Aikuisen ihmisen nolaaminen seurassa - mistä se kertoo?

Olen tehnyt kymmenisen vuotta palkatonta vapaaehtoistyötä eräässä uskonnollisessa yhteisössä. En kuulu tähän yhteisöön itse, käyn vain auttelemassa.
Paikalla on tietysti myös päällikkö(mies), jo vanhempi ihminen. Aiemmin tulin hänen kanssaan toimeen ihan hyvin ja heittelin läppää, jos hän heitti jotain vastaavaa. Oli ihan ok välit.
Viime aikoina on alkanut tapahtua niin, että päällikkö on alkanut nolata minua seurassa. Tarkoitan, että paikalla saattaa olla 30 henkilöä ja hänen pitää alkaa naureskella minun kustannuksellani kaikkien aikana.
Jos esim otan vaikka hopealusikan käteeni ja ihastelen sen kauneutta muille, hänen pitää huudella kuuluvasti että sinä nyt et hopeata teräksestä erota. Ilman mitään syytä. Hän haluaa saattaa minut naurunalaiseksi, tietämättä minusta oikein mitään. Tietysti muiden pitää vähintään naurahtaa, koska päällikkö heittää läppää eli mielestäni kiusaa. En ole arvostellut häntä ja haluaisin kunnioittaakin häntä siis ihmisenä. Omat tunteeni ovat täysin neutraalit.
Vastaavia juttuja on nyt sattunut joka kerta. En ole missään tekemisissä hänen kanssaan muuten.
Mitä tällainen oikein on? Puhutaan kuin jollekin lapselle tai vajaaälyiselle. Mitä päällikkö ajaa takaa? Itse ajattelin viime kerran jälkeen, että lopetan tämän vapaaehtoishomman, ottakoon uuden kohteen nolaamisilleen.