Mitä sellaista lahjaa kadehdit joltain ihmiseltä jota ei voi rahalla saada vaikka miten yrittäisi?

Ei ole.

Terveitä ja siksi kaikki menestymisen mahdollisuudet saavia lapsia.

Hyvään perheeseen syntymistä kadehdin. Siis sekä sosioekonomisesti että perhesuhteiden puolesta hyvän lähtökohdan saaneita kadehdin.

On selvää, et rahalla ei saa kaikkea. Ne mitä rahalla saa hankittua ei käy minua kateeksi.

Koska ne asiat tekevät usein ihmisestä kylmän, kovan, itsekkään, ylpeän ja röyhkeän.

Hyvä ja varakas suku ja perhe. Hyvät turvaverkostot ja aina joku auttaa jos on ongelmia. Lisäksi hyvää vartaloa eli hyvää vartalomallia ja subliikkiutta eli osaa hyvin ja hauskasti jutella ihmisten kanssa.

Hyvä laulutaito. Aina voi mennä laulutunnille, mutta kyllä se on loppupeleissä kiinni rakenteesta, äänestä ja keuhkoista jotka on syntyessä ihmiselle suotu. Hyvä laulutaito on lahja!

Kadehdin ulospäinsuuntautuvaa luonnetta ja hyviä sosiaalisia taitoja, taitoa olla hauska. Itse olen tylsä hissukka ja inhoan sitä ja tunnen ikuista alemmuutta siitä että suurin osa ihmisistä on niin paljon älykkäämpiä kuin minä.

Hyvää mielenterveyttä. Tuli huonot kortit.

Kadehdin niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet lahjan olla miellyttäviä ja ihmisiin vetoavia.

En tarkoita mielistelyä.

Vaan sitä, että jotkut ovat jo syntyjään sellaisia, että osaavat puhua kauniisti ja rauhallisesti, ovat rauhallisia ja vakuuttavia. Usein myös miellyttävä näköisiä ulkoisesti. Hymyillevät sopivissa kohdissa, mutta se ei ärsytä, tai useimmat siitä eivät ärsyynny, vaikka tuntuu joskus harkitulta.

Heitä kuunnellaan ja he vetoavat ihmisiin, ovat siis karismaattisia tai antavat sellaisen vaikutelman.

Saavat asiansa läpi helposti ja asiat menevät usein niinkuin he haluavat.

Ovat tavallaan Hannu Hanhia, asiat vain tapahtuvat heille itselleen hyvällä tavalla.

On joskus opeteltuakin, mutta on niitäkin joiden ei tarvitse opetella eikä nähdä vaivaa, riittää kun ovat se mikä ovat.

Jos tätä samaa tekisi "väärä" persoona, niin ei toimisi.

En tiedä ymmärsinkö joku, toivottavasti.

Terveys. Olen ollut työkyvytön jo 23 vuotiaana. Vähän pinnallisemmista kyvyistä kadehdin kaunista lauluääntä. :)

Sitä että osaa olla laskelmoiva hyväksikäyttäjä mutta näyttäytyy ulospäin hämmästyneenä, lapsellisena, kilttinä, marttyyrina.

Eräs ulkonäköpiirre. Sitä ei voi ottaa purkista eikä kirurgin veitsellä muuttaa vaikka maksaisi miljoonan. 

Hyvää kielipäätä. Koulussa en oppinut sen enempää ruotsia kuin englantiakaan, vaikka todellakin yritin lukea. Ruotsia en läpäissyt toisellakaan yrityksellä ylppäreissä ja englannista sain rimaa hipoen A:n. Edes Lontoossa asuminen ei tehnyt englannistani kovin sujuvaa ja on jälleen unohtunut valitettavan paljon.

Kaunis ulkonäkö. Sitä ei voi todellakaan ostaa rahalla.

Karisma. Se ei riipu ulkonäöstä eikä mittasuhteista eikä oppiarvoista. Toisilla sitä on toisilla ei , eikä sitä voi ostaa eikä oikein opetellakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Eräs ulkonäköpiirre. Sitä ei voi ottaa purkista eikä kirurgin veitsellä muuttaa vaikka maksaisi miljoonan. 

Kallon muotoakin pistetään uusiksi... silmien väri vaihtuu jopa nopeammin kuin hiusten, korvia vaikka haltiakorviksi vtavall tai toisella ja pohjeluita & reisiluita murretaan että saisi semmoisen 5cm lisää.

Mikä vielä puuttuu? ;)

Saa jopa bioniisia käsiä. Tosin kolmatta ja neljättä kättä joutuu vielä odottamaan. Ongelmana lähinnä ettei aivot oikein pysty. Lisäsilmät onnistuu paremmin. Senkun slavekomennolla kybersilmiä lisää.

Ei minulla murheita asiasta ole, mutta jos saisin valita yhden asian, jota ei rahalla saa, niin haluaisin aivan mahtavan lauluäänen. Ihailen ja ehkä vähän kadehdinkin positiivisella tavalla ihmisiä, jotka osaavat laulaa. 

Hyviä  ystäviä.

Niitä kenellä on parempi puolisko. Ei paljon kartano ja mökki lohduta yksin iltaa istua.

Varsinaisesti en kadehdi mutta ihailen ihmisiä, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita. Itse olen vain keskiverto.