Lue keskustelun säännöt.
Miksi äidit alkavat usein puhua tosi typerästi?
01.04.2019 |
Meillä tai teillä pottaillaan, vaunuillaan, syödään kiinteitä, sormiruokaillaan, liinaillaan jne. Alunperin ihan fiksut ja normaalitkin naiset taantuu käyttämään omituisia ja ärsyttäviä sanamuotoja ja kaiken lisäksi puhuu monikossa, vaikka esim. liinassa olen tähän asti nähnyt vain vauvan, en koskaan koko perhettä. Miksei voi sanoa käyvänsä vaunulenkeillä, lapsen käyvän potalla, kulkevan liinassa, harjoittelevan itse tai tavallisen ruuan syömistä. Kaikesta on pitänyt tehdä joku oma ihme väännös.
Monet myös puhuvat lapsestaan vauvana, vaikka ristiäiset olisi olleet jo aikaa sitten ja lapsella olisi oma nimikin. Ihan siis mielenkiinnosta kysyn, mikä saa yhtäkkiä muuttamaan käyttäytymistä noin? Onko tässä(kin) kyse niistä kuuluisista hormoneista? Vaikuttaako muiden äitien kanssa vietetty aika? Omista ystävistä onneksi suurin osa on yhä ihan normaaleja, mutta esim. serkkuni muuttui juuri tuollaiseksi "äityliksi" heti kun sai tietää olevansa raskaana.
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään puhunut noin. Puhuin lapsillekin ihan normaalia kieltä normaalilla äänellä heti vauvasta lähtien jo. Oliskohan tuolla puheen taantumisella yhteyttä älykkyyteen? Tai väsymykseen?
Vierailija kirjoitti:
En minäkään puhunut noin. Puhuin lapsillekin ihan normaalia kieltä normaalilla äänellä heti vauvasta lähtien jo. Oliskohan tuolla puheen taantumisella yhteyttä älykkyyteen? Tai väsymykseen?
Siis nimenomaan kyseessä on ihan älykkäitä ihmisiä, jotka vaan lapsen saatuaan on muuttuneet ihan toisenlaisiksi. Olen pohtinut, että muutamalla on ehkä mielestäni merkkejä raskauden jälkeisestä masennuksesta, mutta ei kaikilla.
Monikossa puhumista voisi selittää se, että vauva ei itse ole kovin aktiivinen toimija, vaan vaatii sen vanhemman panostusta aika paljon. Esimerkiksi potalla käyminen on aluksi sitä, että vanhempi vie lapsen potalle, ja hyvin isoillakin lapsilla pitää muistuttaa vessassa käymisestä ja pyyhkiä.
Sormiruokailu taas terminä johdattaa mielikuvia enemmän siihen palasyömiseen, kun "tavallinen" ruoka voi olla kotiruokaa soseena suuhun lapattuna, ei lapsentahtista itse syömistä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään puhunut noin. Puhuin lapsillekin ihan normaalia kieltä normaalilla äänellä heti vauvasta lähtien jo. Oliskohan tuolla puheen taantumisella yhteyttä älykkyyteen? Tai väsymykseen?
Meillä se taisi johtua väsymyksestä. Esikoisella oli koliikki ja se huusi 3 ensimmäistä kuukautta. Kerran oltiin lähdössä kauppaan ja kysyin mieheltä" Missä kukun kenkuttimet on?" Sitten istuttiinkin miehen kanssa lattialla ja naurettiin vedet silmissä. Se oli ensimmäinen ja viimenen lässytyskohtaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vauvasta" puhuminen nimen sijaan johtuu ihan siitä, että kaikki varmasti ymmärtävät kestä on kyse. Tuntemattomatkin ymmärtävät, että kyse on vauvasta, eikä jostain Pertistä*, jonka ikää ei saa selville pelkän nimen perusteella.
"Meidän vauva kakkasi eilen housuunsa, voi voi."
"Pertti* kakkasi eilen housuunsa, voi voi."
Tiedän mitä tarkoitat, ap. Itsekin olen kiinnittänyt asiaan huomiota. Nykyään osa lässyttää sosiaalisessa mediassa. Ne puistoilee, vaippailee ja jopa muskariäiteilee. Eniten inhoan kuitenkin sellaista kimeällä äänellä harrastettua lässyttämistä ja vauvakielellä puhumista.
Moni saattaa tehdä sitä tajuamatta asiaa oikein itsekään. Yksi hyvä ystäväni lässytti oikein urakalla, vaikka pidän häntä älykkäänä. Kerran sitten kysyin häneltä, miksi hän sanoi lapselleen ”poppa, ei ota!” Hän katsoi minua ihan ihmeissään ja vastasi sitten, että lapselle nyt vain puhutaan tälleen että se ymmärtää. Kysyin, onko ”poppa” oikeasti niin paljon helpompi sana kuin ”kuuma”, ja lopulta hän myönsi nauraen että eipä taida olla.
Mieheni sisko taas oli meillä kylässä ja aamulla kysyin, miten yö vauvan kanssa oli sujunut. ”No me syötiin pari kertaa ja kakattiin, mutta enimmäkseen nukuttiin ihan hyvin”, hän kujersi. ”Ai mitä sä yöllä söit?” veljensä huikkasi ovelta. Minua vähän nauratti, mutta miehen sisko on niin yksinkertainen ettei tainnut tajuta koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan noi termit helpompia käyttää. Pottailla, liinailla. Vertaa jos pitäisi sanoa että ”harjoitellaan potalla käymistä” tai ”käytetään kantoliinaa”. Tai sormiruokailu, mitä sitten pitäisi sanoa sen sijaan? Ei-syötetty ruokailu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas yksi syy miksi sen ukon pitäisi ottaa oikea vastuu siitä vauvasta ja päästää sen äidin joskus pois kotoa vauva-aikana. Aivot taantuu kun ei ole muuta juttelukumppania ja virikkeitä kuin se puhumaton vauva.
Joidenkin kohdalla tuo voi alkaa jo silloin, kun vauvaa aletaan yrittää. ”Meillä puputellaan”. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin kohdalla tuo voi alkaa jo silloin, kun vauvaa aletaan yrittää. ”Meillä puputellaan”. :D
Juu ja kun puputtelu tuottaa tulosta tulee naisesta mami ja miehestä papi. Mulla nousee sappinesteet kurkkuun, kun mami ja papi käy neuvolassa tarkistamassa, että masuasukki voi hyvin.
Kaikesta tekin jaksatte triggeröityä.
Vastatkaa myös joku älkääkä vaan alapeukuttako! Mulle ei vielä ole selvinnyt, miksi jotkut alkaa käyttää ihme kieltä äideiksi tulon myötä.