Paras ystäväni kateellinen elämäntapamuutoksestani?!

Samanlaiset ihmiset leikkivät mielellään yhdessä. Kun kaveri rakastuu, rikastuu tai raskautuu, elämänrytmi muuttuu ja siitähän ei muut pidä.

Ap kirjoittelee. Pitäisikö mun keskustella tästä ystävälleni jotenkin? Tunnen ystäväni niin hyvin, että näen hänestä, että joku tässä mättää. Olen edelleen se sama ihminen mikä aiemmin, miksi kaikki on nyt sitten jotenkin muuttunut?

Papaijja kirjoitti:

Ap kirjoittelee. Pitäisikö mun keskustella tästä ystävälleni jotenkin? Tunnen ystäväni niin hyvin, että näen hänestä, että joku tässä mättää. Olen edelleen se sama ihminen mikä aiemmin, miksi kaikki on nyt sitten jotenkin muuttunut?

Elämänmuutoksensa voi myös tuoda esiin monin eri tavoin. Joko huomaamattomasti tai sitten julistavaan, kehuskelevaan tai tuomitsevaan tyyliin, kuten vaikkapa raitistuneet alkoholistit tai uskoon tulleet.

K*sipää kaveri. En tajua miks ihmiset on tommosia. Kannattaa jättää huomioimatta tollanen ilkee ihminen. Toivottavasti sulla on muita parempia kavereita.

Ap kirjoittelee. En ole hakenut elämäntapamuutoksestani huomiota tai kehuja, sellainen on jopa inhottavaa, jos ihmiset kehuvat vain sitä kuinka olen laihtunut. Päällimmäinen syy elämäntapamuutoksen oli se, että haluan olla mahdollisimman hyvässä kunnossa mahdollista raskautta ajatellen.

Ap kirjoittelee. En haluaisi jättää ystävääni tai tätä tilannetta huomioimatta. Hän ei ole koskaan ollut ennen tuollainen, tätä ennen aivan ihana ihminen. Miksi nyt sitten tälläinen ilkeä ja ihmeellinen käytös minua kohtaan?

Voiko vaikutusta olla sillä, että ystävälläni on 30kg ainakin ylipainoa? Kokeeko hän jotenkin menettäneensä 'mässykamunsa'.

Naisten välinen ystävyys on upeaa.

Papaijja kirjoitti:

Ap kirjoittelee. En haluaisi jättää ystävääni tai tätä tilannetta huomioimatta. Hän ei ole koskaan ollut ennen tuollainen, tätä ennen aivan ihana ihminen. Miksi nyt sitten tälläinen ilkeä ja ihmeellinen käytös minua kohtaan?

Voiko vaikutusta olla sillä, että ystävälläni on 30kg ainakin ylipainoa? Kokeeko hän jotenkin menettäneensä 'mässykamunsa'.

Riippuu varmasti myös miten kerrot asioista. Jos hän alkuun ollut kiinnostunut ja kannustava, niin voihan olla, että myös sinun tyyli kertoa asioista on muuttunut? Jos esim. kerrot, kuinka" hoikempana elämä on parempaa ja miten ikinä pystyitkään olemaan sen painoinen." Niin ehkä kaverisi kokee tämän piikittelynä häntä itseään kohtaan.  Voi olla myös, että jostakin syystä kaverille painonpudottaminen ei ole niin helppoa, niin voi tuntua myös pahalta kuulla näitä hehkutuksia. En tiedä onko asia näin mutta yleensä asioilla on aina kaksi puolta. Kannattaa myös yrittää tarkastella sitä, miten olet itse puhunut asioista.

Jos mielestäsi omassa käytöksessä ei ole vikaa, niin ota aihe puheeksi kaverin kanssa. On vain niin helppo aina vierittää syy kateuden piikkiin, niin sillä vapaudutaan vastuusta tarkastelemaan omaa käytöstä kriittisesti. 

Kiitos viestistäsi! Olen tarkastellutkin omaa käytöstäni asian suhteen. En ole oikeastaan itse tehnyt asiasta aloitetta, tai millään muotoa kehuskellut millään. Olen ollut hyvin neutraali kun kaveri kysynyt itse asiasta. Hän on aina aloittava osapuoli jos asiasta ollaan keskusteltu.

Tuntuu että kun hän kysyy asiasta, hän vaan haluaa jotenkin naljailla minulle, hänen puheensävykin muuttuu erilaiseksi.

Papaijja kirjoitti:

Ap kirjoittelee. En haluaisi jättää ystävääni tai tätä tilannetta huomioimatta. Hän ei ole koskaan ollut ennen tuollainen, tätä ennen aivan ihana ihminen. Miksi nyt sitten tälläinen ilkeä ja ihmeellinen käytös minua kohtaan?

Voiko vaikutusta olla sillä, että ystävälläni on 30kg ainakin ylipainoa? Kokeeko hän jotenkin menettäneensä 'mässykamunsa'.

Juurikin näin sen ajattelen. Olen kohtalotoverisi :D eli olen pudottanut 25kg ja aloittanut säännöllisesti urheilemaan, se on niin ihanaa! Olen surukseni kuitenkin huomannut, että tämä on kova pala joillekin 'ystävilleni'. Yksi huomattavan ylipainoinen ei selvästikään enää kutsu minua mihinkään syömään tai kahville tai illanviettoon. Luuleeko että katselen tuomiten hänen annoksiaan? En oikein muutakaan keksi. Olen pitänyt erittäin matalaa profiilia tämän laihtumiseni kanssa enkä ole todellakaan kehua retostellut suorituksellani ylimielisesti.. HUOH.

Jos on tyytymätön itseensä ja huono itsetunto, on varmaan rankkaa jos toisella riittää itsekuria laihduttamaan. Kriisin paikka kun ette olekaan yhdessä lihavia ja nyt jopa yrität lisääntyä.

Ehkä teidän olisi hyvä keskustella asiasta.

Kaverisi ei vain enää tiedä kuka hän itse on suhteessa sinuun. Anna tasoittua vuoden verran, ja mikäli peli ei muutu, niin heivaa "kaveri" mäkeen.

Ex ylipainoinen, kiva että täällä on kohtalo toveri! Onko välinne ystävänne kanssa korjaantunut, vai tilanne edelleen samanlainen? En todellakaan haluaisi 'menettää' ystävyyttämme tälläisen asian takia!

En vain ajatellut että ystävyydessämme on minkäänlaista kilpailuasetelmaa. Tällä hetkellä se tuntuu siltä. Kumpi ehtii ensin saada esikoisen? Kummalla on laihempi olemus? Kumpi menee ekana naimisiin tai rakentaa omakotitalon. Tuntuu että tässä olisi tällästä kilpailua ystäväni puolesta. En missään nimessä haluaisi hänen kokevan olevansa minua huonompi, enkä itse haluaisi mitään kilpailuasemaa.

Usein nämä elämäntapamuutoksen tehneet ihmiset ovat muutoksestaan niin innoissaan, etteivät ollenkaan huomaa muuttuneensa samalla oman tyylinsä jesuiittalähetyssaarnaajiksi. Kaikki muu tuomitaan enemmän tai vähemmän suorasti ja läheisiä painostetaan löytämään Valo ja Totuus.

Se on tavallaan ihan ymmärrettävää, kun ihminen on mielestään löytänyt Kaiken Avaimen, mutta silti se on läheisille aika sietämätöntä.

Se on tutkittu juttu, että lähipiiri reagoi usein negatiivisesti elämäntapamuutoksiin ja laihtumiseen.

Tämä on taas hyvin vain yhdeltä puolelta kirjoitettu juttu.

Emme voi tietää miten AP on todella kohellut ystäväänsä. Onko hän jatkuvasti hokenut painonpudotuksesta ja siitä, miten paljon hän on pudottanut painoa ja mahdollisesti ylipainoinen ystävä on vain yksinkertaisesti kyllästynyt koko juttuun?

Ja onko ystävä halunnut itse lasta mutta ei ole kyennyt vielä saamaan, ja nyt jo samaan rytinään AP puhuu jatkuvasti lapsen yrityksestä?

Ap kirjoittaa. En ole painostanut ketään toimimaan samalla tavalla kuin minä, en ole ystävälleni tuputtanut elämäntapamuutosta, vaikka itse sen olen tehnytkin. En millään lailla tuomitse ystäväni tapaa elää tai syödä tai olla ylipainoinen. Jokainen päättää itse lähteekö elämäntapamuutoksen, jos kokee sellaisen olevan tarpeellista. En vaan hitto vie ymmärrä tätä suhtautumista, etenkin kun olen neutraali, enkä itse tuo elämänmuutosta esille tai tuputa sitä kenellekään.