Miksi yliopistossa ei voi opiskella asiakaspalvelua?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto ei ole ammattiin valmistava koulu 😤
Ei vaan tutkimus mielessä!
Sitä varmaankin ainakin sivutaan psykologian ja kauppatieteiden koulutuksessa. Toivottavasti.
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Ei niin, mutta tutkimusalana!
Pitäisikö siellä olla sellainen asiakaspalvelutieteen laitos tai peräti tiedekunta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Ei niin, mutta tutkimusalana!
"Asiakaspalvelu" voidaan joko sellaisenaan tai sitten "hajoittaa" se eri ilmiöihin ja tapahumiin, joita varmasti voidaan eri tavoin tutkia jo nykyisin olemassa olevien tukimuslaojen puitteissa monin tavoin.
Mikä puoltaisi asiakaspalvelun erllisyyttä?
Mutta jos nyt päättäsimme, että Asiakaspalevlu on erillinen luokiteltu tukimusala, niin luokitellun tutkimusalan lisäksi olsi hyvä jos olisi myös tutkimusta ja tutkimusmenetelmiä kuvaavat asiasanat, miä ne olsivat?
Markkinoinnissa asiaa sivutaan service-kursseilla.
Asiakaspalvelutaidoista oikeasti olisi hyötyä monille korkeastikoulutetulle.
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Mitä lääkärit tai juristit tekee, jos ei asiakaspalvelua?
Eiköhän kauppakorkeassa voi niitäkin lukea.
Hyvät käytöstavat, sosiaaliset taidot ja sujuva kommunikointi ovat jo kunnossa, niin se auttaa pitkälle. Lisäksi yo-taustan omaavat toimivat harvoin koko kansan aspa-tehtävissä.
Asiakaspalvelu ja johtajuus ovat ominaisuuksia, joita joko on tai ei. Ei voi opettelemalla opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopisto ei ole ammattiin valmistava koulu 😤
Ei vaan tutkimus mielessä!
Harva taitaa opiskella ensisijaisesti tutkimus mielessä, mutta tutkimusmielessä ajatuksesi on toki mielenkiintoinen. Pitäisikö yliopistossa olla mahdollisuus opiskella asiakaspalvelua niin, että opiskelijoilla on koko ajan tutkimus mielessä, ei siis itse asiakastyö?
Tutkimuksellisesta näkökulmasta esimerkiksi sosiologia tai psykologia, niillä sopivia metodeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Mitä lääkärit tai juristit tekee, jos ei asiakaspalvelua?
Koska itse omaan kertomasi koulutustaustan, niin voin keroa,ettei meillä kyllä itse opinnoissa omanan aikanani opetettu erityisesti tai nimenomaisesti asiaskaspalvelua...
Tuli mieleen kun yksi kolleegani naureskeli joskus, että hänestä tuntui lääkiksen pääsykokeet helpommalta kuin lähihoitaja -opintoihin haku, jossa piti ottaa osaa aikanaan, myös psykologisiin ja soveltuvuus -testeihin. Lääkiksen pääsykokeissa kukaan ei ollu kiinnostunut psyykkisestä kunnosta riitti, että suoriutui pääsykokeesta läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Mitä lääkärit tai juristit tekee, jos ei asiakaspalvelua?
Koska itse omaan kertomasi koulutustaustan, niin voin keroa,ettei meillä kyllä itse opinnoissa omanan aikanani opetettu erityisesti tai nimenomaisesti asiaskaspalvelua...
Tuli mieleen kun yksi kolleegani naureskeli joskus, että hänestä tuntui lääkiksen pääsykokeet helpommalta kuin lähihoitaja -opintoihin haku, jossa piti ottaa osaa aikanaan, myös psykologisiin ja soveltuvuus -testeihin. Lääkiksen pääsykokeissa kukaan ei ollu kiinnostunut psyykkisestä kunnosta riitti, että suoriutui pääsykokeesta läpi.
Psykologisilla testeillä löytyy vain ääritapauksia, ei ne kerro ihmisestä muuta kuin ehdottoman sopeutumattomuuden alalle, ei sitä, onko erittäin soveltuva vai juuri ja juuri soveltuva.
Lähihoitajat voi harvoin tehdä tutkimusta, lääkärit voivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston tarkoitus ei ole valmistaa asiakaspalvelijoita, ehkä poislukien farmasia. Heilläkin ihan muunlaista koulutusta pääasiassa.
Mitä lääkärit tai juristit tekee, jos ei asiakaspalvelua?
Koska itse omaan kertomasi koulutustaustan, niin voin keroa,ettei meillä kyllä itse opinnoissa omanan aikanani opetettu erityisesti tai nimenomaisesti asiaskaspalvelua...
Tuli mieleen kun yksi kolleegani naureskeli joskus, että hänestä tuntui lääkiksen pääsykokeet helpommalta kuin lähihoitaja -opintoihin haku, jossa piti ottaa osaa aikanaan, myös psykologisiin ja soveltuvuus -testeihin. Lääkiksen pääsykokeissa kukaan ei ollu kiinnostunut psyykkisestä kunnosta riitti, että suoriutui pääsykokeesta läpi.
Psykologisilla testeillä löytyy vain ääritapauksia, ei ne kerro ihmisestä muuta kuin ehdottoman sopeutumattomuuden alalle, ei sitä, onko erittäin soveltuva vai juuri ja juuri soveltuva.
Lähihoitajat voi harvoin tehdä tutkimusta, lääkärit voivat.
Ymmärääkseni sittemmin lähihoiajakoulutus valintojen yhteydessä on myös luovuttu soveltuvuustesteistä. Itseasiassa on taidettu ajautua (vai ihan tieoisesti?) miltei toiseen ääripäähän kun olen saanut mielikuvan, että lähihoitaja kouluusa käytetään myös työttömyystilastojen siivoamiseen, joka on minusta eettisesti hyvin väärin. Ja lähihoiajia ammatillisesti loukkaavaa.
On harha luulo kuvitella, että kenestä vain on lähihoitajaksi parin (tai muuaman) vuoden pikakoulutuksella.
Yliopisto ei ole wt ammatteja varten. Siellä opiskellaan vakavia asioita, eikä mitään asiakaspalvelija Marjatan työtä.
Yliopisto ei ole ammattiin valmistava koulu 😤