Lapsella ristiriitainen kasvatus. Mitä on odotettavissa?

Lasta kasvatetaan uskotellen, että hän on ihan täydellinen. Lasta toki pitääkin kehua, mutta kun se menee epärealistiseksi palvomiseksi kuin kuninkaallista, niin eihän siihen usko se lapsi enää itsekään. Näin nyt kuitenkin tehdään. Lapsi on täydellinen, upea, virheetön. Jos joku vihjaakaan, että ihan tavallinen pulliainen se lapsi oikeasti on, niin saa vanhempien vihat niskaansa. Ja lapsi tietenkin saa mitä haluaa ja on pilalle hemmoteltu.

Mutta sitten toisaalta kasvatuksessa on sellainen ristiriita, että vanhemmat ovat herkästi hermostuvia, ailahtelevia, melko epävakaan oloisia. Mitään tapakasvatusta ei tehdä. Ja lapsi on tottunut varomaan sanojaan ja tekemisiään, ettei kukaan hermostu. Osaa loistavasti olla huomaamaton. Vanhempien hermostuessa syytöksiä satelee, tunnekuormaa kaadetaan lapsen päälle eikä kuninkaallisesta kohtelusta ole tietoakaan.

Mitä on odotettavissa lapsen tulevaisuudessa, kun kasvatus / kotiolot sisältävät noin ristiriitaisia elementtejä?