Oman äitini suhtautuminen eroon

Haluaisin kuulla millaisia kokemuksia muilla on ja miten olette niistä taaplanneet eteenpäin? Olemme lasten isän kanssa päättäneet erota. Ratkaisu on oikea ja hyvä kaikin puolin ja olemme keskenämme sovussa ja hyvässä hengessä asioita vieneet eteenpäin ja keskustelleet. Toisen puolen sukulaiset ja isovanhemmat ovat asian hyväksyneet pienen kyselyn jälkeen. Nyt oma äitini tuntuu pettyneen ja saaneen hirveän surun tästä, hän ei tunnu siitä yli pääsevän ja itkee ja suree. En uskalla kohta lapsia sinne viedä kun säikähtävät vielä. Asiasta on puhuttu mutta äiti on nyt ilmeisen hysteerinen ja pettynyt ja jopa tuntee häpeää ratkaisustani. Miten muilla?