Vierailija
Poiminta

Meillä lapsi täyttää tänä vuonna 10v ja harkinnassa on älypuhelimen hankkiminen, mutta voi olla kyllä ettei vielä hankitakkaan. Kaikilla muilla ikäisillään koulukavereilla on älypuhelin ja mm. Whatsapp.
Lapsi käyttää toki kotona tablettia. Katselee youtubea, lasten areenaa, netflixiä tai pelailee. Mihinkään hänellä ei ole omia tunnuksia, eli ei esim. voi kommentoida youtubessa. Mitään someja ei ole.
Ollaanko me ainoita, vai onko vielä jollain muullakin näin?

Sivut

Kommentit (78)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pidätkö älypuhelinta jotenkin uhkana? Mille se on uhka?

En pidä varsinaisesti uhkana, mutta en myöskään keksi mitään mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvitsisi älylaitetta. Eikä tuo ole sitä kyllä pyytänytkään.
Kyllä mua hiukan ahdistaa kun näkee lapsia liikenteessä kulkemassa nenä kiinni ruudussa. Ja Wilmaan tulee jatkuvasti viestiä, että muistuttakaa lapsia siitä ettei niitä puhelimia käytetä koulussa. Kouluaikana on myös katseltu netistä lapsille sopimatonta sisältöä.

Vierailija

Tuon ikäisen pitäisi jo päästä oppimaan sosiaalisia suhteita itsekseen, eli miten viestitellä kavereille jne. Kaikkea sinä et voi kontrolloida, esim ystävyyssuhteita. Teet hallaa lapsen kehitykselle, koska yleensä tuon ikäiset kommunikoivat jo paljon juuri whatsapissa ja muualla. Hänen on vaikea hypätä mukaan kokemattomana, ja usein sitten käy niin että joko häntä kiusataan, tai hän kiusaa. Kun ei osaa lasten pelisääntöjä, joita kannattaisi harjoitella jo ekalla luokalla. Et ole yhtään osannut ajatella tätä?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö älypuhelinta jotenkin uhkana? Mille se on uhka?

En pidä varsinaisesti uhkana, mutta en myöskään keksi mitään mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvitsisi älylaitetta. Eikä tuo ole sitä kyllä pyytänytkään.
Kyllä mua hiukan ahdistaa kun näkee lapsia liikenteessä kulkemassa nenä kiinni ruudussa. Ja Wilmaan tulee jatkuvasti viestiä, että muistuttakaa lapsia siitä ettei niitä puhelimia käytetä koulussa. Kouluaikana on myös katseltu netistä lapsille sopimatonta sisältöä.

Sopimattomasta sisällöstä keskustellaan kotona, ja vähitellen niin opitaan, että mikä kannattaa ja mikä ei. Teillä voi käydä niin, että kun lapsi saa oman puhelimen ja on noin iso, niin menee ihan tietoisesti suoraan niihin sopimattomiin sisältöihin, ja tietenkin osaa valehdella sulle siitä. Järki käteen nyt. Kolmasluokkalainen ei ole pikkulapsi.

Vierailija

Meillä ei ole. On panostettu pienestä asti siihen että elämänsisällöksi ei muodostu puhelimen räpläys. Ainoa keino on käytännössä se että ei ole älypuhelinta. Emme myöskään itse roiku puhelimessa lasten seurassa paljon vaan annamme esimerkkiä ja teemme muita asioita. Toki itsekin voisin viettää vaikka koko päivän netissä puhelimella, se on addiktoivaa ja siihen koko homma perustuu. Harjoitetaan tällaista itsekuria. Meillä on molemmilla vanhemmilla suvussa keskittymishäiriötä joten halutaan suojella lapsen aivoja stressiltä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö älypuhelinta jotenkin uhkana? Mille se on uhka?

En pidä varsinaisesti uhkana, mutta en myöskään keksi mitään mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvitsisi älylaitetta. Eikä tuo ole sitä kyllä pyytänytkään.
Kyllä mua hiukan ahdistaa kun näkee lapsia liikenteessä kulkemassa nenä kiinni ruudussa. Ja Wilmaan tulee jatkuvasti viestiä, että muistuttakaa lapsia siitä ettei niitä puhelimia käytetä koulussa. Kouluaikana on myös katseltu netistä lapsille sopimatonta sisältöä.

Et keksi mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvisi älylaitetta? Eikö lapsella ole yhtäkään omaa kaveria? Harrastuksessa käyviä lapsia ei lasketa kavereiksi. Vaan kaveri, jonka kanssa kommunikoidaan itsenäisesti (ilman äidin apuja, tai ohjattua harrastusta) koulun ulkopuolella. Nyt olet kyllä harvinaisen sokea lapsesi suhteen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen pitäisi jo päästä oppimaan sosiaalisia suhteita itsekseen, eli miten viestitellä kavereille jne. Kaikkea sinä et voi kontrolloida, esim ystävyyssuhteita. Teet hallaa lapsen kehitykselle, koska yleensä tuon ikäiset kommunikoivat jo paljon juuri whatsapissa ja muualla. Hänen on vaikea hypätä mukaan kokemattomana, ja usein sitten käy niin että joko häntä kiusataan, tai hän kiusaa. Kun ei osaa lasten pelisääntöjä, joita kannattaisi harjoitella jo ekalla luokalla. Et ole yhtään osannut ajatella tätä?

Onko tästä tehty jotain tutkimuksia?
Lapsellani on kyllä puhelin. Ihan hienosti on sillä osannut pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Kiusaamista ei ole ollut ja lapsella on paljon kavereita. Onneksi vielä leikkivät, piirtävät, ulkoilevat jne. yhdessä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole. On panostettu pienestä asti siihen että elämänsisällöksi ei muodostu puhelimen räpläys. Ainoa keino on käytännössä se että ei ole älypuhelinta. Emme myöskään itse roiku puhelimessa lasten seurassa paljon vaan annamme esimerkkiä ja teemme muita asioita. Toki itsekin voisin viettää vaikka koko päivän netissä puhelimella, se on addiktoivaa ja siihen koko homma perustuu. Harjoitetaan tällaista itsekuria. Meillä on molemmilla vanhemmilla suvussa keskittymishäiriötä joten halutaan suojella lapsen aivoja stressiltä.

Hyvä ajatus, mutta käytännössä erittäin haitallinen lapsen sosiaalisille suhteille. Nykyään ei enää pimputella ovikelloa, et tuuks leikkii, vaan ne kysymykset hoidetaan whatsapilla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö älypuhelinta jotenkin uhkana? Mille se on uhka?

En pidä varsinaisesti uhkana, mutta en myöskään keksi mitään mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvitsisi älylaitetta. Eikä tuo ole sitä kyllä pyytänytkään.
Kyllä mua hiukan ahdistaa kun näkee lapsia liikenteessä kulkemassa nenä kiinni ruudussa. Ja Wilmaan tulee jatkuvasti viestiä, että muistuttakaa lapsia siitä ettei niitä puhelimia käytetä koulussa. Kouluaikana on myös katseltu netistä lapsille sopimatonta sisältöä.

Et keksi mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvisi älylaitetta? Eikö lapsella ole yhtäkään omaa kaveria? Harrastuksessa käyviä lapsia ei lasketa kavereiksi. Vaan kaveri, jonka kanssa kommunikoidaan itsenäisesti (ilman äidin apuja, tai ohjattua harrastusta) koulun ulkopuolella. Nyt olet kyllä harvinaisen sokea lapsesi suhteen.

Sullekkin: lapsellani on kyllä oma puhelin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidätkö älypuhelinta jotenkin uhkana? Mille se on uhka?

En pidä varsinaisesti uhkana, mutta en myöskään keksi mitään mihin lapsi kodin ulkopuolella tarvitsisi älylaitetta. Eikä tuo ole sitä kyllä pyytänytkään.
Kyllä mua hiukan ahdistaa kun näkee lapsia liikenteessä kulkemassa nenä kiinni ruudussa. Ja Wilmaan tulee jatkuvasti viestiä, että muistuttakaa lapsia siitä ettei niitä puhelimia käytetä koulussa. Kouluaikana on myös katseltu netistä lapsille sopimatonta sisältöä.

Rajoitukset netin käyttöön. Whatsapp viestit ovat ilmaisia, joten olisi hyvä olla jos tarvii laittaa viestiä äitille tai isälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen pitäisi jo päästä oppimaan sosiaalisia suhteita itsekseen, eli miten viestitellä kavereille jne. Kaikkea sinä et voi kontrolloida, esim ystävyyssuhteita. Teet hallaa lapsen kehitykselle, koska yleensä tuon ikäiset kommunikoivat jo paljon juuri whatsapissa ja muualla. Hänen on vaikea hypätä mukaan kokemattomana, ja usein sitten käy niin että joko häntä kiusataan, tai hän kiusaa. Kun ei osaa lasten pelisääntöjä, joita kannattaisi harjoitella jo ekalla luokalla. Et ole yhtään osannut ajatella tätä?

Onko tästä tehty jotain tutkimuksia?
Lapsellani on kyllä puhelin. Ihan hienosti on sillä osannut pitää yhteyttä kavereiden kanssa. Kiusaamista ei ole ollut ja lapsella on paljon kavereita. Onneksi vielä leikkivät, piirtävät, ulkoilevat jne. yhdessä.

Ota puhelin pois ja katso kuinka hyvin sitten hoitaa sosiaalisia suhteita.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen pitäisi jo päästä oppimaan sosiaalisia suhteita itsekseen, eli miten viestitellä kavereille jne. Kaikkea sinä et voi kontrolloida, esim ystävyyssuhteita. Teet hallaa lapsen kehitykselle, koska yleensä tuon ikäiset kommunikoivat jo paljon juuri whatsapissa ja muualla. Hänen on vaikea hypätä mukaan kokemattomana, ja usein sitten käy niin että joko häntä kiusataan, tai hän kiusaa. Kun ei osaa lasten pelisääntöjä, joita kannattaisi harjoitella jo ekalla luokalla. Et ole yhtään osannut ajatella tätä?

Niin, no jos lapsi on sosiaalisesti kömpelö, niin voi käydä. Jotenkin perisuomalainen tapa ajatella noin. Meillä lapsi soittaa ystävilleen, kysyy voiko nähdä ja mennä kylään tai kysyy koulussa. Lapsi on avoin ja välitön ja uskoo itseensä. Joskus asiaa jotkut lapset ihmettelee ja ehkä on nälvinytkin mutta meidän lapsi tajuaa että kiusaava/nälvivä lapsi se idiootti on ja on omien ystäviensä kanssa.
Meillä myös asutaan maalla ja kuljetaan kirppiskuteissa, juodaan mahlaa, lämmitetään puilla ja haistaan maanantaiaamuisin nuotiolle viikonlopun metsäretken jäljiltä.. ehkä niillä muilla lapsilla on niin monia aiheita mistä kiusata että tää puhelittomuus ei ole suurin :D meillä on opetettu lapset luottamaan itseensä ja se riittää.
-se kenen 10v :llä ei ole älypuhelinta

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole. On panostettu pienestä asti siihen että elämänsisällöksi ei muodostu puhelimen räpläys. Ainoa keino on käytännössä se että ei ole älypuhelinta. Emme myöskään itse roiku puhelimessa lasten seurassa paljon vaan annamme esimerkkiä ja teemme muita asioita. Toki itsekin voisin viettää vaikka koko päivän netissä puhelimella, se on addiktoivaa ja siihen koko homma perustuu. Harjoitetaan tällaista itsekuria. Meillä on molemmilla vanhemmilla suvussa keskittymishäiriötä joten halutaan suojella lapsen aivoja stressiltä.

Hyvä ajatus, mutta käytännössä erittäin haitallinen lapsen sosiaalisille suhteille. Nykyään ei enää pimputella ovikelloa, et tuuks leikkii, vaan ne kysymykset hoidetaan whatsapilla.

Meillä on kyllä ihan soitettu. Joka päivä tulee kaveri suoraan koulusta tai lapsi menee jollekkin kaverille, viikonloppuisin soittelevat ja sopivat tapaamisista.
Vaikuttaa vähän siltä, että nykyajan _vanhemmat_ ovat vahvasti sitä mieltä, että enää ei selviä ilman Wappia..?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen pitäisi jo päästä oppimaan sosiaalisia suhteita itsekseen, eli miten viestitellä kavereille jne. Kaikkea sinä et voi kontrolloida, esim ystävyyssuhteita. Teet hallaa lapsen kehitykselle, koska yleensä tuon ikäiset kommunikoivat jo paljon juuri whatsapissa ja muualla. Hänen on vaikea hypätä mukaan kokemattomana, ja usein sitten käy niin että joko häntä kiusataan, tai hän kiusaa. Kun ei osaa lasten pelisääntöjä, joita kannattaisi harjoitella jo ekalla luokalla. Et ole yhtään osannut ajatella tätä?

Niin, no jos lapsi on sosiaalisesti kömpelö, niin voi käydä. Jotenkin perisuomalainen tapa ajatella noin. Meillä lapsi soittaa ystävilleen, kysyy voiko nähdä ja mennä kylään tai kysyy koulussa. Lapsi on avoin ja välitön ja uskoo itseensä. Joskus asiaa jotkut lapset ihmettelee ja ehkä on nälvinytkin mutta meidän lapsi tajuaa että kiusaava/nälvivä lapsi se idiootti on ja on omien ystäviensä kanssa.
Meillä myös asutaan maalla ja kuljetaan kirppiskuteissa, juodaan mahlaa, lämmitetään puilla ja haistaan maanantaiaamuisin nuotiolle viikonlopun metsäretken jäljiltä.. ehkä niillä muilla lapsilla on niin monia aiheita mistä kiusata että tää puhelittomuus ei ole suurin :D meillä on opetettu lapset luottamaan itseensä ja se riittää.
-se kenen 10v :llä ei ole älypuhelinta

Kiva kuulla, että sentään jollakin on näin! :D Meillä on myös alusta asti kiusaamiseen suhtauduttu noin ja ylpeänä voin sanoa, että lapsi on puuttunut useita kertoja välitunnilla näkemiinsä kiusaamistilanteisiin.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat