Jos mies kohtelee sinua "kuin olisit paras asia mitä hänelle on tapahtunut", niin sinä eikä yksikään nainen ole kiinnostunut hänestä

Jaa, minä kyllä itserakkaana pidän minua palvovista miehistä.

Miksi tämä aloitus piti uudestaan tehdä?

Aivan samaa mieltä aloittajan kanssa. Tai siis eihän tämä ole edes mielipidekysymys, vaan faktinen tosiasia. Miksi sen myöntäminen tuntuu olevan monille niin ylivoimaisen vaikeaaa?

Miehen PITÄÄ palvoa mua. En juokse miesten perässä, miehen pitää juosta mun perässä.

Toisaalta otsikossa kuvailtu mies vaikuttaa epätoivoiselta ja/tai kokemattomalta.

Pyydät liikaa naisilta. Eivät ne ole tietoisia olentoja, vaan hormoniensa, huuhaan ja juorulehtien vietävissä olevia otuksia. Kohtele naista kuin hevosta, joka sinun pitää kesyttää itsellesi ratsastettavaksi, niin pääset pitkälle. Tammaa pitää kohdella hyvin, mutta jämäkästi. Sinä olet pomo, ei ratsu. Kun tamma tottelee, annat sille vähän herkkupaloja kädestä. Jos se vikuroi, ratsupiiskaa lautasille.

Ap on oikeassa. Jos nainen huomaa miehen heikon oloiseksi, alkaa jatkuva testailu ja kiukuttelu ja huonostihan se lopulta päättyykin kun toinen ei halua tapella 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta otsikossa kuvailtu mies vaikuttaa epätoivoiselta ja/tai kokemattomalta.

Totta. Sinulle arvokas mies ei kohtele naista kuin hän olisi paras asia mitä hänelle on tapahtunut, eikö?

Piti sitten mennä kopioimaan mun kommentti.

Minä ainakin pidän miehestä joka kohtelee minua noin, eikä sen tarvitse tarkoittaa että mies olisi jotenkin ei-maskuliininen, asioissa pitää katsos olla sopiva tasapaino.

Hö, olen ollut kimpassa otsikossa kuvaillun miehen kanssa jo lähes 20 vuotta! En aijo erota, ollaan tyytyväisiä meidän avioliittoon. Eli ihan höpöhöpöä tuo väite. Ap:lla on joku muu ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Ap on oikeassa. Jos nainen huomaa miehen heikon oloiseksi, alkaa jatkuva testailu ja kiukuttelu ja huonostihan se lopulta päättyykin kun toinen ei halua tapella 24/7.

Miksi tässä katsotaan asioita vain joko-tai muodossa? Voi kohdella naistaan noin ilman että on heikko tai huonoitsetuntoinen tai mitä lie. Tottakai pitää säilyttää kuitenkin selkäranka eikä miehen pidä antaa itseään kohdeltavan jonain ovimattona.

Mun mieheni kohtelee mua kuin parasta asiaa elämässään. Ja niin sen pitääkin olla, mun mielestä puolisoiden pitää olla toistensa ykkösprioriteetti.

Joo, ei yksikään, ei ainoakaan, koskaan.

Täällä on joku tai joitain ihan tampioita miehiä.

Huomaa: en sano, että kaikki miehet on tampioita, joka ikinen.

Tietenkin haluan, että olen miehelleni parasta, ihaninta ikinä.

Mistä ap mahtaa puhua? Stalkkaatko jotain naista joka ei innostu?

Ei pidä olla tunteeton. Rakkaani on herkkä. Joskus itkeekin. Rakastan häntä paljon enemmän kuin hän minua. Rakastan sitä, että hän uskaltaa joskus olla haavoittuva.

Rakastan sitä pientä poikaa hänen sisällään.

Hän on myös kuuma, ihana, silmääni hyvän näköinen. Rakas.

Tunteellisuus on tosi paha juttu, kun se ilmenee tuollaisena vihamielisenä, uikuttavana katkeruutena kuten aloittajalla. Aika moni itseään herkkänä ja tunteellisena pitävä ihminen ilmaisee estottomasti vain ja ainoastaan niitä negatiivisia tunteita - tauotta.

No kyllä minä naisena sen myönnän: minä koen tarvitsevani vahvan miehen, joka kykenee puolustamaan minua ja perhettä. Liian tunteellinen mies on kieltämättä ongelma, siis ”ailahtelevainen” tms. Tunteet on meillä kaikilla, mutta epävarmuus ja ”hukassa oleminen” eivät viehätä.

Kai joku sanoisi samaa naisestakin.

Mutta en ole ollut parisuhteessa ääliön kanssa - eli toksinen maskuliinisuus ei silti ole sama kuin jämäkkyys yms.

Taas näitä "en saa naista, koska olen niin hyvä mies" -uikutuksia. Kyllä se vika löytyy teidän luonteesta ja vinkkinä vain: syy ei ole, että olisitte niin huomaavaisia, helliä ja rakastavia kumppaneita. Syy on se, että olette katkeria ja naisvihamielisiä.