Nyt olen niin loppu tähän parisuhteeseen.

Koska kukaan ei vielä ole sanonut palstan perinteistä ratkaisua, niin minäpä sanon.

Jätä se sika. (ja mene itse luostariin eheytymään)

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sen patoutuneen vihantunteen oikein hyvin, on omaakin kokemusta. Kun yrität ja yrität ja yrität ja toinen vaan painaa ja painaa ja tekee vaikka mitä. Onneksi ette tappaneet toisianne. 

Nyt pelästy, ota opiksesi ja lähde. Ei sillä ole juuri nyt väliä, miten selviät, meillä on yhteiskunta joka tukee tällaisessa tilanteessa. Tärkeintä on päästä ja pois ja veikkaan, että aika pian sen jälkeen alat löytää omia sisäisä voimavarojasi myös. Jos voit tukeutua perheeseesi ja ystäviisi, tee se. 

Kaikkea hyvää sinulle. Lähde. Älä jätä sitä haaveeksi vaan toimi. 

Mistä tiedät aloittajan yksipuolisen sadun perusteella , mitä patoutuneita vihantunteita aloittaja on vuosien aikana saanut miehessään aikaa? Pidät aloittajaa viattomana enkelinä? 

Herättääkö oma väkivaltaisuus häpeää ja sitä kautta vaikeuttaa esimerkiksi turvakotiin hakeutumista?

Älä takerru siihen. Kerrot koko kuvion ja millaista se on ollut. Osoittaa vastuuntuntoa lähteä nyt, kun omakin kontrolli alkaa pettää. Jaksamista!

Lähde sinne vanhempiesi luo lasten kanssa ja kerro heille kaikki. Pakkaa tärkeimmät tavarat mukaan, ettei mies tuhoa niitäkin. Yritä lähteä sillä aikaa, kun mies on töissä tai poissa kotoa, älä kerro lähdöstä etukäteen.

Voit vanhempien luota käsin laittaa vuokrakämpän hakuun ja eropaperit vireille ja sopia käynnit lastenvalvojalla. Mieti, olisiko vanhempien lähellä myös paremmat työmahdollisuudet ja tukiverkot. Ei tuohon suhteeseen voi jäädä, etkä voi lapsiakaan jättää miehen armoille, jos haluat olla päähuoltajana jatkossa. Ehkä jotain terapiaakin voisit miettiä, niin pääset purkamaan asioita.

Mä en suostu uskomaan, että itsenäinen, länsimainen ja vapaa suomalainen nainen olisi miehensä armoilla. Eiks niin?

Vaikeaa sanoa tähän mitään. On joskus tullut vastaan tapaus, jossa nainen pahoinpiteli miestä henkisesti niin paljon, että lopulta mies mottasi. Samasta asiasta kuitenkin kyse, eli väkivallasta. Kaikki mustelmat kun eivät näy ulospäin.

Huoh! 😏

Älä mieti äläkä häpeä omaa väkivaltaista reaktiotasi. Me kaikki kykenemme sellaiseen kun tarpeeksi ärsytetään ja provosoidaan. Kiusataan. Kertomuksesi perusteella miehesi on kiusaaja ja olet menettämässä mielenterveytesi ja itsekunnioituksesi sen takia. Sinun on lähdettävä. Valmistele asia huolella, nyt pää kylmänä vaan. Älä kuuntele enää miestä, hänen ilkeät sanansa eivät enää voi satuttaa sinua sen jälkeen kun päätöksesi teet. Äitinä sinun täytyy myös ajatella lapsiasi, ettet altista heitä enempää sairaalle parisuhdekuviolle.

Olen varmasti aiheuttanut vihaa miehessä. Olin aiemmin aktiivinen seksissä. Miehen väkivaltaisen käytöksen jälkeen en ole enää halunnut miestä. En niinkuin ennen. Miehelle seksi on hyvin tärkeä asia, haluaisi vaikka monta kertaa päivässä. Nyt on joutunut tyytymään paljon vähempään. Joskus on viiikon jopa kahden tauko seksissä. En juurikaan tee alotteita. Yleensä vaan tyydytän miehen, että saa olla vähän aikaa rauhassa, eikä kuulla olevansa pihtari. Mies on rauhaton ja huonolla päällä jos ei saa seksiä, ilkeäkin. Lisäksi valitan, olen huonolla päällä, en huomioi miestä, kehu enkä anna huomiota. Ja monia muita asioita, mitä en kyllä itse allekirjoita.

Ap

Älä nyt enää selittele ja tee itsestäsi syyllistä. Vaikka olisit maailman paskin vaimo niin eikö siinäkin tapauksessa olisi parasta päästäää mies vapaaksi. Ja mieti nyt ihmeessä lapsiakin! Sinulla ei ole nyt voimavaroja yhtään heidän hyväkseen, mies ja parisuhde imee kaikki voimasi. 

Vierailija kirjoitti:

Olen varmasti aiheuttanut vihaa miehessä. Olin aiemmin aktiivinen seksissä. Miehen väkivaltaisen käytöksen jälkeen en ole enää halunnut miestä. En niinkuin ennen. Miehelle seksi on hyvin tärkeä asia, haluaisi vaikka monta kertaa päivässä. Nyt on joutunut tyytymään paljon vähempään. Joskus on viiikon jopa kahden tauko seksissä. En juurikaan tee alotteita. Yleensä vaan tyydytän miehen, että saa olla vähän aikaa rauhassa, eikä kuulla olevansa pihtari. Mies on rauhaton ja huonolla päällä jos ei saa seksiä, ilkeäkin. Lisäksi valitan, olen huonolla päällä, en huomioi miestä, kehu enkä anna huomiota. Ja monia muita asioita, mitä en kyllä itse allekirjoita.

Ap

Jahas haukut itse itseäsi ihan miehen sanoilla. Lukija näkee tuossa tilanteen että väkivaltaisen kiusaajamiehen alistama pienten lasten uupunut äiti joutuu pakosta vielä huolehtimaan miehen tyydyttämisestä. Ei sen noin pidä mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmasti aiheuttanut vihaa miehessä. Olin aiemmin aktiivinen seksissä. Miehen väkivaltaisen käytöksen jälkeen en ole enää halunnut miestä. En niinkuin ennen. Miehelle seksi on hyvin tärkeä asia, haluaisi vaikka monta kertaa päivässä. Nyt on joutunut tyytymään paljon vähempään. Joskus on viiikon jopa kahden tauko seksissä. En juurikaan tee alotteita. Yleensä vaan tyydytän miehen, että saa olla vähän aikaa rauhassa, eikä kuulla olevansa pihtari. Mies on rauhaton ja huonolla päällä jos ei saa seksiä, ilkeäkin. Lisäksi valitan, olen huonolla päällä, en huomioi miestä, kehu enkä anna huomiota. Ja monia muita asioita, mitä en kyllä itse allekirjoita.

Ap

Jahas haukut itse itseäsi ihan miehen sanoilla. Lukija näkee tuossa tilanteen että väkivaltaisen kiusaajamiehen alistama pienten lasten uupunut äiti joutuu pakosta vielä huolehtimaan miehen tyydyttämisestä. Ei sen noin pidä mennä.

Kyllä nuo on totta. Minä edelleenkin aina välillä sanon jos ei ole siivonnut jälkiään. Olen useimmiten huonolla päällä. En kehu miestä, ei löydy sanoja mitä itse uskon. En useinkaan halua mennä hänen lähelleen, varsinkaan jos on ollut väkivaltainen tai muuten ikävä minua kohtaan. Mutta kyllä välillä muistan hänet sellaisena kuin joskus oli. Silloin ikäänkuin ajattelen hänet sellaisena tässä hetkessä ja tunnen lämpimästi ja jopa haluan jatkaa ja yrittää hänen kanssaan. Olen aivan hukassa, enkä tiedä mitä tehdä. Tai tiedän, mutta olen jotenkin lukossa. Niin haavoitettu, että löydänköhän itsestäni sitä voimaa mitä nyt niin kipeästi tarvitsen.

Ap

Syyllisiä on turha tässä vaiheessa hakea. Parisuhteessa ollaan niin kauan, kuin on hyvä olla yhdessä. Sitten kun ei enää ole, erotaan. Sinä et voi hyvin tuossa suhteessa, tuskin miehesikään, kun noin käyttäytyy. Lähde, eroa, sure erosurusi ja rakenna uusi elämä. Se on ihan varmasti parempi kuin nykyinen. Myös lapsesi tarvitsevat rauhaa ja vakautta elämäänsä ja tasapainoisen äidin. Minä tein sen, mutta vähän liian myöhään. Voimia sinulle ja uskoa tulevaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen varmasti aiheuttanut vihaa miehessä. Olin aiemmin aktiivinen seksissä. Miehen väkivaltaisen käytöksen jälkeen en ole enää halunnut miestä. En niinkuin ennen. Miehelle seksi on hyvin tärkeä asia, haluaisi vaikka monta kertaa päivässä. Nyt on joutunut tyytymään paljon vähempään. Joskus on viiikon jopa kahden tauko seksissä. En juurikaan tee alotteita. Yleensä vaan tyydytän miehen, että saa olla vähän aikaa rauhassa, eikä kuulla olevansa pihtari. Mies on rauhaton ja huonolla päällä jos ei saa seksiä, ilkeäkin. Lisäksi valitan, olen huonolla päällä, en huomioi miestä, kehu enkä anna huomiota. Ja monia muita asioita, mitä en kyllä itse allekirjoita.

Ap

Jahas haukut itse itseäsi ihan miehen sanoilla. Lukija näkee tuossa tilanteen että väkivaltaisen kiusaajamiehen alistama pienten lasten uupunut äiti joutuu pakosta vielä huolehtimaan miehen tyydyttämisestä. Ei sen noin pidä mennä.

Kyllä nuo on totta. Minä edelleenkin aina välillä sanon jos ei ole siivonnut jälkiään. Olen useimmiten huonolla päällä. En kehu miestä, ei löydy sanoja mitä itse uskon. En useinkaan halua mennä hänen lähelleen, varsinkaan jos on ollut väkivaltainen tai muuten ikävä minua kohtaan. Mutta kyllä välillä muistan hänet sellaisena kuin joskus oli. Silloin ikäänkuin ajattelen hänet sellaisena tässä hetkessä ja tunnen lämpimästi ja jopa haluan jatkaa ja yrittää hänen kanssaan. Olen aivan hukassa, enkä tiedä mitä tehdä. Tai tiedän, mutta olen jotenkin lukossa. Niin haavoitettu, että löydänköhän itsestäni sitä voimaa mitä nyt niin kipeästi tarvitsen.

Ap

Se on ollut ja mennyt. Teillä oli joskus hyvä, ei ole enää eikä tule olemaan. Surullista, mutte ei mitenkään ainutkertaista. Mitä pidempään pysyt suhteessa, sitä voimattomammaksi ja onnettomammaksi tulet ja lapsetkin alkavat pian oireilla (varmaan oireilevat jo).