Miten oikeasti onnistuu oravan pyörästä pois hyppääminen?
Sikäli onnekas tilanne, että velkaa ei ole eli se helpottaa paljon, mutta yksi lapsi on, joten rahaa on pakko olla jonkun verran perheen asumista ja syömistä ja vaatettamista varten. Oravanpyörästä pitäisi päästä hyppäämään ja äkkiä, koska olen ollut vuosia aivan uupunut työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuteen, aikaa ei ole mihinkään kun työ vie kaiken ajan mehut ja loppuaika sitten menee lapsen kanssa ja kotiasioissa. Olen aivan loppu. Olen etsinyt kolme vuotta osa-aikatyötä siinä onnistumatta. Samat kolme vuotta olen etsinyt helpompaa työtä eli ns. daungreidausta uralla, mutta yhteenkään vähemmän vaativaan työhön minua ei ole haluttu palkata. Nykyistä työtä vaativampia ja kuormittavampia (toki paremmin palkattuja) työpaikkoja olen saanut tänä aikana, mutta olen kaikista kieltäytynyt, mutta kuitenkin siis olen työmarkkinoilla ihan haluttu henkilö, mutta en helppoihin enkä osa-aikaisiin töihin. Nykyinen työnantaja ei suostu osatyöaikaviikkoon vaikka olen sitä monta kertaa pyytänyt.
Miten siis oikeasti onnistuu oravanpyörästä pois hyppääminen? Miten saada joku ns. helppo työ? Tai osa-aikainen edes? Tai miten oikeasti onnistuu esim. valokuvaus-yrittäjäksi ryhtyminen siten, että valokuvaamalla voi ruokkia lapsensa ja itsensä?
Kommentit (39)
Taloudellisesti riippumattomaksi ei tulla työtä vieroksumalla.
Tarvitset pääomaa ja helpoin keino siihen on tehdä töitä kuin pieni piru.
Ainoa varma keino on loton päävoitto. Se mahdollistaisi elostelun ja rietastelun hautaan saakka.
Minun ei tarvitse päästä taloudellisesti riippumattomaksi vaan ihan vaan helpompi työ tai vähemmät tunnit riittäisi ettei ole niin pahassa oravanpyörässä. En vain tiedä miten saada helpompi työ. Minulla on kaksi maisteritutkintoa (ja kremppanen selkä), ei minua haluta siivoojaksi vaikka. Ap
Jos edellisestä opintovapaasta on jo viisi vuotta, niin hae uudelle opintovapaalle. Ota opintovapaata vaikka päivä viikossa.
Tai tarkista koska pääset vuorotteluvapaalle?
Senkin sika! Aja omalla pyörällä, äläkä niiden oravien.
No lapset ovat jo pitkäaikainen ongelma tuossa asiassa. Rahaa tarvitaan paljon enemmän, joudut jokatapauksessa tekemään paljon työtä että rahat riittää ja suunnittelua. Itse olen pääle 20v nainen, asun yksin ja olen työtön, etsin myös osa-aikaisia helppoja hommia, pian lähden myös opiskelemaan. En aio ikinä olla osana oravanpyörää, haluan elää vapaana vailla huolia ainakin tällä hetkellä koska nuoruuteni oli niin rankka ja tein kamalasti hommia itseäni ja tulevaisuuttani varten. Nopeasti huomasinkin että nykyajan työelämä on aika sontaa etten sovi sinne muiden kaakattajien kanssa feikkihymy päällä. Kyllä maailmaan oravanpyöräläisiä mahtuu, itse en aio enään olla huolissani mistään. Rahat saan riittämään helposti myös :) Työllistän välillä itse itseäni taidoilla mitä entisistä koulutuksistani olen saanut.
En kykenisi elämään näin jos minulla olisi lapsi...elämä olisi jo siinä vaiheessa pilattu :'D
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse päästä taloudellisesti riippumattomaksi vaan ihan vaan helpompi työ tai vähemmät tunnit riittäisi ettei ole niin pahassa oravanpyörässä. En vain tiedä miten saada helpompi työ. Minulla on kaksi maisteritutkintoa (ja kremppanen selkä), ei minua haluta siivoojaksi vaikka. Ap
Näköjään arvalla saa maisterintutkintoja. Sinulle on jo monta kertaa sanottu että miten. Kerrataan vielä.
1) sijoitat enemmän, jotta saat muualtakin rahaa kuin työstäsi.
2) leikkaat kulutustasi, sijoitat vähän lisää
3) sijoita tuotot takaisin ja toista kuukausittain muutama vuosi.
4) SOVIT niistä pienemmistä tunneista työnantajasi kanssa.
Mission accomplished.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa varma keino on loton päävoitto. Se mahdollistaisi elostelun ja rietastelun hautaan saakka.
Millä mittarilla loton päävoitto on "varma keino". Minusta ennemminkin ainoa (melkein) varma keino olla saavuttamasta tuota.
Minkä ikäinen lapsi on? Jos on jo isompi, niin sanoisin, että sinnittele kunnes hän muuttaa kotoa. Jos pienempi, niin sitten kai voisitte muuttaakin. Lasten ja nuorten maailma on aika julma ja käsittääkseni pk-seudulla vielä julmempi siinä, että pitää olla juuri oikeanlaiset vaatteet ym. Saat itse syödä jytyyttää aika tavalla näkkileipää, että saat ne kaikki merkkivaatteet vuosiksi hankittua. Entä jos lapsi haluaa harrastaa jotain kallista, laitatko vain vyötä tiukemmalle itselläsi? No, en tiedä, tuntuu vain aika ristiriitaiselta, että lapselle pitää hankkia kaikki pelit ja vehkeet ja itse haluaa laskea elintasoa tuntuvasti. Eihän ne maaseudun pikkupaikkakunnatkaan mitään lintukotoja kai kaikki ole, mutta oma vaikutelmani on, että "vaatimukset" pk-seudulla ovat aika kovat. Jotenkin tuntuu, että lapsi on se hankalin tekijä tuossa yhtälössä. Mutta tsemppiä joka tapauksessa muutoksellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse päästä taloudellisesti riippumattomaksi vaan ihan vaan helpompi työ tai vähemmät tunnit riittäisi ettei ole niin pahassa oravanpyörässä. En vain tiedä miten saada helpompi työ. Minulla on kaksi maisteritutkintoa (ja kremppanen selkä), ei minua haluta siivoojaksi vaikka. Ap
Näköjään arvalla saa maisterintutkintoja. Sinulle on jo monta kertaa sanottu että miten. Kerrataan vielä.
1) sijoitat enemmän, jotta saat muualtakin rahaa kuin työstäsi.
2) leikkaat kulutustasi, sijoitat vähän lisää
3) sijoita tuotot takaisin ja toista kuukausittain muutama vuosi.
4) SOVIT niistä pienemmistä tunneista työnantajasi kanssa.
Mission accomplished.
Sijoitan koko ajan ylimääräisen rahan mutta ei oikeasti pienet sijoitukset tuota kovin suuria voittoja. Ei ennen kuin 20 vuoden päästä. Olen yrittänyt sopia pienemmistä tunneista töissä monta kertaa, siihen ei suostuta ja on sanottu suoraan että ei tulla suostumaankaan (tämän kirjoitin jo aloituksessa). Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi on? Jos on jo isompi, niin sanoisin, että sinnittele kunnes hän muuttaa kotoa. Jos pienempi, niin sitten kai voisitte muuttaakin. Lasten ja nuorten maailma on aika julma ja käsittääkseni pk-seudulla vielä julmempi siinä, että pitää olla juuri oikeanlaiset vaatteet ym. Saat itse syödä jytyyttää aika tavalla näkkileipää, että saat ne kaikki merkkivaatteet vuosiksi hankittua. Entä jos lapsi haluaa harrastaa jotain kallista, laitatko vain vyötä tiukemmalle itselläsi? No, en tiedä, tuntuu vain aika ristiriitaiselta, että lapselle pitää hankkia kaikki pelit ja vehkeet ja itse haluaa laskea elintasoa tuntuvasti. Eihän ne maaseudun pikkupaikkakunnatkaan mitään lintukotoja kai kaikki ole, mutta oma vaikutelmani on, että "vaatimukset" pk-seudulla ovat aika kovat. Jotenkin tuntuu, että lapsi on se hankalin tekijä tuossa yhtälössä. Mutta tsemppiä joka tapauksessa muutoksellesi.
Lapsi on kolmasluokkalainen, ei muuta kovin pian pois kotoa ja olen sinnitellyt lapsen vuoksi jo vuosia, mutta nyt alkaa tulla seinä jo vastaan. Lapseni ei todellakaan saa kaikkia merkkivaatteita mitä haluaa, mutta muutaman harrastuksen haluan hänelle mahdollistaa.
Kiitos tsempistä! Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse päästä taloudellisesti riippumattomaksi vaan ihan vaan helpompi työ tai vähemmät tunnit riittäisi ettei ole niin pahassa oravanpyörässä. En vain tiedä miten saada helpompi työ. Minulla on kaksi maisteritutkintoa (ja kremppanen selkä), ei minua haluta siivoojaksi vaikka. Ap
Näköjään arvalla saa maisterintutkintoja. Sinulle on jo monta kertaa sanottu että miten. Kerrataan vielä.
1) sijoitat enemmän, jotta saat muualtakin rahaa kuin työstäsi.
2) leikkaat kulutustasi, sijoitat vähän lisää
3) sijoita tuotot takaisin ja toista kuukausittain muutama vuosi.
4) SOVIT niistä pienemmistä tunneista työnantajasi kanssa.
Mission accomplished.
Sijoitan koko ajan ylimääräisen rahan mutta ei oikeasti pienet sijoitukset tuota kovin suuria voittoja. Ei ennen kuin 20 vuoden päästä. Olen yrittänyt sopia pienemmistä tunneista töissä monta kertaa, siihen ei suostuta ja on sanottu suoraan että ei tulla suostumaankaan (tämän kirjoitin jo aloituksessa). Ap
No sitten haet niitä toisia töitä, tai samoja töitä toisesta firmasta, jossa ollaan joustavampia. Ja sijoituksista vielä. Selkeästi sijoitat huonosti. Minulla on tämän vuoden realisoitunut osinkotuotto on 2%, korkotuotot 10% p.a. ja salkun kokonaistuotto YTD 26,8%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen lapsi on? Jos on jo isompi, niin sanoisin, että sinnittele kunnes hän muuttaa kotoa. Jos pienempi, niin sitten kai voisitte muuttaakin. Lasten ja nuorten maailma on aika julma ja käsittääkseni pk-seudulla vielä julmempi siinä, että pitää olla juuri oikeanlaiset vaatteet ym. Saat itse syödä jytyyttää aika tavalla näkkileipää, että saat ne kaikki merkkivaatteet vuosiksi hankittua. Entä jos lapsi haluaa harrastaa jotain kallista, laitatko vain vyötä tiukemmalle itselläsi? No, en tiedä, tuntuu vain aika ristiriitaiselta, että lapselle pitää hankkia kaikki pelit ja vehkeet ja itse haluaa laskea elintasoa tuntuvasti. Eihän ne maaseudun pikkupaikkakunnatkaan mitään lintukotoja kai kaikki ole, mutta oma vaikutelmani on, että "vaatimukset" pk-seudulla ovat aika kovat. Jotenkin tuntuu, että lapsi on se hankalin tekijä tuossa yhtälössä. Mutta tsemppiä joka tapauksessa muutoksellesi.
Lapsi on kolmasluokkalainen, ei muuta kovin pian pois kotoa ja olen sinnitellyt lapsen vuoksi jo vuosia, mutta nyt alkaa tulla seinä jo vastaan. Lapseni ei todellakaan saa kaikkia merkkivaatteita mitä haluaa, mutta muutaman harrastuksen haluan hänelle mahdollistaa.
Kiitos tsempistä! Ap
En itse asu Helsingissä, mutta kyllä täällä pikkukaupungissakin (ei maaseudulla siis) on se ilmiö, että pikkulapsen voi pukea kirpparivaatteisiin, mutta alakoulun loppupuolella alkavat vaatimukset kasvaa. Eikä kyse ole siitä, että lapsi vaatii muuten vain kaikkea kivaa, vaan se joukkoon sulautuminen alkaa käydä tärkeäksi murrosiässä. Jos siinä vaiheessa kaikilla muilla on merkkivaatteet sun muut vermeet, on lapselle tosi kovaa olla erilainen, koska äiti downshiftaa. Siinä on ihan oikeasti riski tulla kiusatuksi, niin väärin kuin se onkin. Jos haluat mukautua tähän ja vuosi vuodelta käyttää enemmän rahaa lapsen tavaroihin ja suoda harrastuksetkin, niin sitten käytännössä jatkat nykyisessä työssäsi. Kakkua ei oikein voi sekä syödä että säästää. Sekin kannattaa huomioida, että vaikka hankkisit lapselle kaiken kivan ja itse sitten kituuttaisit, niin se oma kituuttamisesi voi olla lapsesta noloa. Itselläni esim. on ihan peruskännykkä, ja se selvästi harmittaa lasta, joku kaveri pian näkee, millainen puhelin minulla on... Tarkoitan siis sitä, että ehkä tuollainen muutos olisi helpompi toteuttaa jossain muualla kuin Helsingissä. Joskin tämä nyt on vain stereotypia, millaista Helsingissä on.
Ala Live-vedonlyöntiä harrastaan niin ehkä muutaman vuoden päästä osaat jo pelata voitollisesti. Näin minä tein. Nyt saan asumistukea ja loput rahat vedonlyönnillä. Siinä kyl melkein täytyy olla koneen äärellä aika paljon, silloin kun on hyviä pelejä tarjolla , Myös viikonloppuisin. No ei se vielä riitä. Tarvii myös taitoa napata oikeat ja myös onnea. Mutta mieluummin näin kuin oravanpyörässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun ei tarvitse päästä taloudellisesti riippumattomaksi vaan ihan vaan helpompi työ tai vähemmät tunnit riittäisi ettei ole niin pahassa oravanpyörässä. En vain tiedä miten saada helpompi työ. Minulla on kaksi maisteritutkintoa (ja kremppanen selkä), ei minua haluta siivoojaksi vaikka. Ap
Näköjään arvalla saa maisterintutkintoja. Sinulle on jo monta kertaa sanottu että miten. Kerrataan vielä.
1) sijoitat enemmän, jotta saat muualtakin rahaa kuin työstäsi.
2) leikkaat kulutustasi, sijoitat vähän lisää
3) sijoita tuotot takaisin ja toista kuukausittain muutama vuosi.
4) SOVIT niistä pienemmistä tunneista työnantajasi kanssa.
Mission accomplished.
Sijoita nyt ja häviät varmasti, pörssikurssit ovat keinotekoisen korkealla. Kannattaa mieluummin sijoittaa virtuaalivaluuttoihin. Pörssi tukee muutenkin vain keinotekoista arvoa saastutusta ja massasukupuuttoa. Ongelma on poliittinen. Valtion tulisi taata perustulo jolla tulee toimeen ilman häpeällisiä työkkärikursseja yms. Turhuuksia. Tai sitten valtion tulisi tarjota 4 päivää 6h.
Aloita downshiftaaminen heti siten, että etsit halvan pienen asunnon, lopetat ylimääräiset kulut-niinkuin suunnittelit eläväsi pienemmillä tuloilla. Näin saat säästöön tulevaa aikaa varten rahaa ja voit nauttia tunteesta, että olet menossa kohti valitsemaasi suuntaa.
Jos olet lopen väsynyt, mene työterveyshuoltoon. Sieltä saa sairaslomaa lepoon. Kerrot siellä että koet työn uuvuttavan ja kyllä ainakin täällä meillä päin osa-sairasrahalla voi tehä muutaman kk.n jotta saa aikaa palautumiseen. Työnantaja maksaa puolet ja kela toisen puolen, eli palkka ei putoo montaa kymppiä pidä huoli itsestäsi jotta voit huolehtia lapsestasi, näin minäkin tein ❤️
Sitten sijoituksia on selkeästi liian vähän. Ainakin minulla tulee sijoituksista jo nyt toimeentulotuen perusosan verran joka kuukausi kassan pohjalle. Joskus enemmänkin. Kyllä tälläkin jo jonkinlaista downgradeausta tekisi. Toki pyrin yhä minimoimaan turhan kulutuksen ja sijoittaa lisää, jotta kuukausittainen kassavirta kasvaisi ennestään. Ei se ole muusta kiinni kuin valmiudesta ottaa riskeja ja tarttua toimeen.