni koiran kanssa lenkille.) Sain neuvon, että taskussa pitää olla koko ajan herkkuja ja niillä viedä koiran huomio pois vastaantulevista. Minun pitää samalla myös katsoa, ettei toinen lapsista pyöräile ojaan, muistaa pysähtyä suojatielle, pysyä reunassa eikä lähde liian kauas minusta. Samalla jaloissani luultavasti itkee 2 vuotias, joka on juuri kaatunut kävellessään tai muuten vaan haluaa syliin. Toinen kouluttajista sano, että koira tarvii yhtä paljon huomiota ja koiraa ON huomioitava. Millä kustannuksella? Sillä, että toinen lapsista pyöräilee autotielle? Ja jos sylissäni on 2 vuotias, niin miten siinä toisella kädellä annan koiran nenään eteen herkkuja ja yritän viedä huomiota? 

Sisäsiistiksi opettelussa neuvo oli juuri tuo, että koiraa pitää viedä lähes koko ajan ulos. Heti kun herää, leikkii, lopettaa leikin, on syönyt, haukotellut tai ylipäätään hengittänyt. Erityisesti koira sai iltasin, juuri iltapalan aikaan kauheen hepulin ja juoksenteli sisällä ympäriinsä. Pyödässä on tosiaan 4 -ja 2 vuotiaat. Toinen kaataa vahingossa juotavan pöydälle, toisella jää sormi nokkamukin väliin, itsekin yrittää jotain syödä. Mutta ei, näissäkin tilanteissa koiran tarpeet tulisi laittaa etusijalle. "Lapset kyllä pärjäävät sen aikaa kahdestaan kun käytät koiran ulkona." - Aaa? Niin siis ennen iltapalaa, pari kertaa iltapalan aikana, ennen iltahetkee, iltahetken keskellä ja v***** ! Koko ajan kaikki toiminnon tulisi keskeyttää, jotta vien koiran ulos. Asutaan omakotitalossa, mutta kerrostalossa tämä olisi ollut entistä mielenkiintoisemi väite. Toisekseen. Itsekin olen herännyt aamuvuoroon kukonlaulun aikaan, hoitanut kaikki aamurumbat, ollut 8h töissä, tullut kotiin ja siivonnut kaikki jätökset ja PESSYT koiran koska koira oli siinä itsessään, lapset väsyneitä, itsekin väsynyt, nälkä, mutta ei, koira on se kaikkein tärkein!

Oltiin niin kaukana näkemyseroinemme, että kahteen kurssiin jäi. Yksi kurssi oli neljä kertaa eli yhteensä 8 kertaa kävin kuuntelemassa, kuinka surkea koiranomistaja olen.

Noh, nyt se koira on sisäsiisti ja helpottaa arkea. On myös oppinut, ettei näyki lapsia. Niin juu. Tuohon, jos koira näykki lapsia, niin neuvo oli sumutepullolla suihkaista vettä koiran nenään. Ei auttanut. Lapset oli naarmuilla ja välillä verilläkin. Kunnon "EI" ja nenästä kiinni, niin loppu sekin huonotapa koiralta. 

Tässä vaan muutama esimerkki.... 

Kuka i di oot ti ottaa pitbullin kun on lapsia talossa?!?!????

Tämähän on provo?

Kukaan täysjärkinen ei ota pittbullia jos ei koirista mitään tiedä ja vielä lapsille.

Hohhoijaa taas

Myy kiinalaiselle. Ne osaavat tehdä piskeistä oikein mureita pihvejä

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on provo?

Kukaan täysjärkinen ei ota pittbullia jos ei koirista mitään tiedä ja vielä lapsille.

Hohhoijaa taas

Olisikin provo. Valitettavasti kokemus on opettanut, että innokkaimmat pitbull-ihmiset eivät yleensä pelaa täydellä pakalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on provo?

Kukaan täysjärkinen ei ota pittbullia jos ei koirista mitään tiedä ja vielä lapsille.

Hohhoijaa taas

Olisikin provo. Valitettavasti kokemus on opettanut, että innokkaimmat pitbull-ihmiset eivät yleensä pelaa täydellä pakalla.

🤣🤣🤣🤣🤣