Jos lapsesi kertoisi olevansa trans, miten suhtautuisit siihen?

T a p p ai sin itse epäonnistuneena kasvattaja siihen paikkaan.

Yrittäisin puhua sille järkeä tai veisin psykologille

Aloittaisin kellarissani käännytys hoidon jossa poikaan piedtäisiin järkeä.

Ensin epäilisin, että hän on mennyt mukaan muoti-ilmiöön. Oikeastihan transsukupuolisuus on todella harvinaista. 

Hyväksyisin jos olisi aivan varma asiasta.

Veisin psykiatrille.

Pienin minun murheistani. Sanoisin että ok.

No jos on koko lapsuuden ollut merkkejä niin ottaisin asian vakavasti ja keskustelisin hänen kanssaan. Varattaisiin toki aika lääkärille että psykiatrille. Tukisin häntä kaiken voimin.

Happoo tai napalmia

Olisin yllättynyt, koska kaikki tyttäreni ovat feminiinisiä. Mutta jos joku heistä olisi transmies, niin tietenkin tukisin häntä kaikin tavoin.

Tuli heti mieleen miltä pitkä, vanttera 14v. poikani näyttäisi hameessa ja korkokengissä :-D

Laulaisin kovaa:"Transformers, robots in disguise..."

NO toteaisin, että nyt nimesi varmaankin on Robertiina. Mennäänkö Vero Modaan ostelee vähän tyttöjen juttuja?

Lähinnä ihan sama. Olisin tukena muutoksessa ja mahdollisissa leikkauksissa. Jos haluaa vaihtaa sukupuolta niin sitten haluaa. Toisten ihmisten henkilökohtaiset asiat ei kuulu minulle. 

Häätäisin pois kotoa. Jos aikuinen, katkaisisin välit.

Käskisin kouluttautua ripeästi hyväpalkkaiseen ammattiin, että riittää pätäkät hoitoihin. Mitäs minä muuta, kun ei lasteni värkit muutenkaan minulle kuulu, tai mitä niillä tekevät. Ihan keskityn omiin värkkeihini ja omaan seksuaalielämääni.

Aika monilla muilla ei näy olevan sitä omaa seksuaalielämää, kaikesta päätellen.

No suurimpana tulisi suru siitä, että elämä ja tie ei tule olemaan se helpoin. Mutta en hylkäisi.

Olisin iloinen siitä kun hän kertoo asiasta.Kaikki eivät kerro.Merkki hyvistä ja läheisistä väleistä, kun pystytään puhumaan asioista.Omilta lapsiltani toivon vain, että ovat onnellisia.Ihan sama mitä ovat.

ideaalissa tilanteessa yrittäisin olla tukena hänelle jos hän tarvitsee tukea asian käsittelyssa. ja itse yrittäisin myös hyväksyä hänet ja ehdoitta rakastaa rakasta lastani. käytännössä tilanne voisi olla paljon pidempi prosessi mutta täydellisesti siis näin.

Eheyttäisin hänet lähimmäisenrakkaudessa hyväksymään todellisen itsensä. Jos hän ei tätä uskoisi, tukistaisin ja tukistaisin, kunnes hän ei enää kapinoi luomisjärjestystä vastaan.