Alkoholin kokonaan jättäneet

En ole jättänyt ainakaan vielä, mutta mietin sitä nykyisin aika usein. Ikää, kun tulee, niin rapulan kesto pitenee ja se on minulla se suurin syy. Jopa viikon loma pilalla, jos aloittaa loman baarikierroksella. Koko viikko menee parantuessa. En niinkään kärsi perinteisestä rapulasta, vaan se kaikki "masennus" ja muu alakuloisuus on jotain hirveää.

Tuli vaan fiilis, että nyt riittää. Päätös ei ole vaikuttanut ihmissuhteisiin millään tavalla. 

Olen ollut 10 vuotta ilman. Kaikki tietävät sen. Aluksi piti selitellä, nykyään jengi melko hyvin muistaa asian. Fiksuimmat huomioivat asian jollakin ihanalla juomalla. Parille asia on ollut ongelma.

Itse olen miettinyt asiaa, alkoholi ei juurikaan itselleni sovi ja tosi usein töidenkin jälkeen tullut otettua pari. Nautin tosi paljon alkoholittomasta ajasta ja energiaakin ihan eri tavalla. Toisaalta sitten kaipaan sitä kivaa fiilistä, kuten vaikka terassilla istumista alkoholia juoden. Ap

Kävin tuossa sitten noin 6 vuotta sitten viinavarastolla. Siellä oli lappu: "Olet jo juonut kaikki sinulle varatut alkoholijuomat".

Mieheni ei ole käyttänyt alkoholia yli 13 vuoteen. Ei ole kokenut jääneensä mistään paitsi. Kavereidensa illanistujaisissa on mukana siihen asti, kun porukka alkaa enemmän humaltumaan ja lähtee sit pois. Kotona ei ole tarvetta juoda.

Itse käytän myös tosi vähän alkoholia. Kotona saunasiiderin ehkä kerran kuukaudessa. Joskus harvoin lasi tai kaksi viiniä ruoan kanssa. Kavereiden kanssa ehkä pari lasia skumppaa, kun juhlistetaan jotain. En pidä humaltumisen tunteesta, joten tuohon jää.

Syitä on monia, alkoholin kittaaminen vaan ei kiinnosta enää, mulla ei vatsa kestä enää alkoholia (Ibs), Laitan rahani mieluummin säästöön. Parikymppisenä tuli juotua ihan tarpeeksi. Oon ollut alkotta nyt 8 kk :)

t. Mies 28

En pidä rapulapäivistä yhtään. Ihana herätä aamulla virkeänä.

Terveyssyyt. Kyllä oli alkoholilla paljon positiivista elämässä, mutta kyllä se näinkin menee!

Puoli vuotta, terveyssyyt. Kaipaan ja ajattelen alkoholia koko ajan.

Ihan uutta parisuhdetta ajatellen, miten mahdollinen uusi kumppani on suhtautunut asiaan vai oletteko etsineet kumppania samoista ”piireistä”? Mietin vaan itseäni, niin itse aikaisemmin en olisi voinut kuvitella olevani suhteessa absolutistin kanssa. Ap

Lopetin juomisen 20-vuotiaana kun se laukaisi niin pahat ahdistukset/paniikit.

Silti jatkoin silloin juhlimista ja baareissa käyntiä kavereiden kanssa mutta join vettä.

Nyt kolmekymppisenä harvoin käyn missään enää, ei vaan kiinnosta sellainen elämä.

Olen alkoholistiperheestä, liekö sillä yhteys asiaan... mahdollisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ihan uutta parisuhdetta ajatellen, miten mahdollinen uusi kumppani on suhtautunut asiaan vai oletteko etsineet kumppania samoista ”piireistä”?

Kun on terveyssyyt taustalla, niin miten kummassa kumppani asiaan erikoisesti suhtautuisi?

Toki jo parisuhteessa olevalla asia ihan eri, tarkotin tässä tosiaan nyt tulevaisuuden suhteita. Vaikka nyt esimerkkinä jos deitti-ilmoituksessa kertoo olevansa alkoholiton niin aika moni käyttäjä varmasti jättää lähestymättä vaikka muuten olisikin kiinnostava Ap

Reilun vuoden mietin, miten absolutismi onnistuisi elämäntapana. En siis juonut yhtään sinä aikana. Sitä ennen viikottain jotain, vaikkei kertamäärät kovin suuria olleetkaan, mutta alkoi tulla tunne, etten halua jatkaa sitä elämäntyyliä enää. Muutaman viikon käytin taas alkoholia tyyliin viinilasi siellä ja täällä, ja vertasin sitä siihen alkoholittomaan vuoteeni. Absolutismi voitti ja otin sen pysyväksi elämäntavakseni.

En kestänyt itseäni humalassa, olin typerä. Mihin ihminen muka tarvitsee alkoholia? Myrkyttää kehoa, tekee tuhoa, aiheuttaa uhoa.

Nuorempana käytin alkoholia jonkin verran, mutta nykyisin en käytännössä koskaan. Syynä yksinkertaisesti se, etten koe sen tuovan elämääni mitään positiivista. Iso plussa on tietysti myös päätöksen vaikutus terveyteen.

Kummasteluun olen kyllä toisinaan törmännyt, mutta pääosin ihmiset ovat suhtautuneet hyvin. Jokunen on myös inspiroitunut vähentämään alkoholin käyttöä esimerkkini seurauksena.

En saa mitään kicksejä alkoholista, en siis koe sitä kehuttua nousuhumalaa, vaan tulen väsyneeksi ja haluan nukkumaan. Lisäksi alkoholi, erityisesti viinit maistuvat suussani kamalilta ja vielä yleensä provosoivat migreenikohtauksen.

Ei siis ole mitään syytä käyttää alkoholia.

Ilmeisesti tämä kulkee geeneissä, en tunne perheessämme ( vanhemmat, sisarukset, lapset) ketään, joka käyttäisi alkoholia.

Kannabista voisin kokeilla, jos saatavuus olisi samaa luokkaa kuin viinalla.

Alkoholi on mielestäni kuvottavan pahaa, joten en juo. Olen jo niin vanha, ettei tilanne ole kenellekään ongelma. Nuorempana oli, koska valtaosa suomalaisista rakastaa viinaa.

Minä jätin alkoholin kun sain tietää olevani raskaana. Aikaa tulee kesäkuussa vuosi. Heitin 100€ arvoisen viinilasisetin lasinkeräykseen ja poistin kaikki tyhjätkin panttipullot talosta. Mies ei juuri juo, niin helppo ratkaisu oli. Minä lupasin itselleni ettei enää alkoholia mene alas kurkusta. Se lupaus on pitänyt ja pitää. En ollut aiemminkaan mikään erityinen alkoholinkuluttaja, mutta huomasin jossain vaiheessa, että joka viikolle tuntui löytyvän syy juhlistaa jotain.

Kävimme synnytyksen jälkeen syömässä ja otimme kummatkin ensimmäistä kertaa alkoholittomat versiot ruuan kanssa ja se riitti ja oli rehellisesti jopa parempaa kuin alkoholillinen. En vissiin enää pidä alkoholin mausta.