Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Negatiivinen kateus EI ole hyvä tai rakentava tunne.
18.04.2019 |
Otin asian terapeuttini kanssa puheeksi. Olen kokenut olevani jotenkin outo ja tuntenut itseni tietyissä sosiaalisissa tilanteissa hyvin hämmentyneeksi ja epämukavaksi ja kykenemättömäksi lukemaan muita ja toimimaan.
En muista koskaan tunteneeni kateutta. En edes lapseni niitä kohtaan joita ei kiusattu - minua kiusattiin.
Terapeuttini vahvisti että kateus lieveilmiöineen, viha, pahantahtoisuus jne. eivät ole millään tavalla toivottavia tunteita. "Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on. Se ei vaadi uhriltaan välttämättä mitään erityistä."
Minussa ei ole mitään vikaa. :)
On olemassa myös ns. positiivista kateuta, jolloin ihminen kykenee olemaan iloinen siitä hyvästä mitä muilla on. Ja kannustamaan/kehumaan näitä asioita. Tämän minä kyllä tunnistan.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
On se, heh. Negatiivinen kateus voi johtaa kateellisuuden kohteen vahingoittamiseen, positiivinen ei.
Kateus on mielentila,joka merkisee toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden jne aiheuttamaa pahansuopeuden tunnetta.
Negatiivinen eli kielteinen kateus on siis sama asia? Aivan, mielenkiintoinen termi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan paikasta A paikkaan B ja on jokaisen oma asia kuinka hieno se auto on.
Toki on hyvä tunne että jos vaikka töissä oma osasto on saavuttanut parhaan tuloksen, mutta hyvä on sekin jos on ylittänyt budjetin vaikka joku toinenkin olisi tehnyt saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
On se, heh. Negatiivinen kateus voi johtaa kateellisuuden kohteen vahingoittamiseen, positiivinen ei.
Kateus on mielentila,joka merkisee toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden jne aiheuttamaa pahansuopeuden tunnetta.
Negatiivinen eli kielteinen kateus on siis sama asia? Aivan, mielenkiintoinen termi.
Ei kateus ole mitenkään automaattisesti mikään pahansuopeuden tunne, vaan tunne että minäkin haluaisin tuollaisen. Ei vihaa, ei alemmuutta, ei mitättömyyttä tai huonommuutta, vaan sitä että miettii että mistä mä saisin samanlaisen, mitä mun pitää tehdä että voin hankkia samanlaisen jne. Pahansuovilla ihmisillä on kateuskin sitä negatiivista sorttia eikä positiivista kuten mukavilla ihmisillä. Mukava ihminen ei halua toisille mitään menetyksiä vaan haluaa olla sekä itse että muiden olevan onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Niinhän se onkin, kun netistä tarkistin. Loksahti samantein paikoilleen, miksi jo tietämäni kateelliset ihmiset matkivat tekojani ja puhuvat ajatuksiani ominaan. Meitä erottaa itsetunto, heillä heikko, minulla vahva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus ei ole ikinä positiivinen tunne. Pelkkää pahaa aiheuttaa kaikille.
Ei välttämättä. Voit saada potkua omaan elämääsi kun kadehdit jotakuta ja haluat olla sellainen kuin hän, alat tehdä itsesi eteen enemmän töitä.
Minusta tuo mustattu on pähkähullu ajatus. Ei voi kyllä kovin paljon saavuttaa pyrkimällä olemaan samanlainen kuin kadehdittu, vaan tervettä ajattelua on pyrkiä löytämään vahvuuksia omasta persoonastaan ja kehittää itseään. Kateushan on sitä, että omaa itseään ei pysty arvostamaan, jonka takia on kadehdittava muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Kateus on sitä että näkee jotain ja haluaa sen itselleen, luultavasti vähän harmittaa kun ei ole jo sitä tai sitä ei heti saa itselle. Voi olla niin kuin minulle kävi kun olin ulkomailla matkoilla. Olin ravintolassa ja läheisessä pöydässä nainen esitteli miehelle kaunista erikoista pyyhettä/kangasta, ja minä ajattelin että voi että kun hieno, mistähän tuo on tuon ostanut, minäkin haluaisin. Olin siis katellinen naiselle siitä että hänellä oli se kangas, mutta en ajatellut että voi että kun saisin jotenkin napattua sen itselleni niin että naisella ei sitä enää olisi mutta minulla olisi. Kun vähän ajan päästä menin erääseen nähtävyyspaikkaan ja sinne lahjatavaramyymälään, huomasin että siellähän oli niitä pyyhkeitä myynnissä ja paljon muutakin samalla kuosilla, ja toden totta, ostin sen pyyhkeen itselleni ja olin erittäin onnellinen että sattumalta tulin sinne paikkaan missä niitä myytiin. Jos en olisi siinä paikassa käynyt minua vähän harmittaisi vieläkin että voi hitsi kun sillä naisella viime kesänä oli se hieno kangas, harmi kun en löytänyt että missä niitä myytiin.
Negatiivinen kateus on lähinnä pahansuopaa ilkeyttä, siinä ei ole väliä edes sillä että saako itselle sen samanlaisen kivan jutun, vaan että toinen menettäisi omansa ja pahoittaisi mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Yksinkertaisesti:
Kateus on tunne, että haluaa jotain mitä toisella on.
Negatiivinen haluaa sen toiselta pois. Positiivinen haluaa itsellekin sen.
Outo aloitus, kuka on väittänyt negatiivista kateutta hyväksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Yksinkertaisesti:
Kateus on tunne, että haluaa jotain mitä toisella on.
Negatiivinen haluaa sen toiselta pois. Positiivinen haluaa itsellekin sen.
Eli kaikki ihmiset ovat sillä perusteella kateellisia, että haluavat jotain mitä toisella on -itsellä ei ole? Ei oikein täsmää, kun kenelläkään ei ole kaikkea syntymästään lähtien ja tarpeet tulevat ympäristön kautta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
On se, heh. Negatiivinen kateus voi johtaa kateellisuuden kohteen vahingoittamiseen, positiivinen ei.
Kateus on mielentila,joka merkisee toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden jne aiheuttamaa pahansuopeuden tunnetta.
Negatiivinen eli kielteinen kateus on siis sama asia? Aivan, mielenkiintoinen termi.Ei kateus ole mitenkään automaattisesti mikään pahansuopeuden tunne, vaan tunne että minäkin haluaisin tuollaisen. Ei vihaa, ei alemmuutta, ei mitättömyyttä tai huonommuutta, vaan sitä että miettii että mistä mä saisin samanlaisen, mitä mun pitää tehdä että voin hankkia samanlaisen jne. Pahansuovilla ihmisillä on kateuskin sitä negatiivista sorttia eikä positiivista kuten mukavilla ihmisillä. Mukava ihminen ei halua toisille mitään menetyksiä vaan haluaa olla sekä itse että muiden olevan onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä.
Tuo ylläoleva on Wikipediassa. Ilmeisesti joillain on sanasta kateus laajempi käsitys.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Yksinkertaisesti:
Kateus on tunne, että haluaa jotain mitä toisella on.
Negatiivinen haluaa sen toiselta pois. Positiivinen haluaa itsellekin sen.Eli kaikki ihmiset ovat sillä perusteella kateellisia, että haluavat jotain mitä toisella on -itsellä ei ole? Ei oikein täsmää, kun kenelläkään ei ole kaikkea syntymästään lähtien ja tarpeet tulevat ympäristön kautta. :D
Wikipediasta: Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on.
Mielestäni pos. kateus on juurikin tuota jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Kateus ei ole ikinä positiivinen tunne. Pelkkää pahaa aiheuttaa kaikille.
Klassinen kateuden jaottelu:
- Amerikkalainen kateus on sitä että jos naapurin pihassa on parempi auto, se kannustaa ponnistelemaan ja kilpailemaan että itsekin saisi hankittua yhtä hyvän tai paremman auton.
- Venäläinen kateus on sitä että jos naapurin pihassa on parempi auto, se käydä yön pimeydessä rikkomassa että naapuri ei pääse sillä kehuskelemaan ja molemmilla on vähintään yhtä huonot autot.
https://yle.fi/uutiset/3-8685644
Jotkut myös väittävät että vahingonilo on aidointa iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.
Juuri näin! Kuka ihme muka on väittänyt että negatiivinen kateus olisi hyvä asia? Senhän sanoo jo nimikin; negatiivinen. En minä ole koskaan eläissäni ollut kateellinen jostain niin että toivoisin että se jolla jotain on, menettäisi sen. Vaan nimenomaan ajattelen että voi että kun mullakin olisi, se ei liity sinänsä siihen toiseen siis millään tavalla.
Enkä ajattele myöskään koskaan niin että jos naapurilla on hieno auto, niin mun pitäisi saada vielä hienonpi. Jokaisella on oma autonsa jolla toive on päästä liikkumaan
Mutta onko tässä kyse varsinaisesta kateuden tunteesta? Jos näen toisella jotain mitä haluaisin itsekin, niin eihän se ole automaattisesti kateutta - vaikka se saisikin minut myös tekemään asian eteen jotain, kuten positiivisessa kateudessa. Siis pelkkä ajatus "Maurilla on samanlainen auto, jonka itsekin haluaisin - hankinpa sellaisen" ei ole vielä kateutta. Mauri on tässä epäoleellista, ja huomio on autossa ja sen mahdollisessa hankinnassa. Jos näen kadulla pelkän auton ilman omistajaa, tunne voi olla täysin sama enkä kadehdi auton omistajaa tai edes mieti sitä, että autolla sellainen on. Mikä erottaa tällaisen itselleen toivomisen(/hankkimisen) positiivisesta kateudesta, vai ovatko ne sama asia?
Onko positiivisessa ja negatiivisessa kateudessa kyse samasta tunteesta mutta vain erilaisesta suhtautumistavassa siihen? Vai onko positiivinen kateus oikeasti jotain muuta kuin kateutta, mutta sitä kutsutaan muuten vain kateudeksi?
Yksinkertaisesti:
Kateus on tunne, että haluaa jotain mitä toisella on.
Negatiivinen haluaa sen toiselta pois. Positiivinen haluaa itsellekin sen.Eli kaikki ihmiset ovat sillä perusteella kateellisia, että haluavat jotain mitä toisella on -itsellä ei ole? Ei oikein täsmää, kun kenelläkään ei ole kaikkea syntymästään lähtien ja tarpeet tulevat ympäristön kautta. :D
Wikipediasta: Nykysuomen sanakirjan mukaan kateus liittyy ihmiseen, joka ei suo toiselle hyvää ja haluaa itselleen hyvän, joka toisella on.
Mielestäni pos. kateus on juurikin tuota jälkimmäistä.
Positiivinen kateus tietenkin suo toiselle sen hyvän ja negatiivinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
Dopingtestien yhteydessä negatiivinen tulos on myönteinen asia, mutta positiivinen tulos ei naurata kiinnijäännyttä.
Mikä ajaa niitä ihmisiä jotka täälläkin haukkuu muita?
He eivät suo muille mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
Dopingtestien yhteydessä negatiivinen tulos on myönteinen asia, mutta positiivinen tulos ei naurata kiinnijäännyttä.
Haluat välttämättä kääntää kateuden hyväksi asiaksi.
🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko positiivinen kateus edes kateutta? Siis oikeaa kateuden tunnetta?
Jos haluan itselleni jotain ja olen samalla tyytyväinen, kun toisella on sitä, en sanoisi sitä tosissani kateudeksi. Leikilläni voin toki sanoa "oon ihan kateellinen sulle", mutta ei se mielestäni ole varsinaista kateutta lainkaan.
Ei sellaista voi ollakaan. Naurettava termi koko negatiivinen kateus. Samoin on kyllä negatiivinen kateuskin. Senhän pitäisi tarkoittaa kateuden vastakohtaa.
OhisEn tunne termistöä, mutta negatiivinen kateus voisi olla pahansuopaista. Positiivinen sellaista, että tuntee iloa toisen puolesta mutta samalla harmittaa kun itsellä menee kaikki päin honkia.
En tunne minäkään. Ajattelin, että negatiivinen on kielteinen.
Dopingtestien yhteydessä negatiivinen tulos on myönteinen asia, mutta positiivinen tulos ei naurata kiinnijäännyttä.
Haluat välttämättä kääntää kateuden hyväksi asiaksi.
🤔
Jos ihminen tiedostaa olevansa kateellinen, ja se kannustaa häntä yrittämään enemmän, niin silloinhan siitä kateudesta voi seurata hyvää. Tosin esimerkiksi on olemassa onnellisia sinkkuja, onnellisia parikuntia ja onnellisia lapsiperheitä, eikä heidän tarvitse kadehtia toisten elämäntilannetta tai yrittää jatkuvasti todistella omien valintojensa paremmuutta.
Jokainen tuntee joskus kateutta. Moni ei sitä myönnä, koska se aiheuttaa häpeää, vaan näkee sen kateuden mieluummin vain toisissa. Olisi kuitenkin hyvä oppia tunnistamaan omia kateuden tunteita, jolloin sitä pystyy paremmin ohjaamaan myönteiseen suuntaan.
Alue: Aihe vapaa
Positiivinen kateus ei ole tuota, mitä täällä luullaan. Se EI ole iloitsemista toisen hyvästä. Se on sitä, että haluaa itsekin sen asian ja toimii niin, että itsekin saa sen. Se ei halua toiselta pois vaan itselleKIN sen.