HUHTIKSET ' 05 VIIKKOON 21

Elmolle supersuuret onnittelut! Tosi hieno homma, vaikka äidille tietysti työtä enemmän...



Mareila kyseli aamupalasta, muistaakseni: Amanda syö puuroa ja nakertaa pienen palan leipää. Ja potasta: mäkin vaan yks aamu vein ex-tempore Amandan potalle ja oli niin kummissaan että pissas sinne hienosti. Mutta annas olla kun potta päivänmittaan otettiin uudestaan kuvioihin niin sehän oli aivan hirveä vehje. Amandan jalat jäykisty kepeiksi kun olis pitänyt istua.



Errj, kuulostaa ihanilta nuo teidän vessasysteemit... Muuten Errj mainitsi jotaki Korelian kotiin murtautumisesta. Se on mennyt multa ihan ohi, aika hirveetä kuitenkin!



Amanda on nyt ruvennut urakalla seisomaan tuetta ja pari askelta uskaltaa ottaa mutta kävelyyn menee kyllä varmaan vielä vähän aikaa. Puhe on mitä on =) Amanda on ihastunut p-ääteeseen eli sanat ovat " apppppu, ipppu, öppppu, hipppuu" ja asiayhteydestä voinee sitten päätellä mitä tarkottaa. Sisarusten nimiä tavailee paremmin ja mammaa kuulee myös. " Pappppppa" sujuu tietysti ihan rutiinilla. Vihainen " Maannnn" tarkottaa ruokaa/juomaa. Ja " mekke" on nukke. Amanda tunnistaa useampia sanoja, nyt on opiskellut ahkeraan missä korva/nenä/suu/silmä/tukka jne.



Meillä on mennyt aika tässä erinäisissä kodin sisustus- ja korjaustöissä. Hankittiin sellanen iso kivigrilli joka saatiin eilen koottua. Mies vei myös eilen jätteiden lajitteluun kaksi autollista remontti- ym jätettä (ja meillä on iso auto, varsinkin kun keski- ja takarivin penkit on poissa). Pihalle saatiin myös lapsille iso puinen keinu-liukumäkiyhdistelmä - vai joko mä siitä mainitsin aikasemmin. Joka tapauksessa mukavin juttu on että Amandasta on huisin hauskaa kiivetä kaksimetrinen liukumäki ylös ja sitten siellä ylhäällä kokeilla miten hyvin tuetta seisominen sujuu.



Mies on vieläkin anopinhakumatkalla, kone oli yli tunnin myöhässä ja kaikki jatkoyhteydet meni siis mönkään. Taidetaan tilata pizzat.



Ai, oliks se vaakamom joka sano räkätaudista. Tunnistan taudin. Siis mulla on nyt ollut yli 2 vko:a kurkku kipeenä ja nenä tukossa varmaan kuukauden. Tämä ei siis ole allergiaa, allergiaräkä on erilaista ja sen saan aika hyvin lääkkeillä pysymään poissa. Ihanat jutut minullakin. Kaikkia varmasti kiinnostaa mun rään laatu... Yök!

Vielä täältäkin Kentille tsempit; toivottavasti asia on jo haalistunut eikä enää ota päähän niin paljon! Itse olen huomannut, että Lauran myötä olen tullut paljon entistä kärkkäämmäksi niitä idiootti-ihmisiä kohtaan, joiden pääasiallinen elämäntarkoitus näyttää olevan muiden arvosteleminen ja nolaaminen. Täällä Suomessakin ihmiset kyllä osaavat olla yllättävän inhottavia ja tympeitä toisiaan kohtaan, vaikka kuinka yrittäisi itse olla ystävällinen ja esim. pyydellä anteeksi jos on muiden tiellä vaikka bussissa tms. Onneksi välillä vastaan tulee myönteisiäkin tapauksia, ja niistä riittää iloa ja ihmeteltävää pitkäksi aikaa!



Meille kuuluu ihan hyvää, tasaista vaan. Euroviisuvoitostakin ollaan jo suurin piirtein toivuttu! Mahtavaa Lordi!! On se kyllä mieletön juttu.

Silloin lauantaina oltiinkin Lauran kanssa ensimmäistä kertaa yö erillään toisistamme. Itku tuli (minulta), kun mies lähti Lauran kanssa mökille ja toisen kerran, kun Laura sanoi mulle puhelimessa: " koko" . Muuten pärjäsimme kaikki hyvin, ja sunnuntaina oli ihana nähdä taas.



Lauran sanavarasto koostuu tällä hetkellä lähinnä yhdestä " sanasta" , joka on juuri tuo " koko" . Erityisesti se tarkoittaa mopoa, mutta myös lähes kaikkia muita maailman objekteja. Lentokone taitaa olla kylläkin " kokoko" , äiti on " äiti" ja " mennään" on " ennääennää" . Yhdessä vaiheessa Lauralla oli enemmänkin sanoja tai niiden tapaisia, mutta nyt ne ovat tainneet unohtua.



AamiaisG: Laura syö joka aamu kaurapuuroa ja marjasosetta + maitoa. Lisäksi annan yleensä vähän leipää, jonka mussutuksen aikana voin itse lukea lehden läpi : )



Mun piti vielä kysymäni Jotain Tärkeää, mutta nyt en tietysti muista mitä se oli. Palaan tarvittaessa vielä asiaan, mutta nyt pitää siirtyä telkkarin ääreen. Lordia haastatellaan muistaakseni ykkösellä klo 21.10!



t. Ompunäiti



ps. Sunnuntaina ryhdyin viimein lukemaan sitä Da Vinci koodia, ja eilen se jo loppui! Oli upea lukukokemus, koukkuun jäin että kolahti. Leffakin täytyy nähdä, sillä onhan Audrey Tatou yksi suosikkinäyttelijöistäni!

Moi,



Kent, onpa karvat pystyyn nostattava amma siella kaupassa. Ois mennyt taysin hermot ja mina pois tolaltani ja samoin keksinyt sanottavat vasta myohemmin ja saksalaisten (tai minkamaalaisten vaan) viha kasvanut potenssilla viisi.



Meille todella murtauduttiin erittain torkeesti ja se on saanut mut inhottamaan koko Englanti. Ollaankin tosissamme nyt mietitty suomeen muuttamista, arkielama on niin paljon helpompaa suomessa ku asiat toimii. Nyt esim uuteen valiaikaiskotiin on kestanyt jo kolme viikkoa etta saadaan tavallinen puhelinliittyma eli ei nettiakaan. No tama meni asian vieresta. Se murto vaan jarkytti mielen tosi pahasti ja taalla kotonakin heraan aaniin ihan paniikissa.



Nyt muille anteeksi ei-hippus ja kohdistetusta kysymyksesta: mutta Erska eli erjjj! Onko ollut vaikeata muuttaa maalle? Ikavoitko Helsinkia? Mietin vaan etta miten sita sopeutus hiljasempaan eloon Lontoon jalkeen, ihmiset tietysti on erilaisia mutta ois mielenkiintosta kuulla. Olen aika outo mutta en haluis Helsinkiin ku siella asuu kaikki tutut. Ollaan niin totuttu ihanaan anonyymiyteen etta en osais enaa olla suurennuslasin alla ja nahda kavereita usein.



Ja hipusta, Anna voi hyvin ja silminnahden nauttii mummun ja ukin seurasta. Suru vieda hanet taalta kotiin...ja tosi suru itellekin lahtea mutta ei sita ukko parkaa viiti yksin pitaa.



Nyt nukkumaan, palaillaan



K

Monen teksteihin olisi kommentoitavaa, mutta ehkä taas ensi viikolla, kun on töissä. Yllättäen siellä on enemmän aikaa näpytellä :)



Pihla touhuilee omassa huoneessaan palikoilla, yhä yöpuvussaan, kun ei tuonne ulos viitsi kaatosateeseen lähteä. Esikko katsoo Titi-nallea yläkerrassa. Ihanaa, kun on vaan aikaa olla. Eilinen päivä oli tosi mahtava, kun oltiin kotosalla koko perheen voimin, ulkoiltiin, tavattiin pihalla uusia kavereita, seikkailtiin metsässä, syötiin, herkuteltiin, leikittiin.. Kokeilimme uutta vuodesohvaamme ja köllittiin siellä koko perhe. Kiukuttelua ei kuulunut, toisin kuin hoitopäivinä, jolloin aikaa ei vain ole tarpeeksi. Niin, täällä yksi syyllistynyt äiti...



Tänään suuntaamme vanhemmilleni yhdeksi yöksi. Kivaa sekin.



Sanavarastosta on ollut puhetta. Pihlahan on ollut aina tuonne tammikuulle asti käytännössä hiljaa. Sitten tuli ekat jokeltelut: an-na, kun saatiin halkio suljettua. Pihla ymmärtää aivan valtavasti, mutta heittää sanoja vähän. " Kakka" on tullut muutamia kertoja, ja " ankka" , mutta niitä ei nyt ole taas kuulunut. Ankkaan hän kyllä matkii. Tällä hetkellä mieluisimmat sanat ovat " äiti" ja " aatu" (koiramme). Mutta halkion reijästä johtuen(ko) t-kirjain jää uupumaan. Itse tunnistamme siis edellämainitut sanat, mutta vieraalle voi tehdä vaikeaa. Eilen muuten Pihla huusi sängystään ekan kerran äitiä, ja se oli aika liikkistä. Puheterapia Pihlalla on muuten ekan kerran 2-vuotiaana, joten kehitystä tarkkaillaan ja apua on saatavilla jos sitä tarvitaan.



Nyt sain koneelle seuraa, ja haisevaa sellaista. Siis ei ku hommiin! Ihanaa muuten tuo vaipanvaihto, kun neiti ei pysy paikallaan hetkeäkään.



Hauskaa viikonloppua!

Jeps meillä ollaan ihan sunnuntai fiiliksissä, siis leppoisaa elämää =) Eilinen meni kivasti ja mies oli tosi hyvällä tuulella, se hyvä tuuli tarttui kaikkiin joten lauleskellen meni päivä =) Aamulla mies vei pojat 2 tunniksi ulos, joten minä kuurasin kodin, ihana tunne kun on siistiä. Minun vanhemmat olivat kylässää ja veivät Antonini ulos sillä välin kun esikoinen oli kaverin synttäreillä, eli äiti ja isikin saivat vähän laatuaikaa =)



Aamiaisista vielä, nyt olen tarjonnut leipää jota Anton syö samalla kun työnnän sosetta suuhun (puurosta ollaan luovuttu hetkeksi ja annan hedelmä soseita) näin saadaan menemään 1/2 purkkia sosetta. Toisaalta uskon, että Anton voi olla samanlainen kuin minä, ei maistu aamiainen minullekkaan, en viitsi Antoniakaan pakottaa.



Pisujuttuja: Ollaan saati aamupisut pottaan jo neljänä päivänä peräkkäin, eilen saatiin myös lattialle sekä kakka että pissa =) Ei muuta kuin äkkiä siivoamaan, poju oli jalkaa myöten kakassa



Ompunäiti: Jos Da Vincin koodi kolahti, lue Enkelit ja Demonit, se on tosi tosi hyvä ja mulla kolahti molemmat ja kovaa. Da Vincin koodin menen katsomaan viikonpäästä lauantaina, samalla käyn syömässä ysätväni kanssa =) Mutta nyt hommiin, mukavaa viikonloppua kaikille



Mareila+Anton

Helvanderi nukahti lopultakin ja minä ryntäsin heti koneelle, jotta ehdin vielä jotain lueskella jutuistanne ennen illan elokuvaa (pää pitää aina tyhjentää töllöttimellä, se on jämpti niin!)



Aamupalagalluppi: Kommentti: ehkä tosiaan vaihtelua tarvitaan ainakin oidenkin hippusten ruokavaliossa? Helvillekään ei ole viime aikoina enää puuro+marjat maistunut, mutta nyt olen jonkun aikaa antanut aamupalalla jugurttia+marjoja, niin on iltapuurokin maistunut paremmin. Ja tänään olikin oikein herkkua, kun tein ohrauunipuuroa, upposi oikein santsilautanen vaikka tunti sitten oli just syöty perunamuussia.



Meillä tuo " oikean" ruoan syöminen on vähän vaikeaa. Vaikka mihin aikaan tarjoan liharuoan, ei sitä mene kuin muutama lusikallinen. Samoin kasviksia menee melko vähän. Niinpä tänäänkin laitoin välipalaksi sitten perunamuussia, että saisi edes jotain vitamiineja kasviksista... Enkö vain osaa laittaa hyvää liharuokaa, enkö tarjoa sitä mieluisessa muodossa vai onko lapseni kasvissyöjä??? Tai " hedelmisti" (vai mikä se Notting Hillin yksi morsmaikkuehdokas oli...)



Saanko kysyä yhtä lapsien ulkopuolista asiaa? Käyttääkö kukaan kuukautiskuppia? Minua kiinnostaisi, mutta en ole uskaltanut tilata, kun olen arponut eri mallien ja kokojen kanssa... Synnytyksen jälkeiset kuukautiset ovat olleet aina pari päivää TOSI runsaat, eikä tamponit pidä enää mitään ja olenkin joutunut siirtymään superhyperpaksuihinyövaippoihin noina runsaina päivinä, eikä se ole enää kivaa =(

MugSkap: Laitatko ihan vaan marjoja ja piimää tehosekoittimeen vai miten marja-piimä pirtelön valmistat? Sitä laitan huomenna, josko herralle kelpaisi. Tavalliseen ruokaan siirtyminen on meilläkin ongelmallista, mikäpä kiinteiden syömiseen liittyvä ei? Oletko koittanut tehdä esim. tosi löysää perunamuussia, mihin sekoitat jauhelihaa (ihan pientä, ei kuitenkaan soseutettua) tai uunilohta, se usein maistuu. Esim pastoja tarjoan Antonille niin, että pienennän haarukalla ruokaa, kannattaa myös katsoa, että ruoka on tarpeeksi " kosteata" soseissa on aika paljon nestettä, niin voi tavallinen ruoka tökkiä. Toisaalta paras sanoja minäkin, kun Anton ei syö sitten millään, ei kyllä maistu kaupankaan pöperöt.



Nyt leffaa katsomaan,



Mareila+Anton

-Piimää+marjoja

-piimää+marjakiisseliä

-piimää+marjoja+kauraleseitä

-piimää+mehua

(joskus jopa: piimää+PUUROA+marjoja)



Sauvasekoitin tai tehosekoitin tekee tarpeeksi hienoa jälkeä. Ja Helvi juo oikein mielellään paksulla pillillä, vaikka osaakin juoda myös mukista, mutta kai siinä pillissä on " hohtoa" noinkin pienen mielestä?!



Perunamuussi tuntui tänään maistuvan hyvin, ehkä koetan tosiaan huomenna sekoittaa joukkoon jauhelihaa tai kalaa (olen hirveän huono tekemään kalaruokia, mutta Helville sitä yrittää joskus muistaa)... Ainoa varma tapa saada liharuokia syötyä on tehdä niistä lihatikkuja/palloja, joita voi syödä käsin. Silloin kyllä maistuu. Jos liha on sekoitettuna kastikkeeksi tai soseen joukkoon ei ole ollenkaan yhtä hyvää. Ja äidin kokintaitoja oikein kehutaan, kun kaupan soseruoat tuntuvat maistuvan paremmin kuin itsetehdyt herkkuruoat!

kiitos resepteistä, täytyy kokeilla =) Ja kalasta, eli ihan lohi uuniin ja avot, se yleensä maístuu lapsille.



Hyvää yötä



Mareila+Anton

Tuolla aikaisemmin pohdittiin murojen syömistä. Nyt " aamupuurottomana aikana" olen antanut joskus aamupalaksi jugurtin kanssa Weetabixin murokkeen. Se menee sopivaksi muhjuksi nesteen kanssa. Sitä on kiva antaa Helvin myös itse syödä, kun se on niin tahmeaa, että pysyy lusikassa, vaikka lusikka kääntyy nurinpäin aina ennen suuhun menoa. Ainoat muut " lusikkaruoat" ovat minulla perunamuussi ja puuro. Onko muuta lusikassa pysyvää?



Alkupalana ja herkkuna meillä on kotimainen TalkMuru, joka on talkkunamuro, sokeriton ja vain hippunen suolaa. Sopivia pieniä palleroita, joita on kiva metsästää pöydältä :)



Monissa muissa muroissa (Kellogsit yms) on tosiaan aika paljon sokeria ja suolaa, joten niitä olen yrittänyt olla antamatta, vaikka joskus onkin maistellut.



Onnea Mareilalle ja Antonille piimäkokeiluihin!

Kiitos taas uusista aamu- ja välipalavinkeistä! Meillä syödään kai ihan terveellisesti ja sopivasti, mutta ehkä tuota vaihtelua voisi olla enemmän. " Koko perheen ruokia" olen ruvennut pikkuhiljaa kokkailemaan; ts. opetellut maustamaan ruokia ilman suolaa. Tällä hetkellä Lauralle uppoaa jauhelihakastike + pasta tai perunamuusi, purjo-perunasosekeitto, lohikiusaus, lihamakaronilaatikko ja lihapullat+perunamuusi. Eipä kovin yllätyksellinen meny näin lapsiperheessä! : )



Täällä on meneillään ihana lauantaiaamun hetki. Laura heräsi jo klo 5.40 (!!!), ja sen jälkeen ollaan ehditty syödä aamupalat ja käydä koiran kanssa tunnin lenkilläkin. Laura simahti rattaisiin lenkin lopussa, ja nukkuu nyt parvekkeella. Täytyy nyt taas kerran pähkäillä, pitäiskö sittenkin palata kaksiin päiväuniin varsinkin, kun nuo aamuherätykset tuntuu vaan aikaistuvan...



Sitten tarinaa erään imetyksen lopettamisesta! Se kävi kaikessa hiljaisuudessa ja melkein huomaamatta tämän viikon alussa. Muutaman viime viikon ajan imetin enää aamuyöllä ja illalla, ja viime viikolla lopetin sen aamuyönkin imetyksen. Maanantaina jäi iltaimetyskin väliin, kun olin illalla menossa ja Laura oli mennyt nukkumaan kun tulin kotiin. Silloin tajusin ensi kertaa, että ohops, tänään en olekaan imettänyt kertaakaan! Tiistaina ja keskiviikkona mietin asiaa aina välillä, mutta koska Laurakaan ei tuntunut kaipaavan tissiä, ajattelin että okei, ehkä tämä voi mennä nyt näin. Luulen, että tämä meni nyt helpommin kuin jos olisin etukäteen päättänyt lopettamisajankohdan ja tiennyt, että " tämä on nyt sitten vika kerta" . Pari kuukautta sitten surin asiaa etukäteen paljonkin, mutta nyt olo on ihan okei! Lähinnä olen tosi iloinen siitä, että imetys onnistui meillä näin kivasti. Ja sekin varmaan vaikuttaa, että Lauran kasvettua niitä läheisyyden jakamisen muotoja on tullut lisää - L esim tulee monta kertaa päivässä luokseni ihan vaan " haliakseen" minua. Liikkistä!



Mugskab; minäkin olen jo viime syksystä lähtien miettinyt kuukuppia, mutten ole saanut aikaiseksi hankkia sitä. Kyllähän sitä tosi paljon kehutaan.



Nyt täytyy lopetella, sillä aion lähteä pitkästä aikaa tekemään kirpparilöytöjä! Mukavaa viikonloppua kaikille teille,



t. Ompunäiti



ps. Enkelit ja demonit on jo varattu kirjastosta!

pps. Hei oliko se muuten Nolaana, jolle olisi syntymässä näillä hetkillä uusi pikkuinen? (sorry jos nyt sekoitan henkilöt) Mitähän sinne päin kuuluu?

.. kysyisin, onko teillä ollut minkälaisia fyysisiä tai psyykkisiä oireita imetyksen loppumisen jälkeen. Itse olen nimittäin ollut tällä viikolla epätavallisen väsynyt, ja on ollut pakko esim. nukkua joka päivä pienet päikkärit. Nyt juuri tuli mieleen, että voisiko tällä olla yhteyttä tuohon vieroitukseen? Onhan se hormonaalinen muutos kehossa kai varsin merkittävä, joten ei ihme jos jotain uutta ilmeneekin.



Ruoanlaittoon, moi taas!

Ompunäiti

Ompunäiti: Kiva, että vierotus teillä onnisui noin kivuttomasti =) Sitä samaa olen minäkin odotellut, no tuski tapahtuu meillä ;) Oireista en muista, kun esikoisen imetyksen lopettamisesta on niin kauan. Oletteko tulossa Lauran kanssa piknikille, ilmoittautukaapa jos olette, minulle sähköpostiin =)



Entäpä NOLAANA, VAAKAMOM, GUNMIMAMMA, JA KAIKKI MUUT JOTKA PIKNIKILLE HALUAVAT, ILMOITTAUTUKAA MINULLE (KOROSTAN MIELUMMIN ILMOITTAUTUKAA " TURHAAN" JA PERUKAA JOS ETTE PÄÄSE) OSOITE OLI VANHA TUTTU jean1@luukku.com. =) Ajankohtahan oli 10.6, joskus iltapäivällä, ilmoittautuneina tällä hetkellä ovat Lyle ja Pihla, Melodi ja Lotta, kuukkis ja Leevi, Sma ja Emilia, Kuningaskobra ja Heini sekä minä kera Antonini (ja ehkä kera esikon)



MugSkap: Vielä yksi ruoka mitä kannattaa koittaa on keitot, ne usein maistuvat



Ja aamupala vinkki meiltä: Antonille maistuvat ne juotavat jogurtit, nyt tekemään suklaa moussea



Mareila+Anton

Aina pitäisi mennä nukkumaan Helvin kanssa samaan aikaan, että aamulla jaksaisi herätä pirteänä, mutta kun kaipaa hetken omaa aikaa ennen unia. No, tänään tulikin nukuttua parit parin tunnin päikkärin Helvin kanssa, eli ei ihan oikeastikaan nukuta.



Helvin päiväunirytmi on muuten muuttunut ihan hassustui päin. Helvihän ei vauvana nukkunut päiväunia oikeastaan ollenkaan, ja jos nukkui niin korkeintaan tunnin. Nyt on jonkun aikaa nukkunut parit päikkärit 1,5-2h kerrallaan! Eikös päiväunien pitänyt vähetä tässä isommaksi kasvaessa?



Perunamuussi+jauheliha maistui ihan hyvin. Toista liharuokaa en kyllä saa mitenkään mahtumaan päivän ruokahetkiin. Syödäänkö teillä muilla kaksi " oikeaa" ruokaa päivässä, vai riittääkö yksi? Jotenkin vaan nuo päiväunet vievät ruoka-aikoja meidän perheessä. Ei Helvi tunnu ollenkaan nälkäiseltä nukuttuaan ruoka-aikojen välissä verrattuna siihen, kun touhusi sen ajan. Ei siis missään välissä maistu enää toinen soseannos, vaan mennään pienellä jugurtilla tai hedelmällä ihan hyvin iltapuuroon asti. Nuita keittoja voisi kyllä kokeillakin, tulisi itsekin vähän kevennettyä (vielä 10kg normaalia painavampana...)



Ai, niin Mareila: lähetäpäs minullekin vähän suklaamoussea - alkoi hirmusti tehdä mieli!

miltäs rinnat ovat tuntuneet nyt kun Laura ei enää syö? Kyselen siksi, että itsekin imetän nyt jo harvakseltaan ja olen miettinyt, voiko imetyksen lopettaa kertaheitolla, vai pitääkö vähentää vähitellen, ettei rinnat pakahdu maitoon seuraavana päivänä?

Tooosi pitkästä aikaa minäkin lueskelin teidän pinoa ja huomasin Ompunäidin kyselevän pian synnyttävän perään ja luulenpa, että se joku olen minä! :) Eli la olis jo viikon päästä 4.6 ja voitte kuvitella (on varmasti kaikilla kuitenkin suht tuoreessa muistissa) että odottavan aika on PITKÄ, huoh! Olen joka päivä aina vaan valmiimpi synnyttämään ja pisimmillään tämä odotus voi kestää siis vielä 3 viikkoa....



Mutta laittelenpa vähän huhtihippuseni kuulumisia tässä samalla. Eli pikkumiehen 1-vuotissynttärithän oli 6.4. Vauhti on meillä melkoinen, poika oppi kävelemään 9,5 kk:n iässä ja nykyään juoksee joka paikkaan, erityisesti ulkona äitiään karkuun.. Alkuhankaluuksien jälkeen meidän " vaativasta vauvasta" on tullut tosi reipas, rohkea ja iloinen pikkumies. Välillä melkein toivois ettei olis niin rohkea kun luottaa kaikkiin ihmisiin ihan täysillä eikä vierasta ketään ja isot autotkaan ei pelota, päinvastoin. Kova " pärinäpoika" on tuo meidänkin poika, varmaan 95 % valveillaoloajasta liittyy autoihin, moottoripyöriin ja traktoreihin. Pikkuautoilla ajetaan, autokirjoja pitää lukea 100 kertaa päivässä ja ulkona avautuu ihan mahtava mootoriajoneuvojen maailma! Äitiä ei aina jaksais niin kiinnostaa.. :)



Syöminen sujuu meillä hyvin, paitsi silloin kun hampaita tulee. Sotku on aina uskomaton, pojan on saatava syödä itse eli sotkea ruoalla mutta jos siinä sivussa ruokaa uppoaa kunnon satsit niin eiköhän se ole pääasia..? Maitoa meillä menee varmaan kans se 5-6 dl päivässä.



Nukkumaan on menty tähän saakka aina kl 21 mut ilmeisesti nämä kevätillat on sotkenut rytmiä niin et unimatti tulee vasta lähempänä kl 22 ja aamulla nukutaan sitten sinne 8-8.30 saakka. Poika nukkuu vaan yhdet päikkärit 13-15.30(16.00) joten rytmit on meillä aika kohdillaan Tosin ei kauaa kun uusi vauva taloon tupsahtaa niin kaikki menee taas uusiksi.. Kuka halusikaan, että elämä olis helppoa..? ;)



Pikkumies on ihan älytön puhua pälpättämään, sanoja tulee muutama, siis tunnistettavia: pappa = isoisä, isä ja miehet yleensä (ollaan ihan täysin suomenkielisiä vaikka Vaasassa asutaan, mistä lie oppinut..) mamma = ruoka, auto, vauva, ta-trr = traktori ja kakka tietysti!



Saa nähdä kuinka tuleva isoveli suhtautuu uuteen tulokkaaseen, poika on nimittäin aika kiinni minussa kuitenkin vaikka reipas onkin. Onneksi iskä " kelpaa" pojalle nyt yhä useammin sylivaihtoehtona..



Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille ja olipa piristävää lukea teidän muiden hippusten kuulumisia!



MiljaMaaria = Namna

pitkästä aikaa tällekkin puolelle...

Mihin tuo aika menee...

neitin sain n.puol tuntia sitten nukkumaan ja lueskelin tossa jutut läpi...



Aamiaisg: Meillä ei mene tällä hetkellä oikein mikään alas... Pitääpä kokeilla tota piimää..

Puuroa menee jos yöllä ei juo maitoa, mutta harvassa ne yöt nykyään..



Muuten ruokaa menee vaihtelevalla menestyksellä, tänään meni 2 liha-annosta tunnin sisällä+leipää ja kaikkea muutakin mitä tarjosi... Yleensä näitä kohtaan onkin sitten se 10 päivää huonoa ruokailua = 1 pieni annos ruokaa koko päivänä... Neiti oli jopa viikon syömätä, niin että vaippakokokin pieneni yhden, mutta neuvolassa oltiin sitä mieltä että jos maito maistuu ja on pirteä niin tollaisia kausia voi tulla enemmänkin.. hui.. vaikka neiti on pyöreä, niin kyllä tuo oli jotenkin hirveätä katella miten toinen laihtuu silmissä...



Muista mitä tänne olen laittanut, mutta nytten meilläkin neiti kävelee tukea vasten, kovasti kokeilee tasapainoaan välillä päästämällä irti.



Sanoja tulee päivittäin uusia, mutta suurinosa tulee niin että matkii mitä me miehen kanssa puhumme.



Pissalla olemme käyttäneet potalla joka aamu kohta kuukauden ja joka kerta jotain on tullut... ja sitten neiti on huomannut että kun pierasee niin kuuluu kiva pärinä, monesti huomaa että kovasti punnertaa oikein sitä pierua ja sitten kohta tuleekin isot naurut.. :)



Muakin on korvenneet mummut, ei siis mitenkään niin hirveä juttu kuin se errj (?).. Aina kun olen käynyt äitini kanssa ruokakaupassa, mummut ovat tuleet selostamaan että kuinka on tyttö äitinsä näköinen, äitini yleensä työntää kärryjä..

No tähän varmaan vaikuttaa että äitini on 43vuotias, olen siis 25vee.. Ja minä olen yleensä toisella hyllyllä katselemassa jotain... Kun tulin siihen paikalle, niin mummu kertoo mulle että kyllä on söpö tyttö, on ihan äitinsä näkönen, johon mä olen että onhan se... :) no sitten tää mummu alkaa kyselemään että millos sä teet lapsia, ei kyllä kannata aloittaa noin nuorena.. Mä olen aina sanonut että pienen välin ajattelin pitää että kerkeän seuraamaan tämän kehityksen rauhassa.. viimeksi alkoi mummu toitottamaan suurella äänellä että ei sitä meiän nuoruudessa alle 18veenä tehty lapsia...mä tokaisin sille ettei tätäkään lasta ole tehty alle 18vee, meni mummu hiljaiseksi ja sain äitiltäni rumat silmäykset... vaikka olen aina ollut paha suusta, niin rajansa kaikella... Toisaalta itestä sanoin nätisti tuon.. mitäs tuli taivastelemaan siihen..



Mut nytten nukkumaan... Öitä..

Ihanaa, isi on nukuttamassa Lauraa ja minä pääsin nopsaan pinoon ennen kuin Noora menee naimisiin! Siis kerta kaikkiaan, mieheni onnistuu saamaan Lauran nukkumaan puolet nopeammin kuin minä! Harmittaa vähän: mitä ihmettä minä teen aina väärin?!? Samat systeemit meillä on molemmilla käytössä.



Mugskab kyseli miltä rinnat tuntuvat nyt imetyksen loputtua. Suoraan sanottuna: tyhjiltä! Ja erityisesti ne myös näyttävät siltä. : ( Pari kaveriani on kuitenkin lohduttanut, että niiden pitäisi ajan myötä edes vähän palautua entiseen suuntaan... mitä mieltä olette tästä, päteekö tuo lupaus? Mulla ei maito sillä tavalla kunnolla noussut enää moneen kuukauteen; tai en ainakaan tuntenut sitä samalla tavalla kuin alussa. En esim. imetyksen pikku hiljaa vähentyessä ole kertaakaan joutunut pumppaamaan " ylimääräisiä" pois. Mutta täähän on varmasti tosi yksilöllistä!



Miljamaaria, onnea odotuksen loppumetreille ja sorry nimimerkkisekoulusta! Olisipa aika hurjaa, jos jo nyt olisi uusi vauva hoidettavana, huh!



Nyt pitää mennä availemaan telkkaria, sillä mun on pakko nähdä miten siinä hullussa naimisiinmeno-ohjelmassa tapahtuu. Kuulumisiin,



Ompunäiti



ps. Mareila; miten mustakin tuntuu, ettei Anton ihan hevillä tissistä luovu! : )