Miehenä " ikuinen pikkupoika" -tyyppi, hyvät puolet?

hyvät puolet mielestäni siinä että ison perheen isänä on kiinnostunut touhuamaan poikiensa (ja tyttöjensä mutta ovat vielä pienempiä). Keksii ja antaa värkkejä mistä voi mitäkin rakentaa ja tehä. On ostanut ison polkuauton (jolla voi aikuinenkin polkea) ym...



Ja lapset tykkää tästä miehestä.

mun rakastajani. sitä se ikiteininä pysyminen teettää, muita naisia, kavereita, terasseja ja baareja..

pelleilee, ilveilee ja leikkii välillä ties mitä eläintä.:) Samoin innostuu asioista helposti. Mutta minulle pikkupoikamaisuus ei tarkoita vastuuntunnottomuutta ja sitä en voisi sietää!

eikä osaa ottaa asioita vakavasti tai suunnitella elämää eteen päin. Muuten kiltti rakastettava ystävällinen ja lapset rakastavat isää joka jaksaa leikkiä

mun mies ei omista ammattia, ei halua tehdä mitään, haaveilee vaan lottovoitosta. jos ei olis niin hyvä pano niin..

No se on minusta mukavaa, että mieheni on todella hauska. Tulee naurettua paljon enemmän kuin sellaisen vakavamman ihmisen kanssa tulisi. Siinä elämänilossa on paljon viehättävää:)

Hankkiudu eroon jos vielä voit.

älä ota vakavasti! Jäänityst ja hurjia tilanteita riittää. Ne alkaa loppupeleissä vituttamaan, kun tarvitsis oikeesti vastuuntuntoa ja aikuista kumppanuutta.



Aikuisuus ei tarkoita vakavamielisyyttä, hauskaa ja huumoria ja hulluutta voi löytyä ihan kenestä vaan =)

Hyviä puolia: iloisuus. Pysyy kotona vaimon ilona kun saa huolenpitoa. Tyydyttää hyvin naisen hoivatarpeen. Hellyttävä. Uskollinen ja rehellinen.



Huonoja puolia: ei aina oikein osaa hoitaa itsenäisesti juttuja. Voi olla vaikea keskustella vakavista asioista.



Mutta äidin pikkupojasta voi kehittyä varsin hyvä mies, sillä nämä ovat yleensä kunnollisia. Kun vastuuta antaa pikkuhiljaa niin kyllä se kasvaa aikuiseksi, mutta usein pysyy kuitenkin iloisena ja kivana. Salaisuus on siinä, että vaimon pitää tehdä asioita miehensä kanssa, ei passata piloille. Siis vetää mies mukaan arjen pyöritykseen.