Onko älykkyyttään (älykkyysosamäärää) mahdollisa kehittää?

Älykkyys on geneettinen ominaisuus. Se on siis kuin pituus. Ethän sinä pituuttakaan pysty kasvamaan tahdonvoimalla. 

Ei, mutta tyhmyyttään voi kehittää käyttämällä liikaa alkoholia ja viinaa samalla hengaillen vihreitten kanssa.

Älykkyys on 75% geneettistä, loput riippuu ympäristöstä. Eli siis voi.

Kun voisikin!

Aihe on nykyään hieman epäkorrekti poliittisesti, mutta ymmärtääkseni älykkyyosamäärää mittaavissa testeissä on mahdollista saada aikaan maksimissaan muutaman pisteen verran kehitystä ns. harjoittelemalla. Eli jos "kylmiltäsi" saisit äo-tuloksen 100, voisit teoreettisesti pystyä kasvattamaan lukemaa noin 103:n jos harjoittelisit pitkiä aikoja ratkomalla erilaisia päättelytehtäviä yms. 

Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla. Yllättävän monet eivät sisäistä edes ensimmäisen asteen yhtälönratkaisua, jota Suomessa opetetaan jo sangen varhaisessa vaiheessa. Suurin osa toki oppii niitä muutaman ratkaisemaan muistinvaraisesti ja saa koulumatematiikasta arvosanan 5-7. Mutta ei hän ymmärrä sitä asiaa siinä taustalla. Tällainen viittaa äo-tasoon n. 90-94. 

Tiedän monia, jotka ovat verbaalisesti "älykkäitä", mutta päättelytehtävissä ja matematiikassa eivät loista. Miten se voi olla mahdollista? Vai onko Mensan testi oikeasti niin puutteellinen mittaamaan älyä? Jos älykästä on yhdistellä asioita nokkelasti ja nopeasti, niin sitähän verbaalisesti lahjakas nimenomaan tekee. Hyvää huumoriakaan ei voi olla ilman älyä.

Jos tarkoitat mensaälykkyyttä, niin sitä voi harjoitella. Toisin kuin yleisesti luullaan, mensaälykkyys ei ole todellista älykkyyttä. Se on hyvin suppea ja pinnallinen yksinkertaisten kuvioiden ratkaisun nopeustesti, eli testaa oletko nopeaälyinen yksinkertaisissa hetkellisissä asioissa. Oikeasti älykkäät pohtivat, tutkivat ja lopulta saavat aikaan jotain merkittävää. Mensaälykkyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, mutta hyvin he ovat itsensä brändänneet.

Miksi ei voisi? Ihan samalla tavalla niissä kuvioidenpyörittelytesteissä ym. voi harjaantua kuin missä tahansa muussakin taidossa.

Uskon, että voi kehittää. Pitää tehdä sellaisia asioita, joissa ei ole hyvä. Minä esim. opettelin koodaamaan nettisivuja, vaikka en ole kovin tekninen ihminen. En osaa kymmensormijärjestelmää, enkä muista numerosarjoja.

Suosittelen kaikille ihmisille kokeilemaan itselleen vieraita asioita, esim. insinööreille runouden harrastamista, kömpelöillä tanssitunteja jne.

Tämä on aivoille hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Aihe on nykyään hieman epäkorrekti poliittisesti, mutta ymmärtääkseni älykkyyosamäärää mittaavissa testeissä on mahdollista saada aikaan maksimissaan muutaman pisteen verran kehitystä ns. harjoittelemalla. Eli jos "kylmiltäsi" saisit äo-tuloksen 100, voisit teoreettisesti pystyä kasvattamaan lukemaa noin 103:n jos harjoittelisit pitkiä aikoja ratkomalla erilaisia päättelytehtäviä yms. 

Suomessa on niin hieno ja perusteellinen koululaitos, että kaikkihan me olisimme 'einsteinejä' jos oppi uppoaisi jokaiseen meistä samalla tavalla. Yllättävän monet eivät sisäistä edes ensimmäisen asteen yhtälönratkaisua, jota Suomessa opetetaan jo sangen varhaisessa vaiheessa. Suurin osa toki oppii niitä muutaman ratkaisemaan muistinvaraisesti ja saa koulumatematiikasta arvosanan 5-7. Mutta ei hän ymmärrä sitä asiaa siinä taustalla. Tällainen viittaa äo-tasoon n. 90-94. 

Tämä on huuhaata. Vertaisin mensatestiä ristikoiden ratkomiseen nopeasti. Harjoittelemalla kehittyy todella paljon. Todellisen älykkyyden kanssa tällä ei ole tekemistä. Mietipä maailman suuria neroja, tuskin kukaan oli mensaälykäs, vaan heidän saavutuksensa olivat vuosien tai vuosikymmenien tutkimuksen ja uteliaisuuden tulosta.

Sain joskus Mensan testistä keskivertopisteet. Häpesin syvästi, koska olin ihan tosissaan ajatellut, että minun on pakko olla ainakin jonkin verran keskimääräistä älykkäämpi. Olin koulussa aina saanut kiitettäviä lukuaineista ja helposti ja omaksunut uutta tietoa nopeasti, yhdistellen sitä aiemmin oppimaani. Voi olla, että älykkyyteni on jakautunut epätasaisesti esimerkiksi Aspergerin takia tai sitten kärsin dyskalkuliasta ja hahmottamishäiriöstä. Vieläkin tuntuu vaikealta niellä, että olisin oikeasti yhtä tyhmä kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Sain joskus Mensan testistä keskivertopisteet. Häpesin syvästi, koska olin ihan tosissaan ajatellut, että minun on pakko olla ainakin jonkin verran keskimääräistä älykkäämpi. Olin koulussa aina saanut kiitettäviä lukuaineista ja helposti ja omaksunut uutta tietoa nopeasti, yhdistellen sitä aiemmin oppimaani. Voi olla, että älykkyyteni on jakautunut epätasaisesti esimerkiksi Aspergerin takia tai sitten kärsin dyskalkuliasta ja hahmottamishäiriöstä. Vieläkin tuntuu vaikealta niellä, että olisin oikeasti yhtä tyhmä kuin muutkin.

Mutta siis tiedän hyvin, että useimmat ihmiset nimenomaan luulee olevansa vähän muitten yläpuolella. Ja uskon sen monistakin helposti. Miksen minäkin menisi samaan ansaan, jos kerran olen keskiverto.

Olen nähnyt tutkimuksia, että jonkun rytmi-instrumentin, kitaran, rumpujen yms soiton opiskelu jostain syystä aktivoi samoja alueita aivoissa missä sijaitsee myös matemaattiset ja loogiset kyvyt. Jos haluat parantaa näitä kykyjä niin opettele soittamaan jotain instrumenttia. Lapsillekin kannattaa hankkia jokin soitin... itselle tietty korvatulpat.

Toinen tutkimus, minkä muistan nähneeni, liittyi Mozartin musiikkiin. Testiryhmä sai huomattavasti parempia pisteitä logiikan ja matematiikan tehtävissä kun he olivat kuunnelleet ennen testiä mozartia. En enää muista, kuinka kauan he olivat sitä kuunnelleet ennen toista testiä.

Jotkut professorit myös väittivät, että oppilaiden matemaattiset kyvyt paranivat kun heidät määräsi kuuntelemaan Mozartia joka päivä. Muistaakseni Mozartin rondo alla turca: n kuuntelu, pianolla soitettuna, aktivoi neurologisten mittausten mukaan tehokkaasti juuri matikka-alueita .

Voihan sitä kuunnella ja kokeilla onko olo yhtään "fiksumpi".

Vierailija kirjoitti:

Sain joskus Mensan testistä keskivertopisteet. Häpesin syvästi, koska olin ihan tosissaan ajatellut, että minun on pakko olla ainakin jonkin verran keskimääräistä älykkäämpi. Olin koulussa aina saanut kiitettäviä lukuaineista ja helposti ja omaksunut uutta tietoa nopeasti, yhdistellen sitä aiemmin oppimaani. Voi olla, että älykkyyteni on jakautunut epätasaisesti esimerkiksi Aspergerin takia tai sitten kärsin dyskalkuliasta ja hahmottamishäiriöstä. Vieläkin tuntuu vaikealta niellä, että olisin oikeasti yhtä tyhmä kuin muutkin.

Älykkyydestäkin on niin monta erilaista näkemystä, mutta pelkkä äo-testi on mielestäni yksinään hyvin suppea tapa määritellä älykkyys. Yksi syy (monen muun ohessa) on juurikin erilaisten häiriöiden vaikutus lopputulokseen (esim. se asperger, tarkkaavuushäiriöt jne.). Jos mietitään otsikon kysymystä pelkän äo:n kannalta, ei varmaankaan voi kovin paljoa kehittää, mutta muunlaista älykkyyttä paljon laajemmin.

Lapsena tietysti mahdollista jossain määrin, jos tosiaan ohjataan kehittävien harrasteiden pariin, kuten musiikin. Mutta ei sekään ihmeitä tee. Joka toinen meistä on pienenä kannettu johonkin viulutunnille eikä tässä kauheasti varmaan mitään reaktorifyysikoita nyt paikalla ole. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän monia, jotka ovat verbaalisesti "älykkäitä", mutta päättelytehtävissä ja matematiikassa eivät loista. Miten se voi olla mahdollista? Vai onko Mensan testi oikeasti niin puutteellinen mittaamaan älyä? Jos älykästä on yhdistellä asioita nokkelasti ja nopeasti, niin sitähän verbaalisesti lahjakas nimenomaan tekee. Hyvää huumoriakaan ei voi olla ilman älyä.

Kulttuurissamme painotetaan matemaattista älykkyyttä. Eli siitä ollaan eniten kiinnostuneita ja siksi sitä mitataan suhteettoman paljon. Johtuu tietenkin siitä, että tekniikka on vastuussa aineellisen hyvinvointimme kasvusta. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena tietysti mahdollista jossain määrin, jos tosiaan ohjataan kehittävien harrasteiden pariin, kuten musiikin. Mutta ei sekään ihmeitä tee. Joka toinen meistä on pienenä kannettu johonkin viulutunnille eikä tässä kauheasti varmaan mitään reaktorifyysikoita nyt paikalla ole. 

Mitä, jos on hyvä musiikissa, mutta matikka ei siltikään suju?

Mielenkiintoinen keskustelu mutta en usko, että voi. Sen sijaan älykkyyttä voi kompensoida monilla asioilla, esim. opiskelemalla, lukemalla, keskustelemalla, oppimalla ym. Jos normaaliälyinen haluaa koko ajan oppia uutta ja kehittää itseään, niin kyllä hän silloin älykkäämmältä vaikuttaa kuin älykäs henkilö, joka ei tee mitään. Älykkyyttä on sitä paitsi montaa eri lajia. 

Mitä on älykkyys? Onko se kykyä oppia, ja soveltaa oppimaansa uudessa ympäristössä? Mensan testiin voi harjoitella aivan samoin kuin mihin tahansa tenttiin. Eihän siinä vaadita keksimään mitään uutta, kunhan pyöritellään palikoita, numeroita, kirjaimia jne.

Viisas oppii toisten virheistä.

Keskiverto omista virheitä.

Tyhmä ei opi omistakaan virheistä.

Älykkyyttä todellakin voi kehittää ja harjoitella. Kyse on oppimisen oppimisesta - ja sitä voi jokainen tehostaa. Ihmisen oppimiskyky on käytännössä rajaton, kunhan hänelle annetaan aikaa ja jokin keino oppia ja häntä itseään kiinnostaa.

Peruskoulu ei ole erityisen hyvä paikka opettaa oppimaan niin, että se lisää älykkyyttä, sillä peruskoulussa opitaan lähinnä perustason oppimista: tavanomaista tunnistamista, nimeämistä, jaottelua ja vähän soveltamista. Uuden tiedon tuottaminen, asioiden katselu uudella tavalla jää siellä oppimatta.