Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Mä olin jossain vaiheessa kiinnostunut hengistä ja spiritualismista. En oikeastaan uskonut edes niihin vakavissani, joten homma oli aika kevyttä leikkiä, mutta toisaalta jännää, koska olen kristillisestä kodista ja siellä olisi ehdottomasti kauhisteltu moista. No, yhtenä päivänä sitten koin saavani vastauksia hengeltä ouija-laudan kautta. En itse asiassa erityisemmin uskonut että kyseessä on mikään muu kuin oma alitajuntani, joka "viestii" niiden tiedostamattomasti valittujen kädenliikkeiden kautta. Kului viikon verran, ja kerran näin kotini ovella tumman, usvamaisen ihmisen muotoisen hahmon. Pelkohan siinä iski persiiseen, sekä pelko siitä että olen tainnut tulla hulluksi ja näen harhoja, ja että entä jos spiritualismilla saakin yhteyden oikeasti johonkin henkiin ja minä olen sellaisen nyt kutsunut. Vieläkin uskoin suurelta osin että kyseessä on oma mielikuvitus, joten kysyin siltä, että mitä se haluaa minusta. Vastaus oli: "Sinä luulet, että on mukava leikki kutsua henkiä, mutta mitäpä sitten kun henget kutsuvat sinua! Ei se toimi vain niin päin, että sinä komennat ja henki tulee kun käsket, vaan palvelusta vastaan sinä teet vastapalveluksen". Siinä vaiheessa tuli agnostikollekin uskonasioita ikävä, ja käskin sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä poistumaan. Hahmo katosi tyhjiin, onneksi. En ole enää leikkinyt spiritismillä tuon jälkeen, oli se niin kammottavaa, vaikka vieläkin ajattelen että mielikuvitusta se varmaan oli, koska kerran hengistä ei ole koskaan saatu mitään todisteita että niitä oikeasti on.

Jep! Toi sama lauta tarjosi kyllä meidän pienelle kaveripiirille myös melko kylmääviä juttuja! Vieläkin menee kylmät väreet kun niitä muistelee. Oltiin kans vaan uteliaita, mutta ihan käsittämätöntä settiä tuo kyllä tarjosi..

Kuulin joskus nuorena sellaisen niiskutuksen vähän niinku joku niiskuttaisi. Tiedättehän ku joku itkee ja niiskuttaa. Mut siis pelkän niiskutuksen.

Kävin aina tarkistamassa viereisen huoneen talosta ja kattomassa, et kuka siel kyynelehtii.

Mut ei koskaan en nähnyt ketään.

On mennyt jo varmasti useampi vuosi jopa kymmenenkin, et en ole enää kuullut tuota niiskutusta. Kunnes tänään kuulin sen niiskutuksen taas. Olin olkkarissa ja menin kattomaan lastenhuoneen, et kukas siellä niiskuttaa. Ketään lapsia ei ollut huoneessa koska he olivat pihalla leikkimässä. Ihmettelen, että mistähän toi johtuu? Ajattelin aina lapsena ja nuorena, että siellä oli kai enkeli niiskuttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostuimme aikoinaan mieheni kanssa tontista, jolla sijaitsi purkukuntoinen talo. Sekä talo, että tontti lähtivät pilkkahintaan ja vaikka vakaa aikomuksemme oli jyrätä talo maantasalle kävimme myös sisällä. Yläkerran makuuhuoneessa oli seinillä vanhoja lasten piirroksia ja nurkassa kehto, komerossa vanhoja matkalaukkuja. Kellari oli sokkeloinen  ja mukavan viileä kiitos tiiliseinien, olin juuri vitsailemassa miehelle että jäädään tänne loppupäiväksi kun samassa näin  ihmisen muotoisen varjon menevän yhteen huoneeseen. Kysyin mieheltä näkikö saman, ei ollut nähnyt.  Ostimme talon ja se purettiin uuden tieltä, pihalle jäivät vanha kaivo ja  liiteri. Unelmakodissamme on alusta asti ollut jotenkin outo tunnelma ja mietin välillä että olisi  hitto vie pitänyt jättää rakentamatta! Kuulostaa ö-luokan kauhufilmiltä, mutta tuntuu että taloon siirtyi "jotain". Olen kuullut yläkerrasta lasten ääniä ,  vaikka omani eivät ole olleet paikalla sekä naisen huutavan jotain. Keinu pihalla on heilunut vaikkei tuule. Katolta kuuluu juoksuaskelia.   Mies näki pitkään muuton jälkeen unta ,jossa kävelee talossamme ja katsoessa peiliin näkee luurangon. Minulla on usein suihkussa olo että joku tuijottaa, enkä uskalla sulkea silmiäni.

 Mies vähättelee näitä tapahtumia eikä edes suostu kuuntelemaan mitään kummitusjuttuja vaikka on ollut itse paikalla kun noita tapahtuu. Myös lapset, nyt ala-astetta käyvät kaksoset ja taaperoikäinen pikkuveikka ovat kokeneet juttuja, joille vaikea keksiä järkiselitystä. Niskakarvat nousee yhä pystyyn, kun muistelen miten poika kerran huusi pinnasängyssä kuin kauhuissaan tuijottaen olkapääni yli ja kun käännyin  katsomaan, ovi meni kiinni kuin joku olisi poistunut huoneesta.  Ja tytöt ovat puhuneet pienempinä lentävästä mummosta.

Hui :O   Tämä on tosiaan ihan kuin jostain kauhuleffasta!! 

Löisin melkein vetoa, että niin se onkin.

Samaa mieltä. Kukaan ei jätä lasten piirustuksia seinille, jos myy taloa, eikä mitään ”vanhoja matkalaukkuja” komeroon. Eikä missään suomalaisessa vanhassa talossa ole sokkeloista, tiiliseinäistä kellaria, jossa on useita huoneita.

En tiedä noista muista, mutta mummoni rintamamiestalon kellari oli jaettu ainakin neljään eri tilaan. Oli sauna, pukuhuone, perunakellari jne.

Mä asuin lapsena vanhassa talossa jossa oli kellarissa pitkä ja leveä käytävä, kylmiö, perunahuone, sauna+pukuhuone, pannuhuone ja sen lisäksi vielä jopa kolme vai neljä varastohuonetta. Iso ja karmiva paikka. Talon ainoa suihku oli tietty kellarissa ja katkaisija käytävän valoihin oli kellarin rappusten yläpäässä. Muistan parikin kertaa kun avasin suihkusta tullessa oven ja joku oli ylhäältä sammuttanut käytävän valot. Siinä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin peloissaan juosta pukuhuoneesta kajastavassa valossa niin kovaa kuin jaloista lähti käytävän päähän ja rappuset ylös ja toivoa ettei joku mörkö nappaa matkalla.

Vierailija kirjoitti:

Olen mielestäni ihan jalat maassa oleva tyyppi, mutta yhdessä asunnossa tapahtui joskus hassuja asioita.

Muutamaan kertaan molemmat kissat sähisivät ja köyristelivät selkäänsä keittiön ovella vaikka siellä ei tosiaan näkynyt mitään.

Parina kertana kun olin suihkussa, niin pyykkikoriin reunalta roikkunut hiha tai sukkahousut lahje heilui itsekseen. Ikkuna ja ovi olivat kiinni ja heilahtelu myös loppui suihkun aikana, eli ei oikein voinut siihenkään liittyä.

Eli semmoista pientä creepyä, ei mitään ihmeellisempää, en vain keksinyt näille mitään luonnollista selitystä ja toistuivat muutamia kertoja. Ja näitä kokemuksia itselläni on ollut vain tuossa yhdessä asunnossa ja ikääkin oli silloin jo 40 vuotta

Lämmin vesi suihkusta aiheuttaa ilmavirtauksen, joka heiluttaa pyykkejä. Kun ilmankosteus ja lämpötila suihkun aikana tasaantuu pesuhuoneessa, heiluminen loppuu. Fysiikkaa, ei yliluonnollista.

Nosto

Olin nuorempana töissä päväkodin yksikössä joka toimi kerrostalossa, makuuhuone oli leikkihuone ja olkkarissa nukuttiin. Maatason parvekkeelta  pääsi polkua pitkin hiekkalaatikolle. Meitä oli 2 työntekijää ja kun lapset nukkuivat toinen esim. valmisteli välipalaa ja toinen  teki paperitöitä, eri huoneissa. Tuolloni, hiljaisessa hämäryydessä, oli aina sellainen olo että joku seisoo takana kiinni selässä, tuijottaa.  Kerran käytin yhtä lasta vessassa  sisällä kun työkaveri oli loppujen lasten kanssa ulkona ja poika vilkutti tyhjän eteisen suuntaan ensin  iloisesti, pillahtaen sitten paniikkiseen itkuun. Vieläkin karmivampi kokemus oli  valmistelin yksin kevätjuhlaa kahvia juoden ja tunsin kädessäni jäävesimäisen tunteen joka  liukui sormesta kämmenelle ja siitä  ylemmäs t-paidan paljastamalle käsivarrelle,

Laitoin saman jo toiseen ketjuun, jossa kysyttiin selittämättömiä asioita. Tämä tapahtuma on mua mietityttänyt jo vuosia ja se on lähinnä "yliluonnollista", mitä olen ikinä kokenut.

"Kun olin noin 10-vuotias olin kävelemässä illalla kotiin. Kävelytie menee koulurakennuksen ohi ja kun käännyin koulun kulmalta, kulman takaa "räjähti"/ilmestyi/syöksyi jättimäinen valokehä minua kohti. Säikähdin hirveästi, taisin kiljahtaa ja hoipperoin taaksepäin kulman taakse painautuen kiinni koulun seinään. Haukoin hetken henkeä ja koetin rauhoittua.

Jostain syystä ensimmäinen asia miten asian hahmotin, oli että kuu on tippunut maahan (toki tiesin että se on mahdotonta mutta siltä se tuntui), ja tunsin vahvasti että tämä oli tarkoitettu minulle, viesti minulle jostain tms. Uskaltauduin hetken päästä kurkistamaan kulman taakse ja olin jo kiinnostunut, en enää niin peloissani. Mutta valokehä oli poissa. Koskaan enää en nähnyt mitään sellaista, mutta mietin sitä usein nyt yli 20 vuoden päästä.

Ja mun on vaikea kuvailla miltä se valo näytti ja tuntui. Ei tavallisesta valolta, jotenkin se oli paksumpaa, kuin jokin kiinteä jättimäinen minua vauhdilla lähestyvä valo."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin jossain vaiheessa kiinnostunut hengistä ja spiritualismista. En oikeastaan uskonut edes niihin vakavissani, joten homma oli aika kevyttä leikkiä, mutta toisaalta jännää, koska olen kristillisestä kodista ja siellä olisi ehdottomasti kauhisteltu moista. No, yhtenä päivänä sitten koin saavani vastauksia hengeltä ouija-laudan kautta. En itse asiassa erityisemmin uskonut että kyseessä on mikään muu kuin oma alitajuntani, joka "viestii" niiden tiedostamattomasti valittujen kädenliikkeiden kautta. Kului viikon verran, ja kerran näin kotini ovella tumman, usvamaisen ihmisen muotoisen hahmon. Pelkohan siinä iski persiiseen, sekä pelko siitä että olen tainnut tulla hulluksi ja näen harhoja, ja että entä jos spiritualismilla saakin yhteyden oikeasti johonkin henkiin ja minä olen sellaisen nyt kutsunut. Vieläkin uskoin suurelta osin että kyseessä on oma mielikuvitus, joten kysyin siltä, että mitä se haluaa minusta. Vastaus oli: "Sinä luulet, että on mukava leikki kutsua henkiä, mutta mitäpä sitten kun henget kutsuvat sinua! Ei se toimi vain niin päin, että sinä komennat ja henki tulee kun käsket, vaan palvelusta vastaan sinä teet vastapalveluksen". Siinä vaiheessa tuli agnostikollekin uskonasioita ikävä, ja käskin sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä poistumaan. Hahmo katosi tyhjiin, onneksi. En ole enää leikkinyt spiritismillä tuon jälkeen, oli se niin kammottavaa, vaikka vieläkin ajattelen että mielikuvitusta se varmaan oli, koska kerran hengistä ei ole koskaan saatu mitään todisteita että niitä oikeasti on.

Jep! Toi sama lauta tarjosi kyllä meidän pienelle kaveripiirille myös melko kylmääviä juttuja! Vieläkin menee kylmät väreet kun niitä muistelee. Oltiin kans vaan uteliaita, mutta ihan käsittämätöntä settiä tuo kyllä tarjosi..

Se lauta keksittiin 1800-luvun lopussa ihan lelutehtaan toimesta. Ei siinä ole taikaa enemmän kuin shakkipelissä.

Mulla oli nuorena mopo. Asuin maalla ja jätin sen kylän Teboilin pihaan, joka oli isomman tien varrella. Yöllä tullessani kotiin kuulin selkeästi askelääniä mopoa hakiessani. Ketään ei näkynyt ja äänet kuuluivat kauan. Ei silti, voihan siellä yökolmelta joku periaatteessa liikkuakin, mutta lähes paskahalvauksen kuitenkin sain ja ketään en missään nähnyt. Äkkiä mopo liikkeelle ja pikaisesti kotiin. Ei niin mukavia kotimatkoja ollut ne 😱

Up

Odotin ensimmäistäni lastani ja ajoin myöhään yöllä kotiin heitettyäni kaverin toiseen kaupunkiin, olin juonut paljon kahvia ja vauva painoi rakkoa joten maailmalopun pissahätähän siitä seurasi. Vaikka oli yö ja pimeää en tahtonut mennä kykkimään tienposkeen vaan päätin kurvata edessä olevan lopettaneen huoltoaseman pihaan. Siinä mahaani pidellen lorottaessa aloin kuulla selvää kiireistä  korkokenkien  kopinaa  mutta  en nähnyt ristinsielua , ei näkynyt autojakaan vaikka oletin ensin jonkun olevan samalla asialla kuin minä.  Oli aika karmea tilanne klo 2 yöllä  kuun valaisemalla hylätyn huolsikan pihalla ja   tuli  aikamoinen kiire kaasuttaa  pois. 

Olin oppikoulussa ja about 12-14 v ikäinen. Pelasimme välitunnilla korttia, kun jumppamaikka halusi tulla näyttämään meille pari korttitemppua. Yksi oli sellainen, että otin yhden kortin käteen, ajattelin sitä ja hän telepaattisesti tiesi mikä se oli. Oletin hänen jotenkin näkevän sen, joten ajattelin jotain ihan muuta korttia ja hän sanoi sen mitä ajattelin, ei sitä mikä kädessä oli. Muutaman kerran toistettiin.

Kaikista hulluinta oli, että homma toimi myös toisin päin. Ope otti kortin ja minä tiesin mikä se oli. Ope hymyili vain arvoituksellisesti, kun yritettiin kysyä miten homma oikein toimii.

Ei ole toiminut kenenkään muun kanssa suuntaan tai toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni miettivät Jumalan olemassaoloa viime kesänä kesämökillämme. Vanhempi lapsi epäili kovasti Jumalaa ja sanoi: "Jos olet olemassa, niin anna joku merkki." Vastasin siihen, että ei Jumala mitään merkkejä ja siihen jokainen voi uskoa, jos haluaa.

Tästä ei mennyt kovin kauaa, kun istuessamme mökin tuvassa meidän päälle kaatui puu. Ja iso puu olikin! Säikähdimme tietenkin hirveää rytinää ja luulimme, että katto tippuu päälle. Läheltä piti, että oksat eivät tulleet ikkunasta läpi. Ikinä minulle ei ole tälläistä tapahtunut ja kyllä pisti miettimään, että olipa outo yhteensattuma. Vielä oudompaa oli, että puu oli katkennut juuri sellaisesta kohdasta, että se ei kaatumisellaan aiheuttanut vahinkoa mökille ja meille ihmisille.

NÖF NÖF

Vierailija kirjoitti:

SensitiveSoul kirjoitti:

Minulle on sattunut vaikka mitä. Ensimmäisen kunnon enneunen näin teini-ikäisenä, kun perheeni oli purjehdusreissulla. Yövyimme eräässä satamassa, ja yöllä näin painajaista, että meressä veneemme vieressä kellui ruumis. Kerroin unesta aamulla vanhemmilleni, olin nuorena erittäin ruumiskammoinen. Uni oli koko päivän mielessäni. Samana iltana löytyi hukkunut mies saman laiturin varrelta merestä! Vainaja kuljetettiin veneemme edestä paareilla. Itse olin jossain käymässä, en ollut veneessä tuolloin, mutta osa perheestäni todisti tapahtumia. Olimme tuohon mennessä veneilleet toistakymmentä vuotta, eikä mitään vastaavaa ollut tapahtunut.

Olen myös nähnyt unta, että luen nuoren naisen kuolinilmoitusta sanomalehdestä ja seraavana päivänä sain kuulla hyvän lapsuudenystäväni siskon kuolemasta (en tiennyt hänen edes olleen sairas!). Lehteä avatessani näin hänen ilmoituksensa ihan heti, vaikka aukeama oli täynnä ilmoituksia.

Olen myös "nähnyt" edesmenneen isoisäni jotenkin jännästi pääni sisällä. Hänen sairastumisensa ja kuolemansa sattuivat vaikeissa olosuhteissa ulkomailla. Kun kuolema oli tapahtunut päivä tai pari sitten, mieleeni nousi ikäänkuin kuva tästä pappastani, se ei tuntunut tavalliselta mielikuvalta, vaan ihankuin olisin nähnyt hänet jotenkin "sisäisellä silmällä", vaikea selittää. Pappa hymyili ja nauroi, ja jotenkin minulle tuli mieleen sanat "vasen puoli". En oikein ymmärtänyt, mitä se tarkoitti. Muutaman päivän päästä juttelin erään lähisukulaisen kanssa, joka alkoi kertomaan, miten oli nähnyt unta kyseisestä papastamme, hän oli tanssinut ja sanonut, että "nyt on hyvä olla". Sukulaiseni lisäsi vähän naurahtaen, että jotenkin "pappa oli ikäänkuin vasemmalla puolella siinä". Olin erittäin ihmeissäni, koska minullakin oli tuo "vasen puoli" tullut siinä kokemuksessani ja siis en ollut sukulaiselleni siitä vielä maininnut.

Olen tämän kyseisen isoisän nähnyt unessa ja hän kertoi tulleensa vain minua katsomaan. Unessa halasimme ja tunsin hänen lämpönsä. Seuraavana päivänä löysin vaatelaatikostani päälimmäisenä hänen kangasnenäliinansa, jollainen hänellä oli aina rintataskussaan. Minulla kyllä on toisessa kaapissa niitä muutamia, kun ne päätyivät vahingossa luokseni hänen vanhojen tavaroidensa mukana, mutta en ymmärrä, miten sellainen voi vaatelaatikossani olla ja vieläpä päälimmäisenä. Olin muutama päivä sitten vielä järjestänyt tuon laatikon.

Joskus näin unta eräästä vanhasta potilaasta, jota olin hoitanut vuosia aiemmin, muistisairas ihminen kyseessä. Hänet lähes unohtaneena näin unessa hänet vanhassa työpaikassani, hän lipui minua kohti ja nosti onnellisena kättään kohdallani. Ihmettelin suuresti, miten hän voi muistaa minut. Ymmärsin unen olevan epätavallinen. Meni ehkä kaksii viikkoa ja luin kyläpaikassa lehteä, arvatkaa kenen kuolinilmoitus siinä oli. Siinä kiitettiin vanhaa työpaikkaani hyvästä hoidosta.

Joskus rukoilin "hyvää tuuria" erääseen asiaan illalla. Yöllä heräsin mielessäni sanat "ei ole olemassa tuuria, vaan armossa me kuljemme". Ikäänkuin ajatus olisi ollut valmiina päässäni ja se olisi minut herättänyt. En muista sanatarkasti lausetta, mutta jotenkin noin se meni. Tuli jännä olo.

Näitä on paljon muitakin, suvussani on paljon enneuniakokemuksia, intuitiivisia ihmisiä ym.

Kyllä, ihania ja surullisiakin tapahtumia sulla mutta: Hän istuu Jumalan oikealla puolella....ja sinunkin jutuissa vahvistetaan taas tämä vasen puoli, se on meille juuri vasen puoli varmaan juuri siksi että ollessamme Jumalan edessä Jeesus istuu oikealla puolellaan :)

Tottakai se on Jumalasta katsoen oikea puoli, eikä katsojasta katsottuna. 

Samalla lailla joku  menee lääkäriin valittaen vasenta jalkaansa, ja sitten kun ruvetaan tutkimaan, niin ruvetaankin esittelemään oikeaa jalkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin huhtikuussa kirkkaasta valopallosta yöllisellä taivaalla tähän samaan ketjuun. No, tuon jälkeen olen kahdesti nähnyt samanlaisen valopallon, kirkas ja äänetön ja liikkuu hitaasti, mutta suoraan länsi-itäsuunnassa.

Viimeisin havainto oli eteläisellä taivaanrannalla.

Asuinmaani on Nato-maa ja olenkin miettinyt, olisivatko nuo pallot jotenkin Natoon liittyviä. 

Satelliitteja

Tämä on kaikkien luettava todistus, olen täällä kertoakseni koko maailmalle miehestä, joka pelasti suhteeni, ja tätä suurta miestä kutsutaan tohtori IZOYAksi. Itse asiassa hän piti suurta työtä minulle tuomalla takaisin entisen rakastajani, joka jätti minut ja lupaa koskaan palata takaisin minuun. Tämän avulla olen tajunnut, että tohtorin IZOYA-tiedon jakaminen maailmalle tekee paljon hyvää niille, joilla on rikki kodit tai hänen suhteensa auttaakseen sinua korjaamaan rikkoutuneen suhteesi tai avioliitto. Voit tavoittaa hänet hänen sähköpostiosoitteensa kautta: drizayaomosolution@gmail.com.Ota yhteyttä häneen ja katso, kuinka ongelmasi ratkaistaan ​​24 tunnin sisällä. Hän on erikoistunut myös seuraaviin asioihin ...

(1) Haluat entisen takaisin.

(2) Haluat saada ylennyksen toimistossasi.

(3) Haluat miesten / naisten seuraavan sinua.

(4) Haluat lapsen.

(5) Olet yrittäjä ja haluat voittaa sopimuksia

(6) Haluat miehesi olevan sinun ikuisesti

(7) Tarvitset henkistä apua.

(8) Sinua on huijattu ja haluat takaisin menetetyn rahan.

(9) Lopeta avioero

(10) Raharituaalien vedot

(11) Voita vaalit

Sain palkankorotuksen.

No ei kai sillä ole väliä vaikka olisi keksitty 95-Tampereelle? Hommaa lauta, kerää sopiva porukka kasaan ja tulet hämmästymään tai kauhistumaan niin kuin minulle kävi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin jossain vaiheessa kiinnostunut hengistä ja spiritualismista. En oikeastaan uskonut edes niihin vakavissani, joten homma oli aika kevyttä leikkiä, mutta toisaalta jännää, koska olen kristillisestä kodista ja siellä olisi ehdottomasti kauhisteltu moista. No, yhtenä päivänä sitten koin saavani vastauksia hengeltä ouija-laudan kautta. En itse asiassa erityisemmin uskonut että kyseessä on mikään muu kuin oma alitajuntani, joka "viestii" niiden tiedostamattomasti valittujen kädenliikkeiden kautta. Kului viikon verran, ja kerran näin kotini ovella tumman, usvamaisen ihmisen muotoisen hahmon. Pelkohan siinä iski persiiseen, sekä pelko siitä että olen tainnut tulla hulluksi ja näen harhoja, ja että entä jos spiritualismilla saakin yhteyden oikeasti johonkin henkiin ja minä olen sellaisen nyt kutsunut. Vieläkin uskoin suurelta osin että kyseessä on oma mielikuvitus, joten kysyin siltä, että mitä se haluaa minusta. Vastaus oli: "Sinä luulet, että on mukava leikki kutsua henkiä, mutta mitäpä sitten kun henget kutsuvat sinua! Ei se toimi vain niin päin, että sinä komennat ja henki tulee kun käsket, vaan palvelusta vastaan sinä teet vastapalveluksen". Siinä vaiheessa tuli agnostikollekin uskonasioita ikävä, ja käskin sitä Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä poistumaan. Hahmo katosi tyhjiin, onneksi. En ole enää leikkinyt spiritismillä tuon jälkeen, oli se niin kammottavaa, vaikka vieläkin ajattelen että mielikuvitusta se varmaan oli, koska kerran hengistä ei ole koskaan saatu mitään todisteita että niitä oikeasti on.

Jep! Toi sama lauta tarjosi kyllä meidän pienelle kaveripiirille myös melko kylmääviä juttuja! Vieläkin menee kylmät väreet kun niitä muistelee. Oltiin kans vaan uteliaita, mutta ihan käsittämätöntä settiä tuo kyllä tarjosi..

Se lauta keksittiin 1800-luvun lopussa ihan lelutehtaan toimesta. Ei siinä ole taikaa enemmän kuin shakkipelissä.

Vierailija kirjoitti:

Yliluonnollisesta ei ole mitään todisteita, "ilmiöt" ovat harhoja omasta päästä.

Jos siitä olisi todisteita, ei se olisi yliluonnollista. Tässä ketjussa on kommenttiisi mennessä noin 500 todistusta yliluonnollisista komemuksist.a 

Jäin leskeksi melko nuorena. Lapsia kaksi, ihan pieniä. Kaikkea sattui, mutta parhaiten muistan sen, että yritin uuvuksissani nukkua sohvalla hetken lasten leikkiessä. Ummistin silmäni ja viileä käsi siveli poskeani.