Teidän pääsiäismenu?

Perjantaina parsarisottoa

Sunnuntaina kalkkunafileetä, appelsiinikastiketta, jotain kivaa perunalisuketta

Alkuruuaksi jotain parsasta, pääruuaksi jotain karitsanpaistista ja lihattomalle jotain soijasta, jälkiruuaksi pashaa. Tänään tulee Citymarketista kotiinkuljetus ja pitää katsoa ensin, millainen kökkäre karitsasta tulee eli paistanko kokonaisena vai teenkö lihapadan. Tämä siis pitkäperjantain ruokasuunnitelma, koska silloin tulee sukua syömään. Muiden päivien ruokaa en ole vielä edes miettinyt, saatan käydä ainakin parina päivänä ravintolassa syömässä.

Mä kyllä uskon, että jotkut tekee oikeesti hyvät ja kalliitkin pöperöt pyhiksi.

Muistan kun äitini laittoi aina viimesen päälle tarjottavat kaikiksi juhlapyhiksi.

Oli meitä lapsia monta ja kotitilalle aina pyhinä kokoonnuttiin.

Oi niitä aikoja :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa on tarjolla kuin arkenakin, eli kaljaa ja sipsejä.

Oletko vegaani?

😂👍🏻

Vierailija kirjoitti:

Mun kotona ei ole ikinä syöty mitään erityistä pääsiäisruokaa. Kunhan me lapset vedeltiin suklaamunia ja oltiin innoissaan niistä. Onko tämä pääsiäisateriaperinne uskonnollista vai johonkin ylempään yhteiskuntaluokkaan liittyvää?

Molemmat vanhempani ovat varsin vaatimattomista oloista lähtöisin ja ehkä juuri siksi mummoni halusivat muutaman kerran vuodessa tarjota perheilleen arkea parempaa ruokaa. Miksei köyhälläkin saisi olla välillä juhla? Vanhempani sitten vaurastuivat, mutta jatkoivat perinnettä. Samoin on jatkanut oma sukupolveni ja minun ja sisarusteni lapset perheineen. Isovanhempieni juhlaruoka on nykypäivän arkiruokaa, joten tietenkin juhlaruokakin on vuosikymmenten saatossa muuttunut sekä elintason että erilaisten elintarvikkeiden saatavuuden parannuttua. 

Tekeekö kukaan mämmikakkua? Haluaisin sellaista tänävuonna kokeilla.

Mitsu kirjoitti:

Meillä on: Lammasta, Perunoita. Punaviiniä ja jälkiruoaksi on Mämmiä❤ Ja muina päivinä on jänistä ja kukkoa viinissä.

Lammasta minullakin, jo marinadissa, aloitan sillä perjantaina, lisäksi hasselpackan perunoita, gremolata-porkkanoita, mustaherukkahyytelöä, jälkkäriksi mämmiä itsetehdyllä vaniljakastikkeella. Punkkua ehkä.

Parsarisottoa, kanaa, erilaisia salaatteja sitten, kun lampaan olen syönyt.

Iloista ja valoisaa pääsiäistä teille kaikille! 🐣

Vierailija kirjoitti:

3 koria pirkkaolutta

kartonki marlboroa

5 kiloa ranskalaisia

2 kiloa wilhelmiä

24 kananmunaa

ja yksi herne

Tuo herne antaa hyvän twistin ateriaan.

Nykyaikana enemmänkin on ongelma, ettei arki eroa juhlasta, samaa pizzaa vedetään, ja ollaan tyytymättömiä. Ja ylipainoisia.

Mitä pahaa on syömisessä? Ei syöminen tarkoita epäterveellistä- tai ylensyömistä.

Meillä lampaan filettä tomaattisalaatilla, lohta uunijuureksilla, ja jos sää sallii, grillataan kanafileitä jonka kyytipojaksi vielä jokin salaatti. Kyytipojaksi hyvää roseeta ja punaviiniä.

Kyllä se on juuri niin kuten joku aiemmin jo kommentoi. Me 70- ja 80-luvun lapset emme todellakaan eläneet missään yltäkylläisyydessä, ei syöty kalliita tai hienoja ruokia ulkonasyömisestä puhumattakaan. Ihan tavallista vaatimatonta kotiruokaa ja juhlapyhinä vähän hienommin. Sieltä on jäänyt se ajatus että juhlapyhiin yhä panostetaan.

Meillä on possun ulkofilettä, perunamuusia ja uunikasviksia. Syödään sitä lauantaina ja sunnuntaina.

Maanantaina syödään sukulaisilla kun kyläillään ja perjantaina laivaristeilyllä.

Perjantaina kalaa.

Lauantaina ei mitään erityistä; mennään vaimon kanssa teatteriin, ja sillä reissulla kuluukin lähes koko päivä; jotain käydään syömässä ennen esitystä.

Sunnuntaina lammasta, en ole vielä päättänyt missä muodossa.

Maanantain pääruoka riippuu hieman sunnuntaista, eli en tiedä vielä... ehkä ankkaa?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on juuri niin kuten joku aiemmin jo kommentoi. Me 70- ja 80-luvun lapset emme todellakaan eläneet missään yltäkylläisyydessä, ei syöty kalliita tai hienoja ruokia ulkonasyömisestä puhumattakaan. Ihan tavallista vaatimatonta kotiruokaa ja juhlapyhinä vähän hienommin. Sieltä on jäänyt se ajatus että juhlapyhiin yhä panostetaan.

Meillä on possun ulkofilettä, perunamuusia ja uunikasviksia. Syödään sitä lauantaina ja sunnuntaina.

Maanantaina syödään sukulaisilla kun kyläillään ja perjantaina laivaristeilyllä.

Mä olen 60-luvun lapsi ja ollut kansakoulussakin vielä silloin, kun lauantaisin oli koulua ja vanhemmilla töitä. Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen (ei esim käyty sunnuntaikirkossa tms), mutta meillä kuitenkin pidettiin sunnuntaitakin erilaisena päivänä kuin muita viikonpäiviä. Silloin ei siivottu, pesty pyykkiä tms ja päivällinenkin oli vähän parempi kuin arkisin. Nuorena aikuisena sunnuntait muuttuivat mulle tavallisiksi päiviksi, mutta kun sain esikoiseni, halusin ottaa taas käyttöön lapsuudenkotini perinteet. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, käytän edelleenkin sunnuntaisin "parempia" astioita kuin arkisin enkä tee töitä tai kotitöitä sunnuntaisin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on juuri niin kuten joku aiemmin jo kommentoi. Me 70- ja 80-luvun lapset emme todellakaan eläneet missään yltäkylläisyydessä, ei syöty kalliita tai hienoja ruokia ulkonasyömisestä puhumattakaan. Ihan tavallista vaatimatonta kotiruokaa ja juhlapyhinä vähän hienommin. Sieltä on jäänyt se ajatus että juhlapyhiin yhä panostetaan.

Meillä on possun ulkofilettä, perunamuusia ja uunikasviksia. Syödään sitä lauantaina ja sunnuntaina.

Maanantaina syödään sukulaisilla kun kyläillään ja perjantaina laivaristeilyllä.

Mä olen 60-luvun lapsi ja ollut kansakoulussakin vielä silloin, kun lauantaisin oli koulua ja vanhemmilla töitä. Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen (ei esim käyty sunnuntaikirkossa tms), mutta meillä kuitenkin pidettiin sunnuntaitakin erilaisena päivänä kuin muita viikonpäiviä. Silloin ei siivottu, pesty pyykkiä tms ja päivällinenkin oli vähän parempi kuin arkisin. Nuorena aikuisena sunnuntait muuttuivat mulle tavallisiksi päiviksi, mutta kun sain esikoiseni, halusin ottaa taas käyttöön lapsuudenkotini perinteet. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, käytän edelleenkin sunnuntaisin "parempia" astioita kuin arkisin enkä tee töitä tai kotitöitä sunnuntaisin. 

Kuulostaa ihanalta :) Tykkään tuollaisista kivoista perinteistä! t: Tuon aiemman kommentin kirjoittaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tämän palstan pyhäpäivien menuut on aina kuin Michelin-kokin suunnittelemia?

Siks ku nää yrittää täällä pätee,jäljentävät ravintoloiden ruokalistoja ominaan,todellisuus on toista maata 😊

En yritäkään väittää omakseni, vaan teen ravintola Mamin kokin reseptin mukaan karitsan etuselkää ja maa-artisokkapyreetä.

Karjalanpaistia ja uunijuureksia, jälkiruuaksi rahkapiirakkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on juuri niin kuten joku aiemmin jo kommentoi. Me 70- ja 80-luvun lapset emme todellakaan eläneet missään yltäkylläisyydessä, ei syöty kalliita tai hienoja ruokia ulkonasyömisestä puhumattakaan. Ihan tavallista vaatimatonta kotiruokaa ja juhlapyhinä vähän hienommin. Sieltä on jäänyt se ajatus että juhlapyhiin yhä panostetaan.

Meillä on possun ulkofilettä, perunamuusia ja uunikasviksia. Syödään sitä lauantaina ja sunnuntaina.

Maanantaina syödään sukulaisilla kun kyläillään ja perjantaina laivaristeilyllä.

Mä olen 60-luvun lapsi ja ollut kansakoulussakin vielä silloin, kun lauantaisin oli koulua ja vanhemmilla töitä. Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen (ei esim käyty sunnuntaikirkossa tms), mutta meillä kuitenkin pidettiin sunnuntaitakin erilaisena päivänä kuin muita viikonpäiviä. Silloin ei siivottu, pesty pyykkiä tms ja päivällinenkin oli vähän parempi kuin arkisin. Nuorena aikuisena sunnuntait muuttuivat mulle tavallisiksi päiviksi, mutta kun sain esikoiseni, halusin ottaa taas käyttöön lapsuudenkotini perinteet. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, käytän edelleenkin sunnuntaisin "parempia" astioita kuin arkisin enkä tee töitä tai kotitöitä sunnuntaisin. 

Kuulostaa ihanalta :) Tykkään tuollaisista kivoista perinteistä! t: Tuon aiemman kommentin kirjoittaja.

Mulla on tapana sunnuntaiaamuisin tehdä arkiaamuja monipuolisempi aamiainen, kattaa se  "krumeluuriastioihin" ja kantaa tarjottimella sänkyyn. Aamiaista syädessäni katson telkkarista Avaran luonnon. Mun ikioma sunnuntaiaamutraditio :) Esimerkkejä mun sunnuntaiaamiaisistani löytyy mm täältä:
http://safkaajashamanismia.blogspot.com/2018/06/hemmotteluhetkia-aamiaisilla.html

Vaikka teenkin enää vain itselleni, tykkään nautiskella sunnuntaiaamuni kaikessa rauhassa. Tai no kissojen kanssa :D :D 

Perjantaina on uunilohta ja maalaislohkopottuja. Pashaa jälkiruuaksi.

Lauantaina lampaankare, perunat ja punaviinikastike. Persikkarahkaa.

Sunnuntaina currykanaa.

Maanantaina tähteitä ym.

Tietty aina myös salaattia ja hyvää leipää. Viiniä, olutta,limsaa.

yksi 24tlk sandellssia, yks jallupullo , yks yeni raki pullo + puolikas gini puteli . sixpakki lonkeroita darraan.

ruokana kananmunia ( menee alas darrassa toivottavasti)  baarin jälkeen tod näk haen kebabit .

Huomenna se juopottelu alkaa heti kun olen kotona joskus n klo 1500, ja loppuu toivottavasti su-ma yönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on juuri niin kuten joku aiemmin jo kommentoi. Me 70- ja 80-luvun lapset emme todellakaan eläneet missään yltäkylläisyydessä, ei syöty kalliita tai hienoja ruokia ulkonasyömisestä puhumattakaan. Ihan tavallista vaatimatonta kotiruokaa ja juhlapyhinä vähän hienommin. Sieltä on jäänyt se ajatus että juhlapyhiin yhä panostetaan.

Meillä on possun ulkofilettä, perunamuusia ja uunikasviksia. Syödään sitä lauantaina ja sunnuntaina.

Maanantaina syödään sukulaisilla kun kyläillään ja perjantaina laivaristeilyllä.

Mä olen 60-luvun lapsi ja ollut kansakoulussakin vielä silloin, kun lauantaisin oli koulua ja vanhemmilla töitä. Lapsuudenkotini ei ollut erityisen uskonnollinen (ei esim käyty sunnuntaikirkossa tms), mutta meillä kuitenkin pidettiin sunnuntaitakin erilaisena päivänä kuin muita viikonpäiviä. Silloin ei siivottu, pesty pyykkiä tms ja päivällinenkin oli vähän parempi kuin arkisin. Nuorena aikuisena sunnuntait muuttuivat mulle tavallisiksi päiviksi, mutta kun sain esikoiseni, halusin ottaa taas käyttöön lapsuudenkotini perinteet. Vaikka lapset ovat jo aikuisia, käytän edelleenkin sunnuntaisin "parempia" astioita kuin arkisin enkä tee töitä tai kotitöitä sunnuntaisin. 

Kuulostaa ihanalta :) Tykkään tuollaisista kivoista perinteistä! t: Tuon aiemman kommentin kirjoittaja.

Mulla on tapana sunnuntaiaamuisin tehdä arkiaamuja monipuolisempi aamiainen, kattaa se  "krumeluuriastioihin" ja kantaa tarjottimella sänkyyn. Aamiaista syädessäni katson telkkarista Avaran luonnon. Mun ikioma sunnuntaiaamutraditio :) Esimerkkejä mun sunnuntaiaamiaisistani löytyy mm täältä:
http://safkaajashamanismia.blogspot.com/2018/06/hemmotteluhetkia-aamiaisilla.html

Vaikka teenkin enää vain itselleni, tykkään nautiskella sunnuntaiaamuni kaikessa rauhassa. Tai no kissojen kanssa :D :D 

Peukku tällekin :) Tykkään erityisesti siitä että joku vaivautuu tekemään itselleen. Liian usein kuulee sanottavan että en jaksa tehdä vain itseäni varten. Juuri itseäkin kannattaa hemmotella :)

Pitkäperjantaina ollaan reissussa joten matkalla jotain pizzaa/hampparia/tms.

Lauantai ihan peruspäivä, luultavasti liemessä haudettua lohta broccolinin ja keitettyjen perunoiden kanssa.

Sunnuntaina alkuruoaksi kampasimpukoita ja salaattia, pääruokana grillattua rib eye steakia, grillattua parsaa ja pecorinokastiketta, jälkkäriksi mango-passion pavlova.

Maanantaina todennäköisesti parsarisottoa.