Mikä tekijä heikentää elämänlaatuasi eniten?

Kynnen lohkeaminen.

Rahan puute. Ei voi juuri suunnitella elämäänsä, kun kaikki riippuu rahasta. Olen yrittänyt kaikki poppakonstit, mutta ei onnistu. Ehkä olen tuomittu ajelehtimaan...

Vierailija kirjoitti:

Vuorotyö. Olen jatkuvasti illat ja viikonloput pois perheen luota, eikä mulla ole minkäänlaista sosiaalista elämää. Miehen kanssa läpsystä vaihto lasten kanssa, koko perheen yhteistä lomaa ei ole ollut vuosiin. Tänä vuonna joudun pitämään kesälomani elokuussa joten koululaiseni kanssa ei ole yhtään lomaa. Kaikesta tästä saan nettona alle 2000€ joten vyökin on jatkuvasti tiukalla. Olisi ihana lomailla koko perheen kanssa ja viedä lapset vaikka huvipuistoon.

Lottovoitto pelastaisi.

Missä vuorotyössä ollaan kaikki illat ja viikonloput töissä ja silti nettopalkka alle 2000? Ja paljonko siellä on viikonloppuna väkeä jos joudut olemaan jatkuvasti? Tuon tason tyytymättömyys tilanteeseen on korjattavissa työpaikan vaihdolla. Krooniset kivut ym mielenterveysongelmat ei hoidu pelkällä omalla toiminnalla mutta tämä kyllä jos tahtoa on. T. Palkkaan ja työvuoroihin tyytyväinen hoitaja 3-vuorotyössä

Minulle varmaan ikävin asia on yksinäisyys. Olen nuori ihminen ja paljon kokenut pahaa muilta ja senkin vuoksi ei ole jäänyt mitään ystäviä menneiltä vuosilta. Myönnän kyllä sen etten ole itsekään nyt kovin innokas tutustumaan muihin, kun luottamus on mennyt, mutta silti kaipaan seuraa kyllä. Tosin tarvitsisin sellaista syvällisempää ja en varmaan jaksaisi pinnallsisuutta. Jotenkin niiden ihmisten on helpoin ymmärtää, jotka ovat jotain samaa kokeneet. Muuten olisin kiitollinen lähes mistä seurasta vaan ja haluan aina olla muille ystävällinen, vaikka aika ujo introvertti olenkin. Tähän "ongelmalistaan" lisäisin vielä sen kuinka vaikeaa minun on välillä jaksaa elämää ja olen vääränlainen nykymaailmaan. Tämän vuoksi on välillä pelottavaa miettiä kuinka pääsen töihin tai ylipäätään pärjään. En ole sellainen tehokas ja sosiaalinen ihminen ja niinpä muut menevät edelle. Muita ikäviä asioita on rahan puute ja juurettomuus, kun en tällä hetkellä kuulu mihinkään ja tavallaan minulla ei ole mitään "kotia" tai puhumattakaan kotiseutua. Menen sinne minne menen ja asun siellä, mutta en kuitenkaan juurru sinne. Oikeastaan tämä sama tilanne on ollut jo pitkään. Toivon, että löytäisin sellaisen paikan mihin voisin jäädä ja olisi edes pari ystävää. Ulkomaille en voi lähteä ja en varmaan uskaltaisi, vaikka ihailen aina tuttuani, joka matkustaa paljon ja työskentelee ulkomailla. Hän on sellainen eettinen matkaaja ja minun esikuvani. Olisimpa edes puoliksi niin rohkea kuin hän.