Äitini ei tunne muuta tapaa "lohduttaa" kuin mitätöidä toisen kokemus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin se on niin surullista, että äitini ei vielä eläkeikäisenäkään ole päässyt mitenkään kosketuksiin tunteidensa kanssa. Ja se, että hän on tuollainen on todiste siitä, että on lapsesta asti ollut henkisesti ihan yksin, kun isästä ei ollut tueksi sitäkään vähää, että olisi edes yrittänyt lohduttaa. Ap

Mutta siis vain äidissäsi on mielestäsi vikaa? Vain äitiä voi moittia?

Isäni on kuollutkin, niin hän ei enää tee mitään joka tapauksessa. Totta kai oli läsnäolematon ja siinä mielessä huono vanhempi, mutta se oli niin itsestään selvää että siihen ei liity mitään sarjapettymyksiä vaan vain se yksi iso pettymys. Ap