Mummu huomauttelee painostani
Sivulauseissa etä pitäisi ulkoilla joka päivä mahdollisimman paljon ja ottaa oikein kova kuntokuuri. Ei tunnu kauheen kivalta tämmönen ulkonäön arvostelu kun paino on mikä on. En edes koe tarvetta pudottaa sitä joten olisitko hiljaa.
Kommentit (27)
Vanhukset haukkuu muita ja sitten niitä pitäis arvostaa ja kunnioittaa. Joku ei täsmää ja joo en ole yhtään onnellisempi laihan kuin muutaman kilon pyöreänpänäkään eikä kavereiden saaminen ole painosta kiinni.
Voihan tuommoiselle vastata että joko olet ajatellut kuolla pian kun olet noin vanha ja ruma.
Tuo painon ja ulkonäön kyttääminen ja ruotiminen kuulostaa niin tutulta. Oman mummoni lisäksi olen havainnut samoja piirteitä muilla saman ikäluokan ihmisillä, vaikka en ole yhtä pahaan tapaukseen törmännyt.
Oma mummoni on itse pyylevässä kunnossa, mutta mittapuu sille, miltä ihmisen pitäisi näyttää, on hän itse teini-ikäisenä. Kommentoi aina tavattaessa ihmisten painonmuutoksia ja muutenkin ulkonäköä. Uuden ihmisen tavattuaan ruotii aina tämän selän takana tämän painon, vaatteet, hiukset ja kasvot. Telkkaria katsoessaan kommentoi koko ajan ihmisten ulkonäköä.
Itselleni saattaa sanoa, "sulle on tainnut tulla painoa - vaikka et sä vielä mikään lihava oo, heh heh hee", vaikka selän takana sitten kauhistelee muille tuttaville lihavuuttani. Ja minulle nimittää itseäni hoikempia ihmisiä lihavaksi, jos eivät ole aivan tikkulaihoja. Olen itse normaalipainon sisällä, tosin siellä ylärajalla.
Mummoni tuijottaa ihmisiä todella häpeilemättä päästä varpaisiin, antaa päänsä oikein kääntyä eikä yhtään peittele. Meidän lähisukulaisten tapauksessa hän ei välillä saa uteliaisuuttaan hillittyä, vaan kokeilee käsin reisiä tai kylkiä, etenkin jos on jotain vähän väljempää päällä, mikä estää tekemästä tarkkaa tilannearviota.
mitä sitä loukkaantumaan. Mummolle voi sanoa, että vaikka 50-luvulla oli helppoa pitää paino kurissa. Nyt on haasteellisempaa kun joka kulmalla on smootibaareja,kahviloita leipineen ja leivoksineen ja kaikkea terveellistä pitää mukamas syödä ja koko ajan. Mummolla oli helponpaa kun oli niukkuutta tarjolla.
Minä sain kuulla painoon liittyviä kommentteja jo alle 10-vuotiaana. "Oletpa laihtunut, hienoa", "Jaa sitä on taas ruoka kotona riittänyt" jne. En edes ollut lapsena koskaan lähelläkään ylipainoa. En voi edelleenkään ymmärtää syytä tuollaiselle kommentoinnille.
Tässä on joku selvä sukupolviero. Minä, noin kolmekymppinen nainen, en ole koskaan kaveriporukassani kommentoinut kenenkään lihomista suoraan kohteelle tai selän takana. Emmekä puhu selän takana kenenkään painosta ylipäätänsä. Kerran yksi porukastamme oli laihtunut 15 kiloa sitten viime näkemän, mutta hän oli kertonut laihdutuksestaan jonkin verran jo WhatsApp-ryhmässämme. Silloin moni meistä sanoi hänet nähdessään, että hän on laihtunut. Emme koskaan puhu kaveriporukkamme ulkopuolisten ihmisten painoista, vaikka muuten juoruilemmekin toisinaan. Ainoa poikkeus oli ehkä se, kun eräs tuttavapiiristämme oli joutunut anoreksian takia hoitoon. Silloin moni meistä sanoi ääneen arvionsa, että hän olikin ollut huolestuttavan laiha.
Kun taas 50+ -ikäisten naisten keskuudessa paino on kahvipöytäkeskusteluissa iänikuinen aihe. Ei kaikilla, mutta hyvin monilla, ja mitä vanhemmista naisista (ja miehistäkin) on kyse, sitä enemmän mielenkiintoa riittää muiden painoista vauhkoamiseen ja selän takana aiheesta juoruamiseen. On vanhemmissa naisissakin varmasti poikkeuksia, mutta hämmentävän yleistä tuo tuntuu olevan.
En tiedä onko oma kaveriporukkani sitten poikkeus? Yleisesti ottaen minusta nuoret aikuiset ovat sensitiivisempiä näissä asioissa. Varmasti poikkeuksiakin on. Mutta en minä ainakaan kehtaisi sanoa jollekin kaverilleni edes kahden kesken, että kuules, eikös tuo Maija olekin lihonut. Se olisi jotenkin sopimatonta, ajattelisin, että se antaisi minusta kusipäisen kuvan. Joku kulttuuriero tässä mielestäni on. Vanhemmat naiset jankkaavat kaikista omista dieettijutuistaankin paljon avoimemmin, kun taas oman ikäryhmän naiset suhtautuvat puheenaiheeseen paljon varovaisemmin, sekä puhuessaan omasta laihdutuksestaan että kommentoidessaan muiden laihdutuspuheita.
No joo, yksi poikkeus omasta ikäryhmästä tulee mieleen, hän on sellainen matalasti koulutettu rääväsuu. Voi olla, että omassa tuttavapiirissänikin matalasti koulutetut ovat yli viisikymppisissä naisissa yliedustettuina ja korkeakoulutetut puolestaan omanikäisissä naisissa yliedustettuina. Ehkä tämä selittää osan ja ikäluokka osan.
Up