Lue keskustelun säännöt.
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3731)
Lueskelin ekaa sivua, ihan jänniä tarinoita. Voisitte sitten myös kertoa, että miten nämä on järjellä selitettävissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus nuoruudessani ollessani lomalla Rodoksella, istuin eräässä tavernassa juomassa drinkkiäni. Yhtäkkiä valkoiseksi kalkitusta seinästä takanani ilmestyi käsi. Se käsi oli vitivalkoinen haamumainen ja liikkui siinä jonkin aikaa kuin yrittäen ottaa juomaani pois.
Kysäisin siinä vieressä istuvalta seuralaiseltani, että näkikö hänkin saman. Ei kuulemma ollut nähnyt ja pani koko jutun humalani piikkiin. En tiedä sitten olisiko ollut jonkinlainen hallusinaatio, olinhan kuitenkin jo juonut jonkin verran.
Entä jos drinkkiin oli laitettu jotakin ylimääräistä? Myös baarimikko voi laittaa sekaan huumaavia aineita.
Ehkäpä olit puoli unessa kuten mulle kävi joskus pentuna vessa reissulla, mut sillon ovella seiso joku disney hahmo.
Sipuli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirvi ryntäsi tielle ja uhrasi itsensä vuokseni. kirjoitti:
Hirvi hyppäsi tielle ja katsoi minua silmiin ja samassa vastaan tuleva auto törmäsi häneen.
Hän näytti suruliselta ja se katse oli sellainen että siinä hetkessä tajusin, hänen suojelleen minua.
Auto ei käyttänyt ajovaloja ja minulla on tapana useinkin jäädä sellaisten autojen alle, jotka eivät pidä valoja päällä.
Minusta tuntui että hän sanoi minulle varo. Varo tuli mieleeni kun katseemme kohtasi.
Vuosia myöhemminkin koko tapaus tuntuu ihan hullulta. Mieheni mielestä se oli minun suojelusenkeli. En kyllä usko enkeleihin. Luultavasti järkytyin niin kovasti että mieleni teki temput.
Mitään yliluonnollistahan tuossa ei käytännössä ollut, paitsi pääni sisällä kuulunut ääni "varo" ja se katse ja törmäys. Eläin parka meni ihan nuusaksi :(
Mitä hittoa? Hypit jossain metsän laidoilla ja jäät usein autojen alle? Vai missä sinulla on tapana öisin luuhata?
Puhutpa sinä hyökkäävällä tyylillä, huomaatko itse sen? Se on vähän huono juttu. Ihan kuin katsoisit että sinulla on oikeus määrittää toinen. Onko sinulla?
Totta kai on. Miksi ei olisi?
Tämän halusinkin kuulla. Ei muita kysymyksiä.
Tulin 2006 syksyllä ravintolasta kotiin jalkaisin. Kävin tullessa kylän nakkikioskilla ja oikaisin kotiin hautausmaan poikki. Lähellä kirkkoa olevan ruumishuoneen nurkalla seisoi suuri tumma hahmo. Näin selvästi kuunvalossa kaksiteräisen viikatteen tuon täysin liikkumattoman hahmon kädessä. Olin sytyttänyt hetkeä aikaisemmin tupakan. Selkäpiitä kyllä karmi, mutta seisahduin parin metrin päähän tuosta hahmosta. Vedin tupakasta vielä viimeiset henkoset, yskäisin ja totesin tälle tummalle niittomiehelle: "Otetaan yhteen sitten joskus paremmalla ajalla" Hahmo näytti selvästi nyökkäävän kuin ymmärtäen???
Vielä tänä päivänäkin ihmettelen kuka tai mikä siellä ruumishuoneen nurkalla oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
FMEjaJ kirjoitti:
Olin baarissa viime viikonloppuna ja aikamoisessa tinassa onnistuin iskemään naisen yöksi luokseni. Heräsin aamulla ja huomasin että hän oli edelleenkin jumalaisen kaunis!
Työkaverini kävi Brasiliassa, hänelle oli käynyt just` samoin. Heräsi aamulla jumalaisen kauniin naisen vierestä. Tosin hieman lähemmin tutkittuaan oli löytynyt miesten vehkeetkin tältä "naiselta".... Mutta kaunis oli sekin kyllä ollut, rinnatkin tosi isot!
Seuraavien tapahtumien aikaan olin 2-4 vuotias joten kaikki kertomani on äidin muistoja:
Vuonna 86 muutimme vuokralle puurivariin, se oli tavallaan isän työsuhdeasunto. Alusta asti meno oli sekopäistä, muuttopäivänä nimittäin asunnosta löytyi ventovieras humalainen ukko joka oli asunut siellä :O Ja äiti huomasi lattioita pestessä irtolaudan jonka alla oli piirustuksia ja rikottu leikkiauto.
Yhtenä päivänä olin kuulemma kikatellut metsään ja ikäänkuin leikkinyt jonkun kanssa, äiti ei nähnyt siellä ketään vaikka aurinkoinen päivä ja kuulemma sisälle kantaessa olin vielä vilkutellut jollekulle. Toisella kertaa taas olin räkättänyt keinussa niin kovissa vauhdeissa etten olisi itse saanut niitä aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, älkää pilatko tätä hyvää ketjua joillain huonoilla tarinoilla. Ketään ei kiinnosta että lapsena kuvittelit seinätapettiin noidannaaman tai että sinulla oli pää kipeänä ja kolme viikkoa myöhemmin isotäti kuolla kuikahti.
Eli jotain itsekriittisyyttä näiden juttujen tason suhteen kiitos.!
Vierailija kirjoitti:
Tää sattui kun olin jotain 15v ja tulin koulusta , mun lapsuuskodissa on kellari jonka ovi on keittiön oven vieressä ja sillä oli tapana aukeilla omia aikojaan. Kerran sit tulin koulusta todetaakseni että jaa, taas se kellarin ovi on auennut ja olin matkalla sulkemaan sitä kun pimeästä kellarista kuului mielenvikainen " hihi hii", ikäänkuin joku psyko olisi kikattanut. Juoksin ulos ja samassa äiti ajoi pihaan, huusin äidille että "älä mee sisään ku siel on joku". Mitään hihittelevää hullua ei talosta kuitenkaan löytynyt, ja vanhemmat koettivat selitellä tapahtunutta ulkoa kuuluneilla äänillä tai mielikuvituksen laukalla, että mua hermostutti ja aloin kuvitella . Mutta kun mä en yhtään ollut peloissani tai mitään , en pelännyt sitä kellaria tai yksin kotona oloa ,ihan rennosti vaan tulin koulusta ja olin menossa keirtänmäänkahvia
Se oli varmaan vain Michael Jackson... Hii hii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teille, jotka kerrotte "osaavanne" päättää mitkä luvut heitätte nopasta.
Niin varmasti, osaatte varmaan myös pelikoneilla aina halutessanne tuplata oikein, tai laittaa kenonumerot oikein. Yliluonnollisten kykyjen sijaan joko liioittelette, tai pidätte noppaa kädessänne tietyssä asennossa ja osaatte heittää niin varovasti, että haluamanne luku jää luultavasti silmäluvuksi.
Minä olin yksi niistä ja totta kai olen nyt aikuisena tajunnut että se johtuu heittotekniikasta. En vaan täysin tajua miten se konkreettisesti tapahtuu ja siksi se *tuntuu* hieman yliluonnolliselta vaikka ei olekaan.
Ja joo, jos esim lapsi laittaa minut arvaamaan mikä uno kortti kääntyy seuraavaksi niin arvaan suorastaan yliluonnollisen huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran moni on nähnyt tummia varjohahmoja tai muita vastaavia, niin onko kukaan koskaan "kohdannut" niitä suoraan? Puhutellut, mennyt lähemmäs, katsonut suoraan kohti... Mitä silloin tapahtui? Vai onko pelko tai hämmennys niin vahvana aina, ettei niin tule tehtyä? Kiinnostaisi kuulla. En ole vielä lukenut koko ketjua, joten sori, jos tähän on jo tullut vastauksia.
No mitä luulet kannattaako?
Jeesusta komppaan parhaani mukaan minäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kerran moni on nähnyt tummia varjohahmoja tai muita vastaavia, niin onko kukaan koskaan "kohdannut" niitä suoraan? Puhutellut, mennyt lähemmäs, katsonut suoraan kohti... Mitä silloin tapahtui? Vai onko pelko tai hämmennys niin vahvana aina, ettei niin tule tehtyä? Kiinnostaisi kuulla. En ole vielä lukenut koko ketjua, joten sori, jos tähän on jo tullut vastauksia.
No mitä luulet kannattaako?
Jeesusta komppaan parhaani mukaan minäkin.
Pakko kirjottaa vielä että älä ota niihin yhteyttä. Jeesukseen ota yhteys. Noista asioista on YouTubessa testimony-videoita.
Oikaisin murkkuna diskosta hautausmaan läpi, sellaisen vanhan ja käytöstä poistetun. Kompastuin pimeydessä kallellaan olevaan hautakiveen, potkaisin sitä suuttuneena kun polveen sattui ja kiroilin kun selän takaa kuului naurahdus. Käännyin eikä siinä ketään ollut ja pähkäilin että joku "oksa vaan narisi hassusti tuulessa" ja juoksin kotiin. Myöhemmin yöllä joku oli sitten röökillä ikkunani takana, toisessa kerroksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Oletko sinä täällä? Anna joku merkki. Pieraise vaikka!
Vierailija kirjoitti:
Seuraavien tapahtumien aikaan olin 2-4 vuotias joten kaikki kertomani on äidin muistoja:
Vuonna 86 muutimme vuokralle puurivariin, se oli tavallaan isän työsuhdeasunto. Alusta asti meno oli sekopäistä, muuttopäivänä nimittäin asunnosta löytyi ventovieras humalainen ukko joka oli asunut siellä :O Ja äiti huomasi lattioita pestessä irtolaudan jonka alla oli piirustuksia ja rikottu leikkiauto.
Yhtenä päivänä olin kuulemma kikatellut metsään ja ikäänkuin leikkinyt jonkun kanssa, äiti ei nähnyt siellä ketään vaikka aurinkoinen päivä ja kuulemma sisälle kantaessa olin vielä vilkutellut jollekulle. Toisella kertaa taas olin räkättänyt keinussa niin kovissa vauhdeissa etten olisi itse saanut niitä aikaan.
No jaa. Minäkin olin yksinäinen lapsena ja oli mielikuvituskaveri. Mikään yliluonnollinen se ei siis todellakaan ollut vaan keksimäni ja sen myös tiedostin. Samalla tavalla v ituttaa kun sanotaan, että noi voi ilmestyä vaan herkille ihmisille. Itse olen herkkä enkä ole koskaan kokenut mitään yliluonnollista.
Tein töitä tietokoneella kun ikkunan taakse tuli orava. Työpöytä on ikkunaa vasten. Orava katsoi mua silmiin, käänteli vähän päätään eikä yhtään pelännyt. Tuntui kuin oravalla olisi ollut mulle jotain asiaa, se viipyi siinä yli 5 minuuttia kunnes lähti muihin hommiin.
Veikkaanpa että yliluonnollisia tai yliluonnolliselta tuntuvia juttuja tapahtuu aika monille, mutta Suomessa ja yleensä muuallakin on kulttuuri että näistä ei puhuta. Ja ne jotka kertovat, heitä pidetään automaattisesti mieleltään järkkyneinä. Tää on ihana ketju, anonyyminä ihmiset uskaltaa kertoa näistä.
Itse koin että meidän uudessa talossa liikkui henkiä. Kuului askelia käytävästä keskellä yötä vaikkei siellä ollut ketään. Lapsenhuoneesta kuului yöllä ääniä ja karmeaa naurua, kuin lapsi olisi jutellut jonkun kanssa. Heräsin usein kauhusta kun tuntui että joku tarrasi mua kädestä nukkuessani, eikä siinä herätessäni ollut ketään. Sitten meillä kävi pappi joka siunasi kotimme ja nämä kummituskokemukset vähenivät. Myöhemmin kuulin että tässä metsässä johon rakennettiin talo, täällä on kuollut pieni tyttö, epäilty murhaa, selvittämätön tapaus.
- Teininä piti tietysti kokeilla spiritismiä, lasi liikkui villisti vaikka syytimmekin kaikki toisiamme . Naureskelu katkesi siihen, kun tyhjästä yläkerrasta kuului valtaisa jysähdys. Minä tunsin koko kotimatkan jonkun seuraavan, ystäväni jonka luona olimme pelanneet ikkunalautaan ilmestyi palaneita jälkiä ja kolmas pelaaja sai aivoverenvuodon, joka pääsi pahaksi kun luultiin migreeniksi :( En nyt sano, että " piru tai demoni sen teki!" mutta on aika karmiva sattuma että pari päivää spiristimin jälkeen terve ja vasta 15v tyttö saa sellaisen.
- Parikympppisenä tapailin miestä, jolla oli omakotitalo. Totuin nopeasti lattian palautumiseen, eli kävelyaskeliin öisin mutta se pelästytti sekä minut että miehen, kun joku kävi potkaisemassa makkarin ovea. Mies alkoi tuon jälkeen miettiä, oliko kaikki öiset narinat sittenkään lattian palautumista?
- Olin ohjaajana kerhossa ja kaikkien lasten piti olla sisällä kun näin ikkunasta että hiekkalaatikolla leikkii tyttö punaisessa verkkapuvussa. Menin heti ulko-ovelle mutta tyttö oli kadonnut. Pihan portti oli niin jäykkä
ja hankala mekanismiltaan, että leikkimään livahtanut vieras lapsi ei siitä olisi siitä päässyt.
Ai että on ärsyttänyt jo pidemmän aikaa vnuo Tiede-lehden ylimieliset otsikot. Olen minäkin opiskellut yliopistossa, tiedän monia älykkäitä ihmisiä ja uskon Jumalaan.
Totta kai on. Miksi ei olisi?