Aviomiehen ihastuminen
... Mielipidettä kaipaan...
Kuulin juuri tappelun yhteydessä, että mieheni oli aikoinaan ihastunut toiseen naiseen, siis parisuhteemme aikana.
Ymmärrän toki, että tällaista saattaa parisuhteissaKIN tapahtua.
Tämä vain tapahtui sinä kesänä kun menimme naimisiin!! Mitään ei heidän välillään KUULEMMA tapahtunut.. Tuleva siippani vaan haikaili toisen perään samalla kun minä suunnittelin kesähäitä.
Tästä nyt aikaa useampi vuosi...
Olenko pikkumainen (kuten mieheni väittää). Tuntuu kuin minua olisi kustu täydellisesti silmään. Kesähäät, umpirakastunut morsian ja aviomiehen ketku joka olikin ihastunut toiseen.
Nillitänkö turhasta??
Mies on minua kerran pettänyt, mutta tämä tuntuu jopa pahemmalta.
Lähdenkö? Jäänkö? Nielenkö kiukkuni?? Nillitänkö turhasta ja onko reaktioni täysin ylimitoitettu?
Olen sen verran pihalla että en nyt osaa tätä itsekseni pähkäillä... Sillä häiriköin teitä....
AP
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä olet vielä yhdessä pettäjän kanssa?
Se tavallinen, pienet muksut, yhteinen tölli, pieni paikkakunta, miehen anelu... Taisipa anoppikin minulle soittaa ja pyytää että voisin vielä jatkaa. Koko hässäkän jälkeen meni paremmin kuin koskaan. Mies oli oikea malli-kappale, täydellinen MrSmith.
Todellakin olisi ollut parempi kun olisi pitänyt koko ihastumisen omana tietonaan, mutta että ehdoin tahdoin halusi loukata ja oikeastaan romuttaa kaikki muistot meidän kesähäistä...
Taidan olla vain sinisilmäinen hölmö.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihastuminen ole mikään ongelma. Niitä tapahtuu monelle, ja ne menee ohi. Se sen sijaan on ongelma, että miehesi haluaa riidellessä loukata sinua tuolla tavalla.
Kyllä se on kuule hitonmoinen ongelma. Järkyttävä loukkaus puolisoa kohtaan ja vie sekä luottamuksen, että pohjan koko parisuhteelta. T:3
Miten se vie luottamuksen ja pohjan? Pettäminen on puolisoa kohtaan loukkaus, siinä tehdään tietoinen valinta loukata ja se kertoo ettei puolisoa arvosta. Se että ihastuu johonkin syystä tai toisesta on ihan normaalia ja jos sen ihastumisen antaa mennä vain ohi, on se mielestäni nimenomaan sen oman puolison kunnioittamista ja arvostamista. Kukaan ei valitse ihastua kehenkään, mutta jokainen valitsee sen mitä sille Ihastumiselle tekee.
Oothan sä varmaan oikeessa. Mulla on nyt sellanen surun jälkeinen raivo ja viha päällä, enkä oikein osaa ajatella järkevästi. Kiitos. T:3
Vierailija kirjoitti:
Se ihastuminen on niin vahva tunne. Koko ajan se ihastus kutkuttaa vatsanpohjassa ja kun nähdään niin se tunteiden kirjo ja sekamelska. Kyllähän se tunne jää mieleen ja saattaa muistia mieleen keväisin että sen toisen nimi saa sukat pyörimään jaloissa. Jos miehesi on kuitenkin päättänyt elää kanssasi niin teki väärin ja kurjasti kun kertoi, tuollaisesta on vaikea lähteä sitä liittoa korjaamaan.
Itsekkin Oon ollut "se toinen nainen" mut nyt onnellisesti naimisissa
Ja nyt miehelläsi on toinen nainen. Vituttaako?
MrsSmith kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä olet vielä yhdessä pettäjän kanssa?
Se tavallinen, pienet muksut, yhteinen tölli, pieni paikkakunta, miehen anelu... Taisipa anoppikin minulle soittaa ja pyytää että voisin vielä jatkaa. Koko hässäkän jälkeen meni paremmin kuin koskaan. Mies oli oikea malli-kappale, täydellinen MrSmith.
Todellakin olisi ollut parempi kun olisi pitänyt koko ihastumisen omana tietonaan, mutta että ehdoin tahdoin halusi loukata ja oikeastaan romuttaa kaikki muistot meidän kesähäistä...
Taidan olla vain sinisilmäinen hölmö.
Ap
Minua ei pidättelisi mikään, jos saisin tietää miehen pettäneen. Suhteelta lähtisi pohja ja luottamus menisi saman tien.
MrsSmith kirjoitti:
Tappelun yhteydessä mies möläytti, halusi loukata oikein kunnolla.
Ja kun tiedän että hän on pettänyt "rankimman kaavan mukaan" niin aloin pohtimaan josko tuo ihastuminenkin olisi ajanut äijiän suoraan toimintaan...
Mitä niuhotan, joo, näinhän se on, jotenkin vain herkällä tuulella niin tuntuu ihan h****vetin pahalta.
Sitä mä teille just avauduin, että mikä muassa nyt mättää.
Ap
Miehesi todellisuus on erilainen kuin sinun ja parisuhteenne henkinen ilmapiiri on jokseenkin todellisuudesta vieraantunut, jos luulet että sinun reaktioissasi on jotain vikaa.
Onko mies pahoitellut sanomisiaan mitenkään? Onko hän edes yhtään katuvainen? Etkä ole turhasta nillittäjä. Saattaa olla että itsekin olisin aika rikki jos kuulisin että mies on haikaillut toisia naisia kun alttarilla seisoimme. Miksi hän edes meni naimisiin kanssasi jos ei kerta kiinnosta?
Tosi inhottava tilanne. Aiempi pettäminen + ihastus + tahallaan loukkaaminen = ero. Tuo, että halusi tahallaan loukata sinua asialla, josta hänen pitäisi olla pahoillaan, on kyllä iso, punainen hälytysmerkki. Vaikka ero on vaikeaa, mieti sitä, miten paljon vaikeampaa se on tulevaisuudessa. Ei tuon luontoinen mies muutu. Pihalle vaan, sanon minä. On niitä hyviäkin miehiä jossain.
Jos se ihastus oli vaan ihastus, että sitä ei ruokittu ja kasvatettu eikä oltu missään epäsopivissa yhteyksissä niin minkä sille kukaan voi. Sille voi, ettei möläyttele mitään tuollaista.
Minä törmäsin kahdenkymmenen vuoden jälkeen ensirakkauteeni ja olin ihan sekaisin pari viikkoa. En voinut tunteilleni mitään, mutta sille pystyin, että päätin, etten nyt tee yhtään mitään vaan odotan, että tunteet menee ohi enkä rupea sössimään nykyistä hyvää suhdettani jollain nuoruuden hormonien palolla, joka on vahva mutta vailla mitään pohjaa.
Vierailija kirjoitti:
Tunteillensa kun ei ihminen mitään voi, ainoa mitä tuossa tilanteessa on mahdollista tehdä on päättää miten niihin reagoi. Miehesi on toiminut mielestäni oikein sinua kohtaan, hän on ihastunut, mutta ei ole lähtenyt tekemään asialle mitään vaan on valinnut sinut. Ihastumisella ei ole välttämättä mitään tekemistä sinun kanssa tai edes sen ihastuksen kohteen kanssa. Pitkissä suhteissa ihastumisia nyt vaan voi tulla. Siinä ei ole mitään väärää, sen sijaan siinä olisi jos mies olisi lähtenyt virittelemään sivusuhdetta selkäsi takana. Nyt näin ei kuitenkaan ole, vaan miehesi on ollut sitoutunut sinuun ja halunnut sinut puolisoksesi. Ei sitä toista. Ymmärrän loukkaantumisesi, mutta mitä muutakaan mies olisi voinut tehdä? Kun miehesi selvästi halusi sinut ihastuksestaan huolimatta, koska meni kanssasi naimisiin. Sinä olit siis se kenelle mies oli uskollinen ja jonka mies halusi. Jos miehellä ei ollut aikomustakaan ihastuksen kanssa viritellä mitään, vaan hän halusi sinun kanssasi jakaa elämänsä, miksi olisi pilannut jäät jotka halusi? Miksi olisi jonkun satunnaisen ihastuksen vuoksi halunnut riskeerata elämän jonka halusi sinun kanssasi? Miehesi teki valinnan ja se olit sinä, ei se ihastus. Eri asia olisi jos mies olisi selkäsi takana järjestellyt jotain kaksoiselämä kun olette menossa naimisiin, mutta hän ei ilmeisesti tehnyt ihastukselle mitään muuta kuin antoi mennä ohitse.
Tämä oli naiviudessaan todella herkkä kirjoitus ja puolustuspuhe sellaisesta miehestä, joka tekisi mieli laittaa ilman iltapalaa nukkumaan pienen koulutuksen jälkeen. Olen tavannut kaikenlaisia miehiä, mutta tämä ap:n kuvailema miestyyppi on se jota on äärimmäisen vaikea sietää kastemadon lailla kiemurtelevan selkärangan takia. Tuollainen mies on se, joka vähän ihastuu sinne sun tänne, ei ota vastuuta yhtään mistään ja möläyttelee sitten tekemisiään kuin pieruja välittämättä yhtään toisten tunteista. Nuo miehet menevät naimisiin ja hankkivat lapsia siksi kun muutkin tai siksi kun se muidu rakastaa niin paljon, eli he käyttäytyvät vastuuttomasti ja ovat pohjimmiltaan todella epäluotettavia melkein missä tahansa. Tuollainen mies ei valitse mitään, vaan on vastuuttomuuttaan täysin toisten ohjailtavissa. Tiedän naimisiin menneitä miehiä, jotka olisivat jättäneet häät väliin jos kihlattu olisi käskenyt tai vetänyt suunnitelmansa takaisin. Ihan turha siis jeesustella tuolla "mies on sinut valinnut". Hohhoijaa, ei ole.
Miehesi todellisuus on erilainen kuin sinun ja parisuhteenne henkinen ilmapiiri on jokseenkin todellisuudesta vieraantunut, jos luulet että sinun reaktioissasi on jotain vikaa.
Onko mies pahoitellut sanomisiaan mitenkään? Onko hän edes yhtään katuvainen? Etkä ole turhasta nillittäjä. Saattaa olla että itsekin olisin aika rikki jos kuulisin että mies on haikaillut toisia naisia kun alttarilla seisoimme. Miksi hän edes meni naimisiin kanssasi jos ei kerta kiinnosta? [/quote]
Ei ole pahoitellut, eilen möläytti, pyysin tuossa kävelylle että oltaisi siellä puhuttu, eikä tässä lasten kuullen Pääsiäistä pilaamassa. Ei tässä ole hänen mielestä mitään ongelmaa. Niin vakuuttava osaa olla, että sillä aloin jo epäilemään omia tunteitani. Toki joidenkin mielestä täällä nillitän tyhjästä, mutta kun kyse ei tässä ole "vain" ihastumisesta, vaan ajoituksessa, julkitulosta, ja siitä, että mies häntä vuosienkin jälkeen etsii tätä ihastustaan facen syövereistä...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tosi inhottava tilanne. Aiempi pettäminen + ihastus + tahallaan loukkaaminen = ero. Tuo, että halusi tahallaan loukata sinua asialla, josta hänen pitäisi olla pahoillaan, on kyllä iso, punainen hälytysmerkki. Vaikka ero on vaikeaa, mieti sitä, miten paljon vaikeampaa se on tulevaisuudessa. Ei tuon luontoinen mies muutu. Pihalle vaan, sanon minä. On niitä hyviäkin miehiä jossain.
Juuri näin. Taitaa olla herralla taas jotain säätöä Ap:n selän takana, kun täytyy loukata noin. Ilmeisesti uusi vaimo katsottuna ja yrittää loukkauksillaan saada Ap:n hakemaan eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi inhottava tilanne. Aiempi pettäminen + ihastus + tahallaan loukkaaminen = ero. Tuo, että halusi tahallaan loukata sinua asialla, josta hänen pitäisi olla pahoillaan, on kyllä iso, punainen hälytysmerkki. Vaikka ero on vaikeaa, mieti sitä, miten paljon vaikeampaa se on tulevaisuudessa. Ei tuon luontoinen mies muutu. Pihalle vaan, sanon minä. On niitä hyviäkin miehiä jossain.
Juuri näin. Taitaa olla herralla taas jotain säätöä Ap:n selän takana, kun täytyy loukata noin. Ilmeisesti uusi vaimo katsottuna ja yrittää loukkauksillaan saada Ap:n hakemaan eroa.
Tai sitten ei. Mehän emme tiedä tilannetta, jossa mies ihastumisestaan kertoi. Me emme tiedä mikä sen sanomista edelsi tai edes miten mies sen on sanonut. Ap on loukkaantunut ja hän saa sitä ollakin, se on ihan luonnollista tuossa tilanteessa. Mutta tämän viestiketjun perusteella miehestä on mahdotonta vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Ainoastaan Ap ja mies tietävät mikä tilanne todellisuudessa on ja hekin saattavat sen tulkita täysin eri tavoin. Mies ei ehkä ole kertonut asiaa loukatakseen, mutta Ap ymmärrettävästi on asiasta loukkaantunut. Ap on saattanut tulkita kertomisen tarkoituksena satuttaa, vaikka se ei sitä olisi ollut. Tai sitten on. Mutta tämän viestiketjun perusteella vetämäsi johtopäätökset on aika mutkat suoriksi meininkiä.
Ap:lle sanon että anna nyt suurimman tunnemylläkän laskeutua ja kun pystytte keskustelemaan asiasta rauhallisesti kuuntele myös miehesi tuntoja asiasta. Jos miehesi ei ole valmis asiasta keskustelemaan niin asiaa on vaikea ratkaista. Mutta jos mies oikeasti on vilpittömästi sitä mieltä että ihastus ei mitään merkinnyt ja pystyy ottamaan sinun tunteesi ja pettymyksesi tilanteesta vastaan ja hänellä on oikeasti halu asia selvittää, ei tuo välttämättä suhteen loppu tarvitse olla. Olette ilmeisesti selvinneet myös pettämisestä (jos olette asian käsitelleet ettekä vain lakaisseet maton alle) joten teillä on taitoa ratkaista suhteen ongelmia. Kriiseissä on mahdollisuus oppia uutta itsestään ja puolisostaan ja kriisin kautta voi kasvaa vahvemmaksi yhdessä tai vaihtoehtoisesti lähteä jatkamaan eri teille. Ihastumiset ovat pitkissä suhteissa kuitenkin tavallisia, eikä se tarkoita että ap olisi huono tai vääränlainen. Paljon riippuu siitä kuinka mies asiaa käsittelee ja mitä ihastus on hänelle merkinnyt. Sitä ei voi kukaan palstalla tietää. Jos taas ap kokee ettei voi luottaa mieheensä tämän jälkeen, on suhteen jatko epätodennäköistä. Mutta jos on pystynyt rakentamaan luottamuksen pettämisen jälkeen, luulisi sen olevan mahdollista myös tällaisen jälkeen. Toisaalta jos ap on alunperinkin jäänyt suhteeseen lasten takia ja anopin käskemänä, voi olla ettei aplla edes ole halua tätä ratkaista.
Se ihastuminen on niin vahva tunne. Koko ajan se ihastus kutkuttaa vatsanpohjassa ja kun nähdään niin se tunteiden kirjo ja sekamelska. Kyllähän se tunne jää mieleen ja saattaa muistia mieleen keväisin että sen toisen nimi saa sukat pyörimään jaloissa. Jos miehesi on kuitenkin päättänyt elää kanssasi niin teki väärin ja kurjasti kun kertoi, tuollaisesta on vaikea lähteä sitä liittoa korjaamaan.
Itsekkin Oon ollut "se toinen nainen" mut nyt onnellisesti naimisissa