Miksei mun koskaan anneta surra rauhassa.
Jos joku läheinen on kuollut. Aina jonkun pitää käydä v-ttuilemaan.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvastiko niitä kuolee?
Olipas gryptistä. Mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvastiko niitä kuolee?
Olipas gryptistä. Mitä tarkoitat?
No, olen itse 45v. ja läheisiä/tuttuja on tähän mennessä kuollut 4. Ihmetyttää, miten sä et KOSKAAN saa surra ja AINA vtuillaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvastiko niitä kuolee?
Olipas gryptistä. Mitä tarkoitat?
Kryptistä. Ja ei kai keneltäkään jatkuvasti sukulaisia kuole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvastiko niitä kuolee?
Olipas gryptistä. Mitä tarkoitat?
No, olen itse 45v. ja läheisiä/tuttuja on tähän mennessä kuollut 4. Ihmetyttää, miten sä et KOSKAAN saa surra ja AINA vtuillaan...
Niin. Heti käydään kyttäämään olenko masentunut tms p-skaa. Olin joo aluksi täysin shokissa, mitä sitten. Saan ollakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvastiko niitä kuolee?
Olipas gryptistä. Mitä tarkoitat?
Kryptistä. Ja ei kai keneltäkään jatkuvasti sukulaisia kuole.
Alkaa niitä olla enemmän kuolin ilmoituksissa, kun syntymäpäivä onnittelut osiossa.
Ap
Minuahan ei voi koskaan mikään surettaa tai ainakaan saa surettaa. Haistakoon..
Enkä minä itke vieraiden aikana vaan olen lamaantunut. Kukin suree tyylillään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ne muutko ei sure ollenkaan?
Toki suree, mutta mulla ei siihen ilmeisesti ole aihetta, eipä!
Ap
Tuo kuulostaa kyllä enemmän huolenpidolta tuo et tarkistetaan oletko masentunut.
Nykyhteiskunnassa on kyllä se, et normaali suru leimataan heti ongelmalliseksi. Heti haetaan lääkitystä tmv. vaikka sureminen on normaalia.
Olen tosi pahoillani, et sulla on ollut paljon menetyksiä. Osanottoni.
Nämä on niitä naisia, jotka ei huomaisi vaikka oma mies istuisi vieressä katatoonisessa tilassa. Kunhan suu käy ja saa kokeilla toisille naisille. Ei koskaan miehille.
Ap
Älä välitä muitten mielipiteistä. Kukin suree tavallaan. Toiset vihastuu. Toiset lamaantuu. Toiset itkee. Toiset muuttuu tunteettomiksi. Jne. Jos yhtään ymmärtää ihmisluonnetta niin tajuaa tämän.
Sure sä omalla tavallasi.
Suru pitäisi nykynormien mukaan käydä läpi pika-ajassa ja mieluummin kiireellä kuten kaikki muukin toiminta. Jos suru on raskas ja pitkäkestoinen (kuten se yleensä on) , alkaa se helve*tinmoinen epäilys masennuksista ja aletaan tekemään vaikka millaista diagnoosia. Ihmiset mieluummin esittävät normaalia surematonta ja jättävät surun käymättä läpi, koska ei jakseta tuota turhaa "leimaamista". Surussa jokainen tunnettu tunne ja itketty kyynel vievät surutyössä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa kyllä enemmän huolenpidolta tuo et tarkistetaan oletko masentunut.
Nykyhteiskunnassa on kyllä se, et normaali suru leimataan heti ongelmalliseksi. Heti haetaan lääkitystä tmv. vaikka sureminen on normaalia.
Olen tosi pahoillani, et sulla on ollut paljon menetyksiä. Osanottoni.
Huolenpidoksi naamioitua ilkeyttä se oli.
Ap
Jatkuvastiko niitä kuolee?