En tajua eksän järjenjuoksua

Seurustelin muutaman kuukauden miehen kanssa, ja jätin hänet tuossa jokin aika sitten yksinkertaisesti siksi, että suhde oli alusta lähtien pelkkää vääntöä ja ajattelin ettei elämän kuulu olla tällaista. En ole ottanut suuremmin stressiä, mutta olen vain huolissani pahenevan vainon vuoksi.
Mukana oli mustasukkaisuutta alusta asti hänen puoleltaan. Hän ilmoitti, että miespuolisia kavereita ei saa olla tai jos niitä tulee hirveästi suhteemme aikana niin hän ei sulata sitä. Toisekseen hän tarkisti aina rutiininomaisesti puhelimeni, pyysi sähköpostini ja sometilieni salasanoja ja piti minulle joka baari-illan jälkeen useamman tunnin väsytysotteluita parvekkeella luennoiden miksi en saisi pitää yhteyttä siihen tai tähän henkilöön. Jos sometilillä tapahtui jotain hänestä outoa, siitäkin keskusteltiin.
En edes tiedä miksi ex halusi olla kanssani, mutta puolen vuoden jälkeen hän kehaisi "Olen jo pari kuukautta pitänyt susta". Uutinen oli sinänsä jännä kun otti huomioon hänen käytöksensä. Samassa hän valisti miten oli katsellut muitakin naisia alussa "Tuokin voisi olla ihan kiva". Hän siis avautui aivan raatorehellisesti siitä, miten oli yrittänyt iskeä kaveriani ja koska kaverini oli varattu toisaalle, hän tyytyi sitten minuun, mutta olen kuulemma sittenkin ihan ok mimmi. Hän ihmetteli miksi suutuin niin paljon, että pienen hiljaisuuden jälkeen ilmoitin, että suhde taitaa olla tässä ja kiitos hei.

Aluksi mies tuntui ottavan uutisen ihan tyynesti vastaan, mutta alkujärkytyksen jälkeen se pommitus alkoi. Mies on nyt joka viestimen kautta laittanut viestiä, tekstarit on ihan täynnä hänen käsittämättömiä avautumisiaan unistaan, elämästään ja siitä miten hän kaipaa minua. Jos hän näkee minut kaupungilla, hän parveilee autollaan lähelläni ja hän on käynyt hakkaamassa nyt ovikelloani öisin niin monta kertaa että kerran soitin poliisit. Mutta mikä ihme tämä juttu on - ensin hän haluaa omistushaluisesti pitää kiinni, sitten kertoo etten oikeastaan edes kiinnosta häntä ja kuitenkin kauhea itsesäälivalitus joka kanavalta. Parasta oli kun hän päätti soittaa minulle ja unenpöpperössä menin vastaamaan, niin hän avautui miten kamalaa on kun hänellä on isä jota hän ei oikein tunne ja hän kysyi miksi olen niin kylmä. Tiedän että tuo on varmaan tietyllä tavalla normaali reaktio, mutta osaisiko joku valaista miksi en ymmärrä logiikkaa tuossa touhussa?

Mies ei siis ole seurustellut aikaisemmin ja on näitä samankylän poikia, ja rutkasti minua vanhempi.