Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätini 1800luvulla rakenetussa talossa on yksi makkari jossa joku ihme voima vetää yöllä peiton pois päältä keskellä yötä. Halusin kokea sen toissakesänä viikon nukuin ja ei tapahtunut mitään. Sitten viimesyksyllä kolme yötä nukuin ja viimeisenä yönä se sitten tapahtui, oli kyllä villitunne kun peitto tosiaaki vedettiin pois päältä. Sanoin sitten aamulla tätilleni, kyllä nyt uskon että kummaitus on siinä makkarissa.

Hui!! En kyllä nukkuis yhtään yötä. Aijotko viellä nukkua huoneessa?

Tottakai nukun, nyt menen pääsiäiseksi sinne.

Syksyllä joku pamautti ovea lujaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli yksi pari vihreitä sukkia. Siis kaksi vihreää sukkaa. Laitoin ne pesukoneeseen, ja ulos tuli kolme tuollaista vihreää sukkaa. Tuo tapahtui joskus 90-luvun lopulla, enkä vieläkään ole keksinyt mistä se kolmas sukka ilmestyi. Kenelläkään muulla perheessäni ei ollut samanlaisia sukkia, eikä kenelläkään kaverillani.

Jännä.

Minulta katoaa sukkapareista toinen. Sinnekö ne tulevat?

Teleportti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin keittämään kahvia ja pudistelin päätäni huvittuneena kahvinkeittimelle, joka pitää huokailua ja muminaa muistuttavaa ääntä.  Äkkiä tajusin, että keittimen huokailun seasta erottui selvästi naisen ääni joka kuiski " menetetty, menetetty, menetetty", laitoin korvan lähes kiinni keittimeen ja tajusin ettei ääni tule siitä ! Juoksin paniikissa yläkertaan ja herätin mieheni joka oli ärtynyt kun vapaapäivä ja akka herättää seitsemältä, miehen saapuessa keittiöön ääni oli loppunut ja mies ärhenteli että "Luulisi sinun jo tottuneen tuon masiinan ääneen !"; koetin turhaan selittää ettei kyse ollut siitä . Mies palasi yläkertaan unilleen ja minä lähdin töihin ilman meikkiä kun oli niin hermostunut olo ,enkä halunnut olla keittiössä yksin. Kyseessä oli  vuokraamamme rintamiestalo, johon olimme muuttaneet kuukautta aikaisemmin. Jokin aika tämän episodin jälkeen mies tuli kyselemään kiukkuisena mihin vein ja miksi hänen korunsa, miehellä oli aina kaulassa korppiriipus jonka riisui suihkun ajaksi lavuaarin  reunalle. Koetimme etsiä kylppäristä ja minä revin jopa pesukoneen paikoiltaan, vaikka mies tiuski että "se oli lavuaarin reunalla, ei se siellä ole!" Koru jäi pysyvästi kadoksiin.Meillä ei ollut vielä yhteisiä  lapsia, mutta miehen poika oli välillä meillä ja kyseli isältään miksi tämä tulee öisin tuijottamaan sängyn viereen, mies kiisti tehneensä niin. Minä olen joskus kävellyt unissani, mutta poika sanoi että hahmo oli selvästi mies ja mieheni pituinen,  noin 190 cm kun minä taas olen 162 cm kirppu. Karmiva talo. Pihan perällä oli palaneen pihasaunan jäänteet , kellarissa haisi  homeelta ja katulamppu talomme kohdalla ei toiminut. Kaiken lisäksi talon vuokrannut mies , jonka lapsuuskoti oli kyseessä   oli kadonnut kuin pieru saharaan halutessamme purkaa vuokrasopimuksen, emme löytäneet myöskään miehen espanjaan muutanutta äitiä. Mies pelotteli, että se äiti on varmaan haudattu pihalle!

.

Tuossa nyt on kaikki muu pielessä kuin kummittelu. Miehesi ärhentelee ja kiukuttelee kuin pikku pentu ja sinä siedät tuollaista.

Kai nyt kuka tahansa suuttuu jos lempikoru katoaa. Minäkin huutaisin kuin hyeenalauma jos korvakoruni eivät joku kerta saunan jälkeen olisikaan omalla paikallaan yöpöydällä!

Mun ketju ! Kokemuksia on useita vuosien varrelta ja jos joku tahtoo tarjota ( luonnollisia ) selityksiä niin kernaasti kuulisin.

- Teinivuosina joku koputti huoneeni ikkunaan , se ei ollut mikään lasiin törmännyt lintu vaan neljä rytmikästä koputusta. Huoneeni vain oli kuudennessa kerrroksessa.

- teininä sattui myös niin , että olin normaalisti lähdössä kouluun ja alaovella minut valtasi ahdistus ja vaaran tuntu, en kyennyt poistumaan rapusta.. palasin kotiin ja pian kuulin hälinää pihalta sekä laukauksen. Myöhemmin selvisi että viereisen rapun ukon vihainen koira oli pääsyt irti sinä aamuna ja purrut kahta ihmistä , poliisi oli lopettanut koiran.

- Asumme mieheni kanssa ok-talossa ja meillä on pieni lasitettu kuisti. Kerran syyssiltana hörpin teetä ja lueskelin kuistilla, nautin olostani kun mies oli yövuorossa ja lapsi mummilassa . Äkkiä tuli tarve katsoa taakse ja näin vajaan metrin päässä, pensaan takana isot keltaiset valopallot jotka muistuttivat silmiä, minulle tuli vaikutelma että silmien omistaja seisoi pensaan takana katsellen minua. Jouduin paniikkiin. Myöhemmin koetin katsella olisiko naapuri asentanut jotkin uudet valot jotka syttyvät pimeällä tai voisiko jokin valonlähde heijastua kuistin lasiin ,etsin selitystä näkemälleni sillä en halunnut heti antaa periksi ajatukselle että Mohtman seisoi pihallani.

-

Lapsuudenkotini lähellä on suuri autiotalo. Aikuiset varoittivat aina menemästä talon lähelle sillä pihapiirissä oli vanha, syvä kaivo jonka sijaintia ei tarkkaan tiedetty - kaivon päälle asetetut laudat olisivat jo mätiä ja voisivat pettää jalkojen alla.

Sanomattakin selvää että menimme varoituksista huolimatta tutkimaan taloa. Sisälle ei päässyt sillä kellarin ovi ja etuovi oltiin naulattu huolellisesti kiinni. Ikkunat olivat korkealla ja yritimme avata niitä mutta nekin oltiin naulattu karmeistaan kiinni.

Tyydyimme siis ihmettelemään ulkohuussista löytynyttä laatikkoa jossa oli 60-luvun sanomalehtiä, varmaan wc-paperiksi jätettyjä.

Eräänä iltana näimme kotimme ikkunasta että autiotalon yläkerrassa paloi valo, oli epäselvää tuliko valo kynttilöistä vai sähkövalosta. Vanhempamme tuumivat että nuorisoporukka oli murtautunut taloon ja istui kaljoittelemassa yläkerrassa. Hyväksyimme selityksen.

Seuraavana päivänä menimme veljeni kanssa katsomaan taloa ja huomasimme että ovet ja ikkunat oli edelleen naulattu kiinni niin kuin ennenkin eikä villinä rehottavalla pihamaalla ollut kenenkään jälkiä. Meille tuli ikävä tunne siinä pihamaalla, talon mustat ikkunat tuntuivat tuijottavan meitä. Emme käyneet siellä enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun ketju ! Kokemuksia on useita vuosien varrelta ja jos joku tahtoo tarjota ( luonnollisia ) selityksiä niin kernaasti kuulisin.

- Teinivuosina joku koputti huoneeni ikkunaan , se ei ollut mikään lasiin törmännyt lintu vaan neljä rytmikästä koputusta. Huoneeni vain oli kuudennessa kerrroksessa.

- teininä sattui myös niin , että olin normaalisti lähdössä kouluun ja alaovella minut valtasi ahdistus ja vaaran tuntu, en kyennyt poistumaan rapusta.. palasin kotiin ja pian kuulin hälinää pihalta sekä laukauksen. Myöhemmin selvisi että viereisen rapun ukon vihainen koira oli pääsyt irti sinä aamuna ja purrut kahta ihmistä , poliisi oli lopettanut koiran.

- Asumme mieheni kanssa ok-talossa ja meillä on pieni lasitettu kuisti. Kerran syyssiltana hörpin teetä ja lueskelin kuistilla, nautin olostani kun mies oli yövuorossa ja lapsi mummilassa . Äkkiä tuli tarve katsoa taakse ja näin vajaan metrin päässä, pensaan takana isot keltaiset valopallot jotka muistuttivat silmiä, minulle tuli vaikutelma että silmien omistaja seisoi pensaan takana katsellen minua. Jouduin paniikkiin. Myöhemmin koetin katsella olisiko naapuri asentanut jotkin uudet valot jotka syttyvät pimeällä tai voisiko jokin valonlähde heijastua kuistin lasiin ,etsin selitystä näkemälleni sillä en halunnut heti antaa periksi ajatukselle että Mohtman seisoi pihallani.

-

1. Lämpölaajentuma

3. Kissa tai mahdollisesti jopa ilves

Nämä kummittelut olen yrittänyt unohtaa. Äitini kuolemasta oli pari päivää ja olin yksin saunassa, yhtäkkiä kuulin kun takkahuoneen ovi aukesi narinan kera ja joku käveli rappusia yläkertaan. Talossa ei tapahtumahetkellä ollut ketään. Pelotti niin, etten uskaltanut tehdä mitään, olin saunassa niin kauan kun kuulin isäni tulevan. Toisen kerran nukuin lapsuudenhuoneessani ja yöllä heräsin siihen kun joku silitti jalkaani, säikähdin aivan järkyttävän paljon, en uskaltanut nukkua sinä yönä. Kolmannen kerran nukuimme mieheni kanssa samassa lapsuudenhuoneessani ja yöllä yhtäkkiä ovi avautui täysin auki ilman ääntä (raskas ovi jota pitää painaa), sillä kertaa ei tosin pelottanut kun tiesin, että äiti siellä tuli katsomaan meitä. Mutta yksin en uskalla lapsuudenkodissani olla vieläkään, vaikka sen jälkeen kun isäni kuoli ei ole tapahtunut mitään ja talo on aivan kuin rauhoittunut.  Isä kertoi eläessään, että monta kertaa hänen hukkaamat tavarat on kuin löytyneet itsestään tai ne on ilmestyneet keittiön pöydälle,  hänkin sanoi että äiti käy ne tuomassa.

Noista liiketunnistimella toimivista käytävävaloista tuli mieleen, osaisiko joku täällä kertoa järkevää selitystä asuintaloni hissin toiminnalle. Asun pienkerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kuljen yleensä portaita pitkin, hissillä menen, jos on raskaita ostoskasseja. Hissi tilataan napista painamalla. Olen ihmetellyt, kun usein rapussa kulkiessani hissi lähtee itsestään liikkumaan, ilman että kukaan painaisi napista. Olen rapussa silloin yksin. Mietin ensin, voisiko siinä olla jokin automaattinen toiminto, että se vaikkapa menisi aina itsekseen pohjakerrokseen ikään kuin odottamaan seuraavaa kulkijaa. Mutta eihän siinä olisi mitään järkeä, kun se seuraava käyttäjä voisi ollakin aivan eri kerroksessa. Lisäksi hissi ei mene itsekseen vain ylhäältä alas, vaan myös alhaalta ylös. Sen lisäksi tämä itsekseen liikkuminen on satunnaista, ei säännönmukaista. 

Muita outoja kokemuksia:

Vuosia sitten kotiin kävellessäni minulla meni puolen tunnin matkaan kolme tuntia. En tajunnut sitä, ennen kuin kotiin päästyäni kaverini soitti ja kysyi, missä olen ollut (lähdimme kaupungilta koteihimme samaan aikaan). En siis tajunnut ajan kulumista. En voi käsittää, miten olen saanut tärvättyä sellaisen ajan, kun en ole missään pysähtynyt.  Ei oikein mene maantiehypnoosinkaan piikkiin. 

Lukioikäisenä parin vuoden ajan olin poltergeist -tyyppisten ilmiöiden keskushahmo, ts. outoja asioita tapahtui minun läsnäollessani, mutta myös niin, että muut perheenjäsenet todistivat niitä seurassani ollessaan. Talo oli uusi, kyse ei siis ollut mistään kummittelusta. Käsittääkseni. 

Olin baarissa viime viikonloppuna ja aikamoisessa tinassa onnistuin iskemään naisen yöksi luokseni. Heräsin aamulla ja huomasin että hän oli edelleenkin jumalaisen kaunis!

Vierailija kirjoitti:

Noista liiketunnistimella toimivista käytävävaloista tuli mieleen, osaisiko joku täällä kertoa järkevää selitystä asuintaloni hissin toiminnalle. Asun pienkerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kuljen yleensä portaita pitkin, hissillä menen, jos on raskaita ostoskasseja. Hissi tilataan napista painamalla. Olen ihmetellyt, kun usein rapussa kulkiessani hissi lähtee itsestään liikkumaan, ilman että kukaan painaisi napista. Olen rapussa silloin yksin. Mietin ensin, voisiko siinä olla jokin automaattinen toiminto, että se vaikkapa menisi aina itsekseen pohjakerrokseen ikään kuin odottamaan seuraavaa kulkijaa. Mutta eihän siinä olisi mitään järkeä, kun se seuraava käyttäjä voisi ollakin aivan eri kerroksessa. Lisäksi hissi ei mene itsekseen vain ylhäältä alas, vaan myös alhaalta ylös. Sen lisäksi tämä itsekseen liikkuminen on satunnaista, ei säännönmukaista. 

Muita outoja kokemuksia:

Vuosia sitten kotiin kävellessäni minulla meni puolen tunnin matkaan kolme tuntia. En tajunnut sitä, ennen kuin kotiin päästyäni kaverini soitti ja kysyi, missä olen ollut (lähdimme kaupungilta koteihimme samaan aikaan). En siis tajunnut ajan kulumista. En voi käsittää, miten olen saanut tärvättyä sellaisen ajan, kun en ole missään pysähtynyt.  Ei oikein mene maantiehypnoosinkaan piikkiin. 

Lukioikäisenä parin vuoden ajan olin poltergeist -tyyppisten ilmiöiden keskushahmo, ts. outoja asioita tapahtui minun läsnäollessani, mutta myös niin, että muut perheenjäsenet todistivat niitä seurassani ollessaan. Talo oli uusi, kyse ei siis ollut mistään kummittelusta. Käsittääkseni. 

Hissin johtimien eristeet ovat kuluneet ja ottavat väärää kosketusta tai kytkimet ovat rikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ketju ! Kokemuksia on useita vuosien varrelta ja jos joku tahtoo tarjota ( luonnollisia ) selityksiä niin kernaasti kuulisin.

- Teinivuosina joku koputti huoneeni ikkunaan , se ei ollut mikään lasiin törmännyt lintu vaan neljä rytmikästä koputusta. Huoneeni vain oli kuudennessa kerrroksessa.

- teininä sattui myös niin , että olin normaalisti lähdössä kouluun ja alaovella minut valtasi ahdistus ja vaaran tuntu, en kyennyt poistumaan rapusta.. palasin kotiin ja pian kuulin hälinää pihalta sekä laukauksen. Myöhemmin selvisi että viereisen rapun ukon vihainen koira oli pääsyt irti sinä aamuna ja purrut kahta ihmistä , poliisi oli lopettanut koiran.

- Asumme mieheni kanssa ok-talossa ja meillä on pieni lasitettu kuisti. Kerran syyssiltana hörpin teetä ja lueskelin kuistilla, nautin olostani kun mies oli yövuorossa ja lapsi mummilassa . Äkkiä tuli tarve katsoa taakse ja näin vajaan metrin päässä, pensaan takana isot keltaiset valopallot jotka muistuttivat silmiä, minulle tuli vaikutelma että silmien omistaja seisoi pensaan takana katsellen minua. Jouduin paniikkiin. Myöhemmin koetin katsella olisiko naapuri asentanut jotkin uudet valot jotka syttyvät pimeällä tai voisiko jokin valonlähde heijastua kuistin lasiin ,etsin selitystä näkemälleni sillä en halunnut heti antaa periksi ajatukselle että Mohtman seisoi pihallani.

-

1. Lämpölaajentuma
3. Kissa tai mahdollisesti jopa ilves

Matalan pensaan takana, jossa ei ollut puuta tms missä eläin olisi voinut kyhjöttää?  Ja onko niillä tennispallon kokoluokkaa olevat silmät? Ilvestä en ole nähnyt, kissoja kyllä kun jotkut antavat lemmikkiensä juosta vapaana eikä se minusta ollut  kissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun ketju ! Kokemuksia on useita vuosien varrelta ja jos joku tahtoo tarjota ( luonnollisia ) selityksiä niin kernaasti kuulisin.

- Teinivuosina joku koputti huoneeni ikkunaan , se ei ollut mikään lasiin törmännyt lintu vaan neljä rytmikästä koputusta. Huoneeni vain oli kuudennessa kerrroksessa.

- teininä sattui myös niin , että olin normaalisti lähdössä kouluun ja alaovella minut valtasi ahdistus ja vaaran tuntu, en kyennyt poistumaan rapusta.. palasin kotiin ja pian kuulin hälinää pihalta sekä laukauksen. Myöhemmin selvisi että viereisen rapun ukon vihainen koira oli pääsyt irti sinä aamuna ja purrut kahta ihmistä , poliisi oli lopettanut koiran.

- Asumme mieheni kanssa ok-talossa ja meillä on pieni lasitettu kuisti. Kerran syyssiltana hörpin teetä ja lueskelin kuistilla, nautin olostani kun mies oli yövuorossa ja lapsi mummilassa . Äkkiä tuli tarve katsoa taakse ja näin vajaan metrin päässä, pensaan takana isot keltaiset valopallot jotka muistuttivat silmiä, minulle tuli vaikutelma että silmien omistaja seisoi pensaan takana katsellen minua. Jouduin paniikkiin. Myöhemmin koetin katsella olisiko naapuri asentanut jotkin uudet valot jotka syttyvät pimeällä tai voisiko jokin valonlähde heijastua kuistin lasiin ,etsin selitystä näkemälleni sillä en halunnut heti antaa periksi ajatukselle että Mohtman seisoi pihallani.

-

1. Lämpölaajentuma
3. Kissa tai mahdollisesti jopa ilves

Matalan pensaan takana, jossa ei ollut puuta tms missä eläin olisi voinut kyhjöttää?  Ja onko niillä tennispallon kokoluokkaa olevat silmät? Ilvestä en ole nähnyt, kissoja kyllä kun jotkut antavat lemmikkiensä juosta vapaana eikä se minusta ollut  kissa.

Mäkään en ole koskaan nähnyt ilvestä ja olisihan se aika harvinainen vieras, mutta veikkaan, että Mothman on vielä harvinaisempi. Onko sun näkö ihan normaali? Itse jos olen ilman silmälaseja, näen pimeällä kaikki valot paljon suurempina kuin ne oikeasti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli yksi pari vihreitä sukkia. Siis kaksi vihreää sukkaa. Laitoin ne pesukoneeseen, ja ulos tuli kolme tuollaista vihreää sukkaa. Tuo tapahtui joskus 90-luvun lopulla, enkä vieläkään ole keksinyt mistä se kolmas sukka ilmestyi. Kenelläkään muulla perheessäni ei ollut samanlaisia sukkia, eikä kenelläkään kaverillani.

Jännä.

Pesitkö pyykkiä St.Patrickin päivänä?

Leprachonin sukka?

Vierailija kirjoitti:

Korttihai kirjoitti:

Lapsena tuli pelattua paljon monopolia, jossa heitetään kahta noppaa. Kovasti keskittymällä sain haluamani noppaluvut. En tehnyt sitä koko aikaa, ettei pelikaveri turhautunut. Lopulta kuitenkin yleensä voitin. En koskaan kertonut tuosta kenellekään ja unohdin asian..Jokin aika sitten poikaystäväni pyysi arvaamaan korttipakan kortien maita. Sain kuusi korttia oikein ja sen jälkeen halusin lopettaa. Minua alkoi ahdistamaan, tuli jotenkin paha olo.. Onko jollain saman tapaisia kokemuksia?

Hei mulla on sama kokemus noppaluvuista! Pystyn omasta mielestäni siihen vieläkin jollain tarkkuudella ja käytän sitä kun haluan hävitä 4-vuotiaalle.

Mulla ei ole nopista tätä kokemusta, mutta pelikorteista kylläkin. Teininä pelottelin kavereitani, kun alettiin nostamaan kortteja pakasta ja arvailemaan, mikä kortti tulee. Minä ”tiesin”aina jo ennalta. Sitä vain näki sisäisellä silmällä, mikä luku/maa. Muilla ei tätä näkyä ollut, ihmettelivät kovasti. Ei tästä mitään hyötyä kyllä ole ollut, pitäisi kai olla joku korttihai casinolla :) Niin, enkä minäkään Lottonumeroita näe.

Lapsuuskodissani ei haamuja näkynyt vaikka oli 30-luvulla valmistunut puutalo, joten en olisi uskonut että  80-luvulla valmistuneessa opiskelija-asuntolassa voisi kummitella. Mutta niinä kolmena vuotena jotka siinä asuin kävi juttuja joita ei voinut pistää kämppiksen tai naapureiden piikkiin. Joku renkkasi vessan ovea   vaikka kämppis oli viikonlopun pois , kynsilakkapullo siirtyi pöydältä sängylle,  korvaani kuiskattiin kun olin yksin keittiössä,  talon hissi seilaili omia aikojaan .  Kaikista kauhein paikka oli kuitenkin pohjakerros jossa pyykkitupa ja kellarivarasto, siellä oli painostava tunnelma ja  tarkkailtu olo, tyhjästä kuivaushuoneesta kuului ääniä ja valot vilkkuivat,  aina tuli olo että nyt äkkiä pois täältä ! Ja päätellen siitä, että kerran eräs poika juoksi syliini kun minä olin menossa ja hän tulossa muitakin ahdisti siellä. 

Pikku tyttönä  keräilin  koulun jälkeen voimis  sohvalla kun valkoiseen tiiliseinään alkoivat piirtyä selvät  virnistelevät naisen kasvot ja samalla joku remputti voimalla takaoven kahvaa.

Vierailija kirjoitti:

- Teininä puhuin ystäväni kanssa (lanka) puhelimessa, äkkiä kuulin miten möreä miesääni sanoi ystäväni nimen. Nauroin että onko sun faijalla flunssa, mutta ystäväni supisi paniikista tukkoisella  äänellä että on yksin himassa ja vaati minua sinne 

Oliko teillä mahdollisesti useampi puhelin? Joku toinen oli linjalla ja päätti pilailla?

Tämä sattui joskus  kauan sitten ollessani teini, tulin koulusta kotiin ja kiipesin omaan huoneeseni huilimaan. Minulla oli huoneessa säkkituoli ja makoilin siinä pää alaspäin kun näkökenttään ilmestyi housujen lahjeet, päätellen sinisistä Adidaksen nappiverkareista se oli ärsyttävä veljeni ja kysyin että mitä sä apina haluut? Veli ei vastannut ja jalat siirtyivät pois mutta äkkiä tajusin etten ollut kuullut huoneeni oven rääkäisevän, aina avatessa se siis huusi kuin oven väliin jäänyt kissa  enkä tajunnut miten veli oli päässyt sisään ääneti,   kierähdin lattialle ja menin avaamaan oven joka rääkäisi välittömästi  .Huusin että hei apina, kerro miten sä sait tuon hiljaa auki? ja kävin katsomassa veljen huoneen ym mutta en löytänyt muuta kuin kissan. Ei ollut kännyköitä tuohon aikaan, 90luvulla.

Veli tuli paria tuntia myöhemmin ja väitti ettei ollut edes käynyt kotona, samassa tajusin että veljellähän on harmaat farkut eikä nappiverkkareita!  Tuli aika spooky ja paranoid fiilis, kun mietin kuka  huoneessani oli sitten ollut?

Minulla oli lapsena harrastus, joka järjestettiin komeassa vanhassa rakennuksessa. Kun aloitin harrastuksen, minulle tuli jostain jatkuvasti outoja mielikuvia, että täällä on pidetty ihmisiä väkisin, pakotettu johonkin töihin ja annettu ruokaa liian vähän. Olin tuolloin ekaluokkalainen, enkä tajunnut, mihin mielikuvat voisivat liittyä.

No, aikuisena kuulin, että sisällissodan aikana talossa oli pidetty sotavankeja. Sopisi kyllä niihin mielikuviin, joita minulle tuli.